Kiila-kuntoutus on uusi työssä oleville tarkoitettu ammatillista työkykyä tukeva kuntoutus

KIILA-kuntoutus on yhteistyötä

KIILA-kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan työkyvyn parantaminen ja tukeminen sekä työelämässä pysyminen. KIILA-kuntoutuksessa tavoitteisiin pyritään yhdessä kuntoutujan, työterveyshuollon ja työnantajan kanssa. Esimiehen osallistuminen takaa työhön liittyvien muutostarpeiden käynnistämisen ja toteutumisen. Kuntoutuksessa arvioidaan monipuolisesti kuntoutujan kuntoutustarvetta ja siihen johtaneita syitä sekä kuntoutujan työnhallinnan parantamisen mahdollisuuksia. Kuntoutus vastaa laaja-alaisin menetelmin yksilön kuntoutustarpeeseen. KIILA-kuntoutuksen sisältö rakentuu toimivista ratkaisuista ja käytännöistä, jotka liittyvät kuntoutujan työhön ja hänen terveytensä ja elämänhallintansa tukemisiin. Kuntoutujan toimintaympäristö huomioidaan kuntoutuksen sisällössä. Kuntoutujan aktiivinen rooli on tärkeä, ja kuntoutus on oppimisprosessi.

Kenelle KIILA?

Kuntoutus on tarkoitettu työssä oleville alle 67-vuotiaille henkilöille, jotka ovat vakituisessa työsuhteessa tai jotka työskentelevät määräaikaisissa, toistuvissa työsuhteissa. Kuntoutus soveltuu myös yrittäjille. Kuntoutus on ammatillista kuntoutusta, joten hakijoiden tulee terveydentilansa puolesta täyttää Kelan ammatillisen kuntoutuksen kriteerit (KKRL, 6§). Tämä tarkoittaa sitä, että hakijan työkykyä heikentää sairaus ja sen arvioidaan aiheuttavan nyt tai lähivuosina työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Työkyvyn olennaista heikentymistä arvioidaan kokonaisvaltaisesti, jossa sairaus on osa kokonaisuutta. Kuntoutusta haettaessa tulee erityisesti kuvata työssä selviytymistä heikentävät asiat. Kuntoutusperusteen määrittää henkilön ajankohtainen yksilöllinen kuntoutustarve. Kuntoutuksen tulee käynnistyä riittävän varhain, jotta työssä jatkaminen voidaan turvata. Työpaikan ja työterveyshuollon tulee riittävästi selvittää kuntoutusmahdollisuuksia. Mikäli tarvitaan laaja-alaista moniammatillista kuntoutusta ja työpaikan toimenpiteet eivät ole riittäviä, voidaan työntekijä ohjata KIILA-kuntoutukseen. Kuntoutustarpeen ilmetessä voi työnantaja sopia työterveyshuollon kanssa KIILA-kuntoutuksen hakemisesta.

Työterveyshuollon rooli kuntoutuksessa

Työterveyshuollon on tunnistettava varhain kuntoutustarpeet ja ohjattava kuntoutusta tarvitsevat oikeanlaiseen kuntoutukseen. KIILAssa kuntoutustarpeen tulee kytkeytyä työhön ja siihen liittyviin jaksamis- ja selviytymisongelmiin. Kuntoutustarvetta arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota työkyvyttömyyttä ennustaviin riskitekijöihin, osa niistä liittyy henkilön terveydentilaan, osa työolosuhteisiin tai työaikoihin. Työterveyshuolto osallistuu kuntoutuksen aikana tarpeellisiin tapaamisiin, yhteistyöpäivään ja päätösvaiheeseen, missä tieto kuntoutuksenaikaisista asioista ja tarpeellisista jatkotoimenpiteistä välittyy työterveyshuoltoon ja kuntoutuja saa kuntoutuksenjälkeisen tuen.

