Tartuntalaki muutoksessa, mitä työterveyslääkärin tulisi tietää?

Työnjako

Lakiesityksen mukaan kunta pysyisi edelleen tartuntatautien torjunnan perustoimijana ja tartuntatautien torjuntatyö olisi järjestettävä osana perusterveydenhuoltoa. Viranomaispäätösten tekemistä varten kunnassa olisi jatkossakin oltava virkasuhteinen tartuntataudeista vastaava lääkäri. Tämä koskisi myös ulkoistettuja perusterveydenhuollon yksiköitä. Sairaanhoitopiirin roolina olisi tukea kuntaa tautien diagnostiikassa ja epidemioiden selvittämisessä. Myös muun terveydenhuollon, muun muassa yksityisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon, roolia tartuntatautien ehkäisyssä halutaan korostaa ja etenkin poikkeuksellisissa epidemiatilanteissa ehdotetaan, että työterveyshuollolle voitaisiin antaa oikeus osallistua rokotusten toimeenpanoon.

Päätös työstä pidättämisestä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi tapahtuisi jatkossa virkasuhteisen kunnan tartuntataudeista vastaavan lääkärin toimesta ilman, että päätös alistetaan toimielimen vahvistettavaksi. Lääkäri voisi tehdä määräyksen kerrallaan kahden kuukauden ajaksi, jonka jälkeen määräystä voisi jatkaa kuudella kuukaudella kerrallaan tilanteissa, joissa kahden kuukauden kesto ei olisi riittävä. Myös eristämisessä riittäisi jatkossa kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän virkasuhteisen tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätös.

Tartuntatautipäiväraha

Sosiaaliturvaan liittyvänä muutoksena suunnitellaan tartuntataudin leviämisen estämiseksi työstä poissa olevan, eristetyn tai karanteeniin määrätyn henkilön toimeentulon selkeyttämistä. Jatkossa kyseinen henkilö olisi oikeutettu tartuntatautipäivärahaan, joka sisältäisi sekä päivärahan että ansiomenetyskorvauksen. Tartuntatautipäiväraha tulisi korvaamaan aiemman järjestelmän, jossa on maksettu erikseen sekä päivärahaa että ansiomenetyskorvausta. Tartuntatautipäivärahan saamisedellytyksistä ja määrästä olisi tarkoitus tehdä erilliset säädökset sairausvakuutuslakiin.

Ilmoitusvelvollisuus ennallaan

Tartuntatautien ilmoitusvelvollisuuteen tai itse tartuntatauti-ilmoitukseen ei uudistuksessa esitetä muutoksia. Tartuntatautirekisterit säilyisivät myös ennallaan, mutta hoitoon liittyvien infektioiden ja lääkkeille erittäin vastustuskykyisten mikrobien rekisteröintiä suunnitellaan tehostettavan. Kansalliseen rokotusohjelmaan ei tässä vaiheessa suunnitella muutoksia. Työhön liittyvien vaarojen vuoksi annettavien rokotuksien toteuttaja olisi jatkossakin työterveyshuolto. Laki myös antaa työntekijöille oikeuden käydä näissä rokotuksissa työajalla, jollei se ole vaikeudetta mahdollista muuna aikana.

Hoitoalan henkilöstön rokotuksiin erityishuomio

Uuden lakiesityksen mukaan tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiiden potilaiden kanssa työskentelevien terveydenhuollon ja sosiaalihuollon sekä potilaskuljetuksen työntekijöiden tulisi jatkossa olla rokotettuja tartuntatauteja vastaan. Lakiehdotuksessa esitetään, että työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan. Lisäksi edellytetään rokotuksen antamaa suojaa influenssaa vastaan ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskää vastaan. Tarvittaessa rokotussuojaa suositellaan arvioitavan laboratoriokokein. Uuden lain tullessa voimaan työnantaja saisi vain erityisestä syystä jatkossa käyttää näihin työtehtäviin henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja. Erityisenä syynä rokottamattoman henkilöstön käyttöön nostetaan esille esimerkiksi se, ettei ole käytettävissä muuta ammattitaitoista henkilökuntaa, yliherkkyys tai muu rokotettavan ominaisuus tai mikäli uusi työntekijä on saatava nopeasti töihin. Erityisen alttiiksi potilasryhmiksi suosituksessa on nimetty esimerkiksi vakavaa sairautta sairastavat, syöpä- tai immunosupressiolääkkeitä käyttävät, raskaana olevat, alle 12 kuukauden ikäiset lapset ja yli 65-vuotiaat. Avohoidon lisääntyessä korostetaan suosituksessa myös näitä potilasryhmiä avohoidossa hoitavien työntekijöiden rokottamisen tärkeyttä.

Tuberkuloosin seulonta lisäätyy, salmonellan vähenee

Sairauksien ehkäisyn vuoksi tehtävien terveydentilan selvitysten osalta tuberkuloosin seulontaa suositellaan sosiaalihuollon tai terveydenhuollon toimintayksiköissä sekä alle kouluikäisten lasten hoitotehtävissä toimiville aiemmin tuberkuloosin sairastaneille työntekijöille sekä työntekijöille, jotka ovat pitkäkestoisesti tai toistuvasti oleskelleet alueilla, jossa tuberkuloosi on yleinen. Salmonellaselvitystä vaadittaisiin jatkossa edelleen sellaisissa elintarviketöissä, joissa työntekijä käsittelee pakkaamattomia kuumentamattomina tarjoiltavia elintarvikkeita tai työskentelee maidon tuotantotilalla muissa maidonkäsittelytehtävissä kuin lypsytyössä, mikäli tila toimittaa maitoa meijeriin, jossa maitoa ei pastöroida. Sen sijaan salmonellaselvitystä ei enää jatkossa vaadittaisi vesilaitosten työntekijöiltä. Salmonellaselvitys katsotaan tarpeelliseksi ennen työskentelyn aloittamista tai kun työntekijällä on tai on vastikään ollut akuutti vatsatauti erityisesti, mikäli hän on sairastunut ulkomaanmatkan aikana. Oireettomien työntekijöiden tutkimista ulkomaanmatkan jälkeen ei sen sijaan pidetä perusteltuna, koska sen kustannusvaikuttavuus on todettu huonoksi.