Työterveyslääkäri

Burnout, empatia ja työterveyslääkäri

Työterveyslääkäri
2016;34(2):75-76
Martina Torppa

Lääkärien keskuudessa burnout on kansainvälisesti huolestuttavan yleistä. Empatia on keskeinen elementti lääkärin työssä.

Burnout ei ole tauti. Alkujaan sanaa käytettiin 1940-luvulla suihkumoottoreiden yhteydessä – ne saattoivat 'palaa loppuun'. Lääketieteen sanastoon burnout tuli 1970-luvulla. Tuolloin amerikkalainen psykiatri Freudenberg, joka työskenteli itsekin vapaaehtoispsykiatrina huumeriippuvaisten hoitokeskuksessa havaitsi nuorten idealististen vapaaehtoistyöntekijöiden keskuudessa prosessin, jossa nämä vähitellen menettivät energiansa, motivaationsa ja halusivat irrottautua auttamistyöstä. Tähän liittyi myös erilaisia psyykkisiä ja fyysisiä oireita. Hän alkoi kutsua tätä ilmiötä auttajissa burnoutiksi – jota samaa termiä käytettiin myös arkikielessä kuvaamaan kroonisen huumeiden käytön tekemiä tuhoja ihmisissä. 1970-luvulla myös sosiaalipsykologi C. Maslach törmäsi sanaan burnout tutkiessaan, miten terveydenhuollon työntekijät pärjäävät työhön liittyvien tunteiden kanssa havaitakseen jo tuolloin, että monet olivat tunneuupuneita, olivat suojautuneet kehittämällä objektivoivan ja usein negatiivisen suhtautumisen potilaisiin ja kokivat ammatillisen kykenevyyden kriisiä.

Kaikkiaan burnout on moniulotteinen käsite, siihen on yhdistetty monenlaisia oireita ja määritelmiä on monia. Tutkimuksellisesti burnoutin mittaamisen laajimmin hyväksytty mittari on niin sanottu Maslach Burnout Index (MBI). Kuten nimi vihjaakin, sitä on ollut kehittelemässä burnout tutkimuksen pioneeri Maslach. MBI:n mukaan burnoutin kolme ulottuvuutta ovat tunneuupumus/uupumusasteinen väsymys (emotional exhaustion), kyynistynyt asenne työtä kohtaan (depersonalisation) ja alentunut ammatillinen itsetunto (personal accomplishment). Useat tutkimukset puoltavat, että tunneuupumus on burnoutin ydinoire ja ennustaa vahvasti burnoutin kehittymistä. MBI-mittari on tarkoitettu lähinnä ryhmätason mittariksi tutkimuskäyttöön. Kliinisessä työssä yksilöiden kanssa on käytössä huomattavasti yksinkertaisempi, mutta validoitu Bergen Burnout Index (BBI-15).

Burnout on suomennettuna työuupumus. Burnout on liitetty vahvasti töihin, joissa ollaan tekemisissä ihmisten kanssa, erityisesti auttamistyöhön. Burnout terveydenhuollossa on merkittävä asia – se huonontaa työn laatua monella tavalla. Myös lääkärin työterveyshuollollisesta näkökulmasta burnout esiasteineen on merkittävä asia – se on yleistä ja siihen assosioituu henkistä pahoinvointia ja sairastuvuutta. Burnout syö myös kykyä aitoon empatiaan.

Empatia

Empatia on keskeinen lääkärin työn elementti. Empatia on suomeksi arkikielellä myötäelämistä. Kuitenkaan empatian käsite lääketieteessä, ja lääkärin työssä, ei ole yksiulotteinen ja yksinkertainen. Empatiassa voidaan erotella erilaisia ulottuvuuksia. Kognitiivis-evaluatiivinen empatia on kykyä tunnistaa, käsittää ja ymmärtää toisen ihmisen (psykologinen) tilanne. Affektiivinen empatia viittaa tunneresonanssiin toisen ihmisen kanssa, kykyyn jakaa tunnetasolla toisen ihmisen tunnetila. Kolmas empatian ulottuvuus on sanallisesti tai ei-sanallisesti ilmaisua toiselle ihmiselle, että ymmärtää, miltä hänestä tuntuu. Jotkut liittävät kliiniseen empatiaan vielä eettisen ulottuvuuden, joka on empatian harjoittamiseen sysäävä sisäinen pyyteetön voima. Myös muulla tavoin on tutkimuksissa lääkärin kliinisen työn empatiaa jaoteltu osiin.

Empatialla on suuri merkitys paitsi yksittäisille ihmisille mutta myös terveydenhuoltojärjestelmässä empatia on itse asiassa kovaa kamaa. Lääkärin empatia ja potilaiden kokemus lääkärin empaattisuudesta on yhdistetty parempaan potilastyytyväisyyteen, potilaiden parempaan hoitoon sitoutumiseen, potilaiden pidempikestoiseen voimaantumiseen ja parempiin hoitotuloksiin eli parempaan työn laatuun niin sisällöllisesti kuin tuotantotaloudellisesti. Toisaalta myös on niin, että lääkärin työssään harjoittama empaattisuus on yhteydessä lääkärien vähäisempään burnoutiin, henkilökohtaiseen hätään, masennukseen, ahdistukseen ja lisääntyneeseen elämän tyytyväisyyteen ja psykologiseen hyvinvointiin sekä työtyytyväisyyteen.

Empatia ei ole mikään ihmisen muuttumattomaksi tuomittu pysyvä syntymäominaisuus. Empatia on ihmiselle (ehkä joillekin eläimillekin!) ominainen luonnollinen sosio-emotionaalinen taito. Kliinistä empatiaa, lääkärien empatiaa, voidaan mitata tutkimuksellisesti erilaisilla mittareilla. Tutkimusten mukaan lääkärien empatian kehittäminen ja lisääminen on mahdollista koko uran ajan, lääketieteen opiskelijasta senioriin asti. On myytti, ettei empatiaa voisi oppia.

Työterveyslääkäri

Mikähän lienee tilasto työterveyslääkärien burnoutin osalta? Entäpä empatiapisteet?

Jos työterveyslääkäreillä on burnoutia, mitä asialle on tehty? Tukevatko työterveyshuoltoa tarjoavat organisaatiot lääkäreidensä empaattisuutta ja miten?

Martina Torppa
Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Lääkärikouluttajan erityispätevyys, työnohjaaja (STOry)
Helsinki
martina.torppa[at]helsinki.fi

Kirjallisuutta

  1. Decety J. Smith KE, Norman J, Halpern J. A social neuroscience perspective on clinical empathy. World Psychiatry 2013;13(3):233-237.
  2. Hojat M, Gonnella JS, Nasca TJ. ym. Physician Empathy:
  3. Definition, Components, Measurement, and Relationship to Gender and Specialty. American Journal of Psychiatry 2002;159(9);1563-1569
  4. Kelm Z, Womer J, Walter JK, Feudtner C. Interventions to cultivate physician empathy: a systematic review. BMC Medical Education 2014;14:216
  5. Romani M, Ashkar K. Burnout among physicians. Libyan Journal of Medicine 2014;9:23556
  6. Schaufeli WB. Burnout in health care. In. P.Carayon (ED.) Handbook of human factors and ergonomics in health care and patient safety. (pp. 217-232) Mahway,NJ:Laurence Erlbaum, 2007.