KIILA-kuntoutus edellyttää uudenlaista ajattelutapaa ja työskentelytapojen muutosta

KIILA-kuntoutus korostaa kokonaisvaltaista ihmiskäsitystä. Kuntoutujan työkykyä tarkastellaan fyysisen ja psyykkisen sekä sosiaalisen toimintakyvyn kautta. Kuntoutus jalkautuu konkreettisesti myös työpaikalle. Siksi uusi kuntoutus korostaa vuorovaikutusta ja yhteistyötä kuntoutettavan työntekijän, työterveyshuollon ja työnantajan edustajan, erityisesti lähiesimiehen, välillä. Samalla korostuu myös työntekijän oma sitoutuminen kuntoutumiseensa. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijä pitää itsestään huolta myös vapaa-ajallaan.

KIILA-kuntoutuksen sisältö ja toteutus

KIILA-kuntoutuksen kuntoutusprosessi on rakenteeltaan joustava, ja se on räätälöitävissä kuntoutujan ja työpaikan tarpeisiin. Kestoltaan kuntoutus on vuodesta puoleentoista vuoteen. Kuntoutukseen kuuluu kuntoutujan tilanteen arviointi, ryhmäjaksot, yksilölliset osiot sekä päätösosa. Kurssi sisältää 10–13 ryhmämuotoista avovuorokautta (majoitusmahdollisuus), yhden yksilöllisen avopäivän (majoitusmahdollisuus) ja 2–4 yksilöllistä käyntikertaa. Kuntoutus on aiempaa TYK-kuntoutusta lyhyempi ja kuntoutus voidaan toteuttaa täysin avomuotoisesti: työstä ja kotoa käsin kuntoutuksessa käyden. Mikäli kuntoutus toteutuu käyntikertana, voi kuntoutuja esimerkiksi työskennellä aamupäivän ja mennä iltapäiväksi kuntoutukseen. Kuntoutuksen toteutus on sekä ryhmätoimintaa että aivan yksilöllistä kuntoutusta.

Samaan kuntoutusryhmään voi osallistua 8 kuntoutujaa, mutta kurssi voi käynnistyä jopa kolmella kuntoutujalla. Yksittäinen henkilö voi hakea valtakunnallista tai alueellista KIILA-kuntoutusta. Tuolloin kurssia voi etsiä Kelan internetsivuilta ja hakemusasiakirjat tulee toimittaa Kelaan.

Työterveyshuollot voivat arvioida, ketkä parhaiten hyötyisivät kuntoutuksesta, ja ehdottaa kuntoutujat ryhmään (esivalinta). Kela tekee viime kädessä päätökset, kenelle kuntoutus järjestetään.

KIILA-kuntoutusta toteuttaa palveluntuottajan moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu erikoislääkäri, fysioterapeutti, psykologi ja työelämänasiantuntija. Kuntoutuja saa ohjausta myös muilta erityistyöntekijöiltä tarpeidensa mukaan, esimerkiksi ravitsemusterapeutti voi ohjata kuntoutujaa.

Jokainen kuntoutuja aloittaa kuntoutuksen siten, että tapaa yksilöllisesti kuntoutuksen työryhmän jäseniä. Lisäksi alkuvaiheessa pidetään neuvottelu, jossa myös esimies on mukana. Tämän tarkoituksena on kartoittaa työhön liittyvät ongelma-alueet ja laatia tavoitteet niiden hoitamiseksi kuntoutuksen keinoin. Esimies ja työntekijä ovat jo ennen kuntoutukseen hakeutumista keskustelleet ja täyttäneet ammatillisen selvityslomakkeen, joka voi kulkea rinnalla koko kuntoutuksen ajan. Tilanteenarvioinnissa laaditaan kuntoutussuunnitelma.

Ryhmäjaksot toteutuvat kaikille. Yksilölliset osat toteutuvat jokaisen kuntoutujan oman tarpeen mukaan. Tarvittaessa palveluntuottaja voi järjestää palaverin työpaikalle. Ryhmäjaksojen sisällä olevaan yhteistyöpäivään osallistuu työnantaja, esimiehet ja työsuojelu. Kuntoutuksen päätösosa on kuntoutujalle yksilöllinen tapaaminen. Päätösosaan osallistuvat kuntoutujan lisäksi esimies ja työterveyshuollon edustaja. Tarkoituksena on koota yhteen kuntoutuksen aikana saavutetut tulokset ja todeta tapahtunut edistyminen. Lisäksi päätösosan aikana suunnitellaan ja sovitaan kuntoutuksen jälkeisistä toimenpiteistä, joilla tuetaan kuntoutujan kuntoutumista ja työuran jatkumista. Kuntoutusprosessi on rakennettu siten, että yhteydenpidoissa ja neuvotteluissa on mahdollista hyödyntää videoneuvotteluja ja muuta teknologiaa.

Työnantajan rooli kuntoutuksessa

Työpaikan on hyvä olla tietoinen työntekijöidensä kuntoutustarpeista. Tietoa kertyy erilaisten henkilöstökyselyjen, sairauspoissaoloseurantojen ja terveystarkastusten kautta. Vuosittaiset toimintasuunnitelmapalaverit ovat oiva paikka keskustella työterveyshuollon kanssa tilanteesta ja sopia, miten kuntoutus viedään osaksi työpaikan työhyvinvointisuunnitelmaa. KIILA-kuntoutus edellyttää työpaikan ja johdon sitoutumista kuntoutusprosessiin ja sitä, että työpaikalla nähdään tärkeänä esimiehen osallistuminen kuntoutusprosessiin.

KIILA-kuntoutuksen hakeminen

KIILA-kursseja voi hakea Kelan internetsivustojen kautta. KIILA- kurssien sähköinen hakemussovellusohjelma tulee Kelan työnantajasivuston alle. Se avataan kevään kuluessa. Hakijataho kirjautuu palveluun Katso-tunnisteella, jonka saa Verohallinnolta. Hakijatahona voi olla työnantaja, työterveyshuolto, yhdistykset ja liitot. Hakijataho voi valita palveluntuottajan ja saa vahvistuksen välittömästi sähköpostiin KIILA-kurssista.

Hakijana voi olla myös yksittäinen henkilö. Tällöin hakemus tulee toimittaa Kelaan, ja Kela järjestää tarpeenmukaisen KIILA-kuntoutuksen. Haettaessa kuntoutusta tulee Kelaan toimittaa oma hakemus (KU101), B-lääkärin lausunto ja ammatillinen selvityslomake (KU 200). Työterveyshuolto toimittaa esivalintalomakkeen (KU 129).

Toimeentulo ja matkakustannukset

KIILA-kuntoutuksen ajalta maksetaan kuntoutusraha ammatillisena. Osakuntoutusraha mahdollistaa myös sen, että kuntoutus voi toteutua myös työpäivän aikana ja osan päivästä voi tehdä työtä. Kuntoutuksen tulee olla tuolloin kestoltaan matkoineen yli 4 tuntia.

Kuntoutuksen matkakustannukset korvataan edullisimman matkustusmuodon mukaan.

Työpaikka voi voittaa

KIILA-kuntoutus tuo hyötyjä työpaikalle, mikäli siihen aidosti lähdetään mukaan. Se tarjoaa mahdollisuuden vuoropuheluun lähiesimiehen ja työntekijän välillä, kun pohditaan työ- ja toimintakykyä parantavia ratkaisuja työssä selviytymiseen ja työssä jaksamiseen. Esimiehen osuus korostuu, kun kuntoutuja voi yhdessä esimiehensä kanssa miettiä työhön liittyvien asioiden uudelleenjärjestelyä, työn sujuvuutta tai työssä jaksamista kuntoutuksen keinoin ja sopia niistä. Myös työterveyshuollolla on entistä aktiivisempi rooli kuntoutuksessa.

KIILA-kuntoutus: http://www.kela.fi/kiila-kuntoutus

Kurssitarjonta: https://easiointi.kela.fi/kz_app/KZInternetApplication/YleiskyselyHakuUseCase

Palveluntuottaja:https://easiointi.kela.fi/ePTKHaku/

Lisäksi KIILA-kuntoutuksesta laaditaan seuraavat käsikirjat ja muistiot hakijatahoille: KIILA, Sähköinen hakeminen – hakijatahon käyttäjän käsikirja ja Kelan KIILA-kurssien esivalintaprosessi ja keskitetty päätöksenteko (tulevat internetiin työnantajien sivulle).