ICOH 2015 Soul ja prekongressi Shanghaissa
Viime vuonna koin ensimmäisen kansainvälisen kongressimatkani, joka suuntautui rapakon taakse Yhdysvaltoihin. Jäin koukkuun! Heti matkalta palatessamme aloimme suunnitella mahdollista seuraavaa koulutus matkaa jonnekin, mielellään kauas, ja jotain suurempaa. Silmiimme ja korviimme kantautui tieto tulevasta ICOH:n (The International Commission on Occupational Health) konferenssista, joka tultaisiin järjestämään kesän korvilla Soulissa, Korean tasavallan pääkaupungissa. STLY oli myös järjestämässä prekonferenssia matkan varrella Shanghaissa. Kaksi metropolia toisella puolella maailman äärissä, tulisiko näissä käytyä muutoin vain? EI! Amerikan-matkan viiden kollegan joukosta päätyi kuitenkin vain minä ja kollega Otto Rinne lähtemään moiselle urakalle mukaan.
ICOH on kansainvälinen, ei valtiollinen ammatillinen yhteisö, joka tähtää tieteen etenemiseen, tietoon ja työterveyden kehittymiseen kaikella mahdollisella tavalla. ICOH on perustettu jo vuonna 1906, ja se on tällä hetkellä alansa laajin yhteisö, johon kuuluu yli 2000 jäsentä 93:sta eri maasta. Tunnetuin ja suurin ICOH:n järjestämä tilaisuus on kansainvälinen konferenssi joka järjestetään kolmen vuoden välein. Seuraava konferenssi, järjestetään 2018 Irlannin Dublinissa.
Matkani Oulusta Helsingin kautta Shanghaihin alkoi jännittyneessä tunnelmassa. Emme olleet Oton kassa tehneet lähtöselvitystä internetissä vaan teimme sen kentällä. Tiskillä kuitenkin ilmoitettiin, että kone onkin ylipaikoilla, eikä minulle ole paikkaa. Sain standby-lipun ja minua kehotettiin menemään portille, josko paikka löytyisi. Vaihtoaikaa Helsingissä olisi niukasti, eikä seuraava kone ennättäisi viedä minua ajoissa, joten jos en pääsisi koneeseen, reittini muuttuisi täysin. Portilla jännitti toinenkin matkustaja samaisessa tilanteessa. Viimeinen kuulutus tuli, eikä kahta matkustajaa näkynyt, ja heidän paikkansa annettiin meille. Voi riemua! Tosin heti tämän tapahduttua nämä kaksi matkustajaa saapuivat paikalle. Heidän kohtalonsa oli joutua varatusta paikasta huolimatta toiselle lennolle. Shanghaihin päädyimme huonosti koneessa nukutusta yöstä huolimatta onnellisesti.
Sanghai
Shanghaissa olimme varhain aamulla. Vuorossa oli opastettu kiertoajelu ja nähtävyyksiin tutustuminen. Vaikutti siltä, että monella oli huono yö takana ja kiertely alkoi tuntua jokaisella jaloissa. Aikaero toi oman rasituksensa. Mukava tosin oli nähdä oppaan avustuksella paikkoja ja saada tietoa kaupungista. Ensimmäisen yön jälkeen alkoi itse prekonferenssin ohjelma. Kuulimme muun muassa Pohjoismaiden työterveyshuollon järjestämisestä ja eksoottisista työympäristöistä. Kovasti keskustelua herätti työterveyshuollon asema tulevassa SOTE-uudistuksessa, ja puheenjohtajalla oli kova työ pitää osanottajat aikataulussa. Luentojen lisäksi pääsimme tutustumaan paikalliseen ABB:n tehtaaseen, joka oli paneutunut sähkömoottorien kokoamiseen. Tilat olivat hienot ja siistit. Robotit siirtelivät lavoja väistelleen meitä ja työtekijöitä automaattisesti. Tiloihin oli lattiaan piirretty viivat, joita pitkin vierailijat kierrätettiin laitoksessa. Mielikuva kiinalaisesta tehtaasta oli karissut. Tarvikkeet kokoamiseen tulevat alihankijoilta jostain päin Länsi-Kiinaa. Olisivatkohan näissä tehtaissa olot vastanneet paremmin mielikuviani? Toki Sanghain tehtailla oli omat ongelmansa. Shanghain elinkustannukset olivat nousseet, eivätkä palkat välttämättä vastanneet menoja. Tämä johti masennukseen, uupumukseen ja jopa itsemurhiin. Itse ABB:n tehtaalla tähän oli puututtu, ja työntekijöitä pyrittiin tukemaan kaikin tavoin.
Soul
Aikaeron tasoituttua oli aika suunnata kohti Soulia ja itse ICOH:ia. Soulissa meidät vastaanotti kesäinen auringonpaiste ja iloinen matkaoppaamme, joka kertoi itse kaupungista ja Koreoiden historiasta matkalla hotelleille. Yllättävää oli, että Etelä-Korean puolella oli kova halu palata yhtenäiseen valtioon pohjoisen kanssa. Intressi vaikutti tosin liittyvän hyvin pitkälti rautatieyhteyteen muuhun maailmaan, vaikkakin puhetta oli myös perheiden ja sukujen liittymisestä yhteen.
Konferenssin tarjonta oli laajaa, ja ilmoittautumisen jälkeen oli hyvä hengähtää hetki ja paneutua tarjontaan. Mielenkiintoisimmat merkataan, pitäähän sitä kulttuuriin ja muuhunkin tutustua, kun täällä asti ollaan.
Kaivosteollisuus on Suomessa melko vakiintunutta ja uusia kaivoksia nousee, kun toiset lopettavat. Itselläni ei tällä hetkellä ole hoidossa yhtään kaivosalan yritystä, mutta ammatillisesti voisi olla mielenkiintoista hoitaa tämänkin alan yritystä, joten päädyin todella napakasti ilmastoituun luentosaliin kuuntelemaan tämän alan terveysriskeistä globaalista näkökulmasta. Pääosin kaivosteollisuus on säädeltyä ja automatisoitua työtä. Pienissä kaivoksissa, jotka sijaitsevat pääsääntöisesti kehitysmaissa, tehdään työ suurimmilta osin käsin. Kyseisten kaivosten valvonta on puutteellista ja työolosuhteet vaarallisia.
Kaivostyöntekijän terveyttä ja turvallisuutta uhkaavat tapaturmat, kova fyysinen kuormitus, keuhkosairaudet, altistuminen useille eri kemikaaleille ja kylmyys tai kuumuus.
Tapaturmariskejä ovat muun muassa kaasun tai vastaavan räjähdykset, kaasumyrkytykset, sähköiskut, tulipalot, kaivoksen rakenteiden romahtaminen, kivien tippuminen, liukastumiset, kaatumiset ja tulviminen. Tapaturma riskejä on myös mekaanisissa automatisoiduissa kaivoksissa vaativien ja stressaavien työolosuhteiden johdosta.
Raskas fyysinen kuormitus on vähentynyt automatisaation myötä, mutta huonot ja hankalat työasennot tuottavat tukirankaperäisiä ongelmia. Lisäksi tärinän ja melun tuomat riskit ovat mahdollisia myös automatisoiduissa kaivoksissa.
Kaivostyöläisillä esiintyy hiilipölykeuhkoa, silikoosia, asbestoosia, emfyseemaa ja kroonista bronkiittia. Vaikkakin kyseisten tautien patologia on ollut jo pitkään tunnettu, on ne saatu häviämään vain muutamasta maasta. Hengitysilman epäpuhtauksissa on myös karsinogeenisia aineita, ja nämä voivat pitkällä aikavälillä aiheuttaa muun muassa mesotelioomaa ja keuhkosyöpää. Aiheuttajina ovat muun muassa asbesti, silikaatti, radon sekä dieselpakokaasut.
Malmikaivoksissa voi altistua kemikaaleille. Etenkin pienissä kaivoksissa, joissa työ tehdään käsin, altistusriski on olemassa. Etenkin pienimuotoisessa kullankaivuussa voi saada elohopeamyrkytyksen. Elohopeaa käytetään kullan rikastamiseen ja näin saadaