Alkoholiongelman Käypä hoito –suositus työterveyslääkärin näkökulmasta

Suomalaisten alkoholinkäyttö

Alkoholinkulutus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta keskeinen ongelma on runsas kertakulutus eli humalajuominen. Haitat lisääntyvät suorassa suhteessa käyttömäärään. Alkoholi on merkittävä työikäisten kuolemien aiheuttaja. On arvioitu, että alkoholin riskikäyttäjiä on Suomessa noin 500 000. Terveydenhuollon naispotilaista noin 10 % ja miespotilaista lähes 20 % on alkoholin ongelmakäyttäjiä. Alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäyttö on otettava huomioon, kuten myös komorbiditeetti.

Lääkehoito vieroituksessa

Alkoholiongelman hoidossa on käytetty niukasti lääkkeitä ja hoitoon sitoutuminen on usein heikkoa. Esti Laaksosen väitöskirjatyössä (6/2015) tutkittiin lääkityksen ja kognitiivinen käyttäytymisterapian yhteishoidon tehoa alkoholiriippuvuuden hoidossa terveyskeskuksissa, työterveydenhuollossa ja A-klinikoissa. Tutkimuspotilaita oi 243 ja seuranta kesti 2.5 vuotta, siinä vertailtiin kolmea alkoholiriippuvuuden hoitoon tarkoitettua lääkettä (naltreksoni, akamprosaatti tai disulfiraami). Lisäksi käytettiin tähän tutkimukseen laadittua, kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvaa, potilaalle tarkoitettua opaskirjaa: Voittajana Perille. Potilaat, jotka käyttivät yhdistelmähoitoa, vähensivät merkitsevästi alkoholin käyttöään ja heidän elämänlaatunsa parani. Disulfiraami oli aluksi tehokkaampi kuin muut tutkimuksessa käytetyt lääkkeet, mutta ryhmien väliset erot alkoivat tasoittua 6 kk kohdalla. Lisäksi osoitettiin, että disulfiraamilääkkeellä voisi olla vaikutusta tupakoinnin lopettamiseen. Naltreksoni tehosi paremmin, jos oli mieltynyt makeaan. Ero makeamieltymyksessä saattaa olla yksi selitys sille, miksi naltreksoni ei näyttäisi tehoavan kaikille alkoholiongelmaisille. Alkoholiriippuvuuden haittoja voi vähentää lääkehoidon, kognitiivisen käyttäytymisterapian ja hyvän hoitoon sitoutumisen avulla. Osa myönteisistä tuloksista säilyi yli kaksi vuotta. Tässä tutkimuksessa käytetty hoito-ohjelma oli selkeä ja toteutettavissa työterveyshuollossa. Actavis toimittaa prosessissa käytettävää työkirjaa.

Alkoholi ja työkyky

Lääkärilehden teemanumerossa 6/2016 käsiteltiin muun muassa alkoholin aiheuttamaa työkyvyttömyysriskiä. Työkyvyttömyyttä käsiteltiin myös Käypä hoito -suosituksessa.

Verotus ja saatavuuden rajoittaminen ovat yhteiskunnan kustannustehokkaita alkoholihaittojen ehkäisykeinoja. Viimevuosikymmenten aikana naisten alkoholinkäyttö on lähentynyt miesten alkoholinkäyttöä. Tämä on hyvä tiedostaa myös työterveyshuollossa.

Työmarkkinajärjestöt ovat päivittäneet suosituksen päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, käsittelystä ja hoitoon ohjauksesta työpaikoilla 2015. Tavoitteena on työpaikka, jossa ei esiinny päihteiden aiheuttamia ongelmia. Alkoholin riskikulutus kaksinkertaistaa riskin työkyvyttömyyseläkkeeseen. Alkoholin ongelmakäyttöön on puututtava aktiivisesti sekä työpaikoilla että työterveyshuollossa. Saumaton hoitoketju on tärkeä, jotta työkyvyn näkökulma tulee esille.

Päihtymystila tai alkoholivieroitusoireisto aiheuttaa yleensä työkyvyttömyyden, mutta ne eivät ole sairauspäivärahan peruste eivätkä oikeuta sairausajan palkkaan. Vaikka alkoholiriippuvuus ei oikeuta työkyvyttömyyteen liittyviin sosiaalietuuksiin, esimerkiksi delirium tremens ja alkoholin aiheuttamat vakavat sairaudet (kuten haimatulehdus) oikeuttavat siihen. Jos työkyvyttömyyden aiheuttaa sairaus, päihtymystila ei vaikuta sairauspäiväraha-asian käsittelyyn. Sairauspäivärahaa voidaan myöntää myös alkoholivieroitushoidon ajaksi, jolloin potilas on valvotusti juomatta. Sairauspäivärahaa voidaan myöntää myös osasto- tai laitoskatkaisuhoidon jälkeen noin kuukauden ajan, jos potilas on katkaisuhoidon jatkoksi siirtynyt päihdekuntoutuslaitokseen. Jos hän sen jälkeen jatkaa päihdekuntoutusta kyseisessä laitoksessa, ensisijainen etuus on kuntoutusraha.

Todettaessa ajankohtainen alkoholiriippuvuus tulee neuropsykologista työ- ja toimintakykyarviota varten tehtävää tutkimusta edeltää riittävän pitkä, vähintään 2 kuukauden pituinen raitis jakso. Alkoholivieroitus on syytä varmentaa laboratoriokokein tai laitoskuntoutuksen avulla.

Alkoholista riippuvaista voidaan pitää pysyvästi työkyvyttömänä, jos hänellä on lisäksi pysyvästi toimintakykyä heikentäviä vakavia somaattisia sairauksia tai toimintakykyä heikentävä psykiatrinen kaksoisdiagnoosi eli itsenäinen psykiatrinen sairaus ja vaikea alkoholiriippuvuus. Vaikea alkoholiriippuvuus merkitsee työkyvyttömyyttä myös silloin jos potilas elää asunnottomana hoito- ja kuntoutusyrityksistä huolimatta eikä ymmärrä omaa tilaansa.

Pitkäaikaisen työkyvyttömyyden toteaminen edellyttää asianmukaisia hoito- ja kuntoutusyrityksiä. Pysyvän työkyvyttömyyden tilanteessa henkilö on usein jo lähellä eläkeikäänsä. Alkoholiongelmaisella potilaalla on oikeus Kelan kuntoutukseen, päihdekuntoutus on aina ensisijaista. Lääkinnällinen kuntoutus, esimerkiksi kuntoutuspsykoterapia, tai ammatillinen kuntoutus voidaan aloittaa, kun alkoholiongelma on hallinnassa (remissiossa). Kuntoutuksen oikea-aikaisuus on tärkeää. Yleensä kuntoutuksen edellytyksenä pidetään 1–3 kuukauden remissiota.

Käytännön työterveyslääkäri kohtaa ristiriidan arjessa komorbiditeetin kautta. Päihdeongelmaista ei oteta mielenterveyspalvelujen erikoissairaanhoitoon potilaaksi eikä hänen päihdeongelmansa hoito onnistu, koska hänellä on hoitamaton mielenterveysongelma. Tämä ristiriita koskee myös työkyvyn arviointia.

Tästä löydämme ehkä omaan työhömmekin jaksamista panostaa alkoholin ongelmakäytön aikaisen vaiheen havaitsemiseen, esille ottamiseen ja tukeen muun muassa motivoivien ja kognitiivisten työtapojen kautta. Tällöin vältytään inhimilliseltä tragedialta, jossa alkoholiriippuvuus hoitamattomana johtaisi edelleen työkyvyttömyyteen.

Paras hoitotulos alkoholiongelman hoidossa saavutetaan, jos kehittyvään päihdeongelmaan päästään puuttumaan sen alkuvaiheessa. Työterveyshuollossa terveystarkastukset tarjoavat mahdollisuuden keskusteluun päihteidenkäytöstä. Somaattisen terveydenhuollon, psykiatrisen tietämyksen ja päihdehuollon erityisyksikön yhteistyön tulee olla niin saumatonta, ettei hoitovastuu potilaasta pirstoudu.

Laajempi artikkeli osoitteessa:

https://stly-fi.directo.fi/?x118281=413707