Tyksin U-sairaalassa koheni sekä sisäilma että viestintä
Tyksin U-sairaalassa tehdään sisäilmaan liittyviä ylläpitäviä remontteja koko ajan, jotta sairaalaa voidaan käyttää vielä tarvittavat viitisen vuotta ennen korvaavan T3-sairaalan valmistumista. Sisäilmaa onkin onnistuttu parantamaan. Sisäilmaremontteihin liittyvä viestintä on myös kehittynyt, ja sillä on ollut merkittävä rooli siinä, että sisäilmaongelmat on saatu hoidettua hyvin.
Tilanteen ollessa akuuteimmillaan Tyksin U-sairaalan henkilökunnan kahvipöytäkeskusteluissa vertailtiin vain oireita, mutta nyt tilanne kahvipöydissäkin on selvästi rauhoittunut.
Sisäilmaongelmien juuret U-sairaalassa juontavat 2000-luvun alkuun. 2002 tehdystä taloteknisestä selvityksestä saatiin jo sentyyppisiä viitteitä, että rakennus on tullut elinkaarensa päähän. Korjaukset aloitettiin vuosina 2009–2011, jolloin myös uutta T3-sairaalaa alettiin suunnitella.
Silloinen kätilö ja nykyinen Tyksin työsuojeluvaltuutettu Päivi Pietari oli yhtenä aloitteentekijänä, että saatiin järjestettyä sisäilmaa koskeva käänteentekevä keskustelutilaisuus, jossa sairaalan johto, poliittinen johto ja työntekijät kohtasivat ja henkilökunnan oireet alettiin ottaa vakavasti. Tyksin teknisten ja huoltopalveluiden tulosalueen työntekijät kertovat, että yhtä syytä sille, mistä sisäilmaongelmat johtuvat, ei ole voitu määrittää, joten syitä on eliminoitu pois vuosien varrella lukuisilla remonteilla.Osa tiloista on remontoitu jopa useampaan otteeseen.
– Vaikka paljon on vuosien mittaan tehty, U-sairaalassa työskentelevät oireilevat edelleen. Korostaisinkin omahoidon tärkeyttä. Siihen kuuluu, että henkilökuntaa muistutetaan esimerkiksi pakkasaikana riittävästä veden juomisesta sekä ihon ja silmien kostutuksesta. Henkilökunnan tulee ilmoittaa oireistaan työterveyshuoltoon ja tehdä sisäilmailmoitus tarvittaessa. Esimiesten tehtävänä on seurata olosuhteita ja niissä tapahtuvia muutoksia. Huoneilman laatuun voidaan vaikuttaa myös siivousta tehostamalla, Pietari sanoo.
Nopeasti todettiin, että pintapuoliset remontit eivät riitä korjaamaan sisäilman laatua. Remonttien edetessä havaittiin, etteivät mikrobit ja kosteusvauriot ole ainoa syy oireisiin. Rakenteista tulevat kuidut ja ulkoa tuleva pöly sekä nokihiukkaset aiheuttavat lisäksi oireita, joten näihin syihin puututtiin remonteilla myös tilakohtaisesti ja koko rakennuksen osalta.
Tiedotus kehittyi
Prosessissa on opittu paljon myös viestinnän tärkeydestä huolestuneisuuden vähentäjänä. Käyttöön on otettu jokaviikkoinen viikkoraportointi, jossa henkilökunnalle kerrotaan, mitä on tehty ja mitä suunnitteilla.
U-sairaalaan perustettiin muutama vuosi sitten sisäilmatyöryhmä, jossa on muun muassa teknisten ja huoltopalveluiden edustajia sekä henkilökunnan ja työterveyden edustajia, jolloin tieto kulkee ajantasaisesti eri osapuolten välillä.
Työterveyslaitokselta projektissa on ollut alusta saakka mukana psykologi Marjut Joki ja hänen ohjeidensa mukaan henkilökuntaa on koko ajan informoitu siitä, mitä tehdään ja mitä on löydetty. Työterveyslaitoksen organisoimia infotilaisuuksia pidettiin alkuun viikon välein, ja niissä välittyi myös johdon ja talon sitoutuminen ongelmien ratkaisujen etsintään ja tekemiseen.
– Koin tämän henkilökohtaisesti, kun projektin aloitustilanteessa kävin pitämässä alustusta sisäilmaongelmista ja kuulijakunnan huoli oli käsin kosketeltavaa. Kun seuraavan kerran olin läsnä isommassa tiedotustilaisuudessa ja projekti oli jo hyvässä vauhdissa, ilmapiiri oli paljon levollisempi, ylilääkäri Jari Stengård Työterveyslaitokselta kertoo.
Henkilökunnalle viestinnässä on tärkeää säännöllisyys sekä tarvittaessa mahdollisuus dialogiin ja tulla kuulluksi. Viestintä ei ole vain tiedonvälitystä, vaan myös näkemysten ja kokemusten vaihtamista. U-sairaalan kaltaisessa tilanteessa sekä henkilökunnalle tapahtuvan sisäisen että ulkoisen viestinnän tulee pohjautua viestintäsuunnitelmaan. Tiedonkulun varmistaminen on ollut tärkeässä roolissa sekä sisäilmaryhmän ja tilankäyttäjien välillä että tiedotusvälineiden suuntaan.
– Tilankäyttäjien kokemuksia tulee kunnioittaa. Viestinnän tulee olla rehellistä eli kerrotaan, mitä tiedetään, ymmärrettävällä arkikielellä. Viestinnänkin osalta on tärkeää sopia yhteiset pelisäännöt, jolloin ei synny ristiriitaista viestintää, Joki sanoo.
Joki oli konsultoimassa sisäilmatyöryhmän viestintää koskevassa kokouksessa siitä että missä kokouksessa esimerkiksi johdon on hyvä olla paikalla. Hän on ollut myös esimiesten ja yhteisön käytettävissä siten, että heillä on ollut tarvittaessa mahdollisuus saada ohjausta ja neuvontaa.
Ylilääkäri Seija Grénman ja ylihoitaja Marjo Kauppila Tyksin Naistenklinikalta kertovat, että syiden tutkiminen ja ongelmien korjaaminen on U-sairaalassa on parantunut huomattavasti. Mittauksia, näytteenottoja ja sisäilmakartoituksia on alettu tekemään järjestelmällisesti ennen ja jälkeen remontin. Tiloja on alettu remontoida ulkoa käsin haittojen minimoimiseksi. Muuttoliike käy edelleen kuumana, kun osastoja remontoidaan ja ne muuttavat väistötiloihin ja takaisin.
– Sisäilmailmoituksiin reagoidaan nopeammin. Yhdessä ja läpinäkyvästi toimiminen on tärkeää. U-sairaalalle on nyt vastaava projektipäällikkö, jolla on tilanteesta kokonaiskuva, Kauppila summaa.
Freelancer-toimittaja
marjo.peltoniemi[at]gmail.com