Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä

Ammattitaudit Suomessa

Työstä saadun tuberkuloosin riski on suurin terveydenhuollon työntekijöillä, erityisesti hoitajilla. Työperäisten sairauksien rekisterin mukaan Suomessa vahvistettiin ammattitaudiksi vuosina 2005–2013 yhteensä 53 tuberkuloosia eli keskimäärin kuusi vuodessa (kuva «»1). 44 sairastuneista työskenteli terveydenhuollossa ja heistä 16 oli lähi- tai perushoitajia ja 16 sairaanhoitajia. Tartunnan riski on suurin silloin, kun ei tiedetä, että potilas sairastaa tuberkuloosia, eikä suojauduta. Yskösnäytteiden otto, keuhkoputkien tähystys, intubointi, ruumiinavaus ja muut toimet, joissa syntyy eriteaerosolia, lisäävät tartunnan vaaraa. FFP2- tai FFP3-luokan hengityksensuojaimen käyttö vähentää tartunnan riskiä.

Jos työntekijällä todetaan työssä tapahtuneen altistuksen jälkeen tuberkuloosi, eikä muuta ilmeistä työn ulkopuolista tartuntatilannetta todeta, tehdään ammattitautiepäilystä ilmoitus vakuutusyhtiöön ja aluehallintovirastoon (AVI).

Kuva 1. Tuberkuloosiammattitaudit ja niiden epäilyt vuosina 2005–2013. Tyypillistä on tapausten ryvästyminen tietyille vuosille, kuten vuodella 2009, jolloin ainakin Pirkanmaalla oli laaja tuberkuloosiepidemia.

Tunnista tuberkuloosi

Tuberkuloosi tarttuu hengitysilman välityksellä tartuttavan henkilön (ysköksen tuberkuloosivärjäys positiivinen tai ontelo keuhkokuvassa) yskiessä, puhuessa tai aivastaessa. Altistuneista vain noin kolmasosa saa tartunnan. Tartunnan saaneista terveistä aikuista vain noin 10 % sairastuu tuberkuloosiin: puolet kahden vuoden kuluessa ja muut loppuelämänsä aikana. Lapset, nuoret ja henkilöt, joiden puolustuskyky on alentunut, sairastuvat herkemmin, ja tuberkuloosi voi olla heillä vaikeampi. Erityisesti pienille lapsille tuberkuloosi voi olla henkeä uhkaava.

Tuberkuloosiepäilyt on ohjattava välittömästi tutkimuksiin terveyskeskukseen. Tyypillisimpiä oireita ovat yli kolme viikkoa kestävä yskä, yskökset, veriset yskökset, kuumeilu, poikkeava väsymys, ruokahaluttomuus, laihtuminen, yöhikoilu ja toisinaan imusolmukkeiden turvotus ja erittäminen. Keuhkojen röntgenkuva ja kolmena peräkkäisenä aamuna otetuista ysköksistä tehtävät tuberkuloosivärjäykset ja -viljelyt ovat tärkeimmät tutkimukset.

Lääkkeille herkkää tuberkuloosia hoidetaan 3–4 lääkkeen yhdistelmällä 6–12 kuukauden ajan. Varhain aloitetun hoidon tulokset ovat perusterveillä työikäisillä hyviä. MDR-tuberkuloosia hoidetaan 5–6 lääkkeen yhdistelmällä noin kahden vuoden ajan. Kaikille tuberkuloosia sairastaville järjestetään valvottu lääkehoito (5–7 pv/vk), jolloin terveydenhuollon ammattilainen katsoo lääkkeiden nielemisen, seuraa mahdollisia haittavaikutuksia ja tukee potilasta. Tämä voidaan toteuttaa joustavasti myös työterveyshuollossa.

Terveystarkastukset

Alku- ja määräaikaistarkastukset silloin, kun työntekijällä on riski saada tuberkuloositartunta työssään.

Terveydenhoidossa erityisesti päivystysalueella, infektio-, keuhko- ja teho-osastoilla, vanhusten pitkäisosastoilla, obduktiotoiminnassa ja mikrobiologisia näytteitä käsittelevissä laboratoriossa työskentelevillä on riski altistua tuberkuloosille. Maahanmuuttajien ja päihteiden käyttäjien parissa sekä vankeinhoidossa työskentelevät voivat myös altistua tuberkuloositartunnalle. Alkutarkastuksessa on tärkeää antaa neuvontaa, jotta työntekijä osaa ohjata tuberkuloosiepäilyt nopeasti tutkimuksiin, suojautua ja toisaalta hakeutua itse tutkimuksiin oireidensa sopiessa tuberkuloosiin. Tarkastusten tarkempi sisältö on taulukossa «»2.

Vastustuskykyä alentava sairaus tai lääkitys lisäävät riskiä sairastua tuberkuloosiin, ja infektio voi olla vaikea, jopa henkeä uhkaava. Jos työntekijän sairastumisen riski on selvästi suurentunut, hän ei sovi työhön, jossa tuberkuloositartunnan riski on merkittävä. Biologisista lääkkeistä TNF-alfasalpaajat lisäävät erittäin merkittävästi sairastumisen riskiä. Riski on myös selvästi suurentunut elinsiirtopotilailla, hoitamattomassa HIV-infektiossa, silikoosissa, pään ja kaulan alueen syövässä, vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa ja syöpähoitojen aikana. Sairastumisen riski on jonkin verran suurentunut nivelreumaa, diabetesta ja vaikeaa maksan vajaatoimintaa sairastavilla. Myös pidempiaikainen kortisonitablettilääkitys (annoksella prednisoloni ≥15mg/vrk ) ja muu immunosuppressiivinen lääkitys lisäävät tuberkuloosin riskiä. Työhön sopivuutta määritettäessä on tärkeää arvioida kokonaisvaltaisesti työntekijän terveydentila ja työssä oleva tuberkuloosille altistumisen riski. Tarvittaessa konsultoidaan perussairautta hoitavaa lääkäriä.

Jos työntekijä hoitaa keuhkotuberkuloosia sairastavia tai muuten altistuu ammatissaan säännöllisesti ja merkittävästi tuberkuloosille, on harkittava BCG-rokotuksen antamista hänen alle kouluikäisille ja syntyville lapsilleen. Tarpeen arvioi lapsen terveydenhoidosta vastaava lääkäri.

Kuva 2. Alku- ja määräaikaistarkastusten sisältö.

Ulkomaankomennukselle lähtevien lähtö- ja paluutarkastus

Tarkastukset suoritetaan tuberkuloosin korkean ilmaantuvuuden maihin (ilmaantuvuus yli 50/100 000, THL Maaluettelo) ja Baltian maihin terveydenhuoltoalan ja sosiaalialan tehtäviin ja kyseisille aloille opiskelemaan lähteville, silloin kun riskimaassa oleskelun arvioidaan kestävän vähintään kolme kuukautta. Harkinnanvaraisesti tarkastetaan lyhemmäksi ajaksi suuren tartuntariskin työhön lähtevät ja myös esimerkiksi pakolaisleireille, katastrofialueille, kaivoksiin tai ahtaisiin olosuhteisiin kuten laivoille töihin lähtevät. Tarkastukset ovat työsuhteessa oleville lakisääteisiä. Tarkastusten sisältö on taulukossa «»3 ja lisätietoa löytyy Työterveyslaitoksen sivuilta (http://www.ttl.fi/).

Kuva 3. Ulkomaankomennuksien lähtö- ja paluutarkastuksien sisältö.

Raskaus

Raskaus voi lisätä jonkin verran tuberkuloosiin sairastumisen riskiä, ja sairaus voi olla vaikeampi tunnistaa. Äidin diagnosoimaton tuberkuloosi on vaarallinen vauvalle. Valtakunnallisen tuberkuloosi ohjelman päivitystyöryhmän mukaan: "Raskaana olevaa työntekijää on neuvottava huolehtimaan tartunnalta suojautumiselta erityisen huolellisesti. Mikäli tästä huolimatta tartunnan riski arvioidaan merkittäväksi, tulee työntekijä sijoittaa muuhun työpisteeseen. Raskaana olevaa työntekijää ei suositella sijoitettavaksi töihin tuberkuloosinäytteitä käsittelevään laboratorioon tai epäiltyjen tai todettujen tuberkuloosipotilaiden obduktiotoimintaan." Erityisäitiyspäivärahaa harkitaan vain poikkeustapauksissa, kun uudelleensijoitus ei onnistu.

Tartunnanjäljitys

Tartunnanjäljityksen (aiemmin kutsuttu kontaktiselvitykseksi) tarkoituksena on löytää mahdollisimman varhain mahdolliset uudet tautitapaukset, antaa tietoa altistuneille ja toisinaan löytää mahdollinen tartunnan lähde. Työterveyshuoltoa tarvitaan työperäisen altistumisen selvittämisessä. Altistuneet kartoitetaan siltä ajalta, jolloin tartunnan lähteellä on ollut hengitystieoireita tai epäselvissä tilanteissa diagnoosia edeltävän 3 kuukauden ajalta. Altistustapahtuman kuvaus, ajankohta, altistustilan koko ja ilmanvaihto sekä kumulatiivinen altistumisaika ja suunnitellut jatkotoimet kirjataan työntekijän potilaskertomukseen. Hengityksensuojaimen (FFP2/FFP3) käyttö huomioidaan. Yhteistyö työpaikan, työterveyshuollon, tartuttavaa potilasta hoitavan sairaalan ja terveyskeskuksen kesken on usein tarpeellista. Työterveyshuolto voi järjestää työnantajan kanssa tiedotustilaisuuden työntekijöille.

Altistuneet työntekijät ohjataan tutkimuksiin THL:n kontaktinselvitysohjeen mukaisesti joko kotikunnan terveyskeskukseen (altistuneen henkilötiedot ilmoitetaan tartuntataudeista vastaavalle lääkärille) tai tarkastukset tehdään työterveyshuollossa, jolloin kyseessä on Kelan I-luokan mukainen toiminta. Työterveyshuollon tulee varmistaa tiedonkulku ja jatkotoimien toteutuminen. Jos altistuneella työntekijällä on immuunipuolustusta heikentävä sairaus tai lääkitys, ohjataan hänet infektio- tai keuhkopoliklinikalle mahdollisen latentin tuberkuloosi-infektion hoitamiseksi. Työnantajan on säilytettävä altistuneiden työntekijöiden luetteloa 40 vuotta viimeisen tiedossa olevan altistumisen jälkeen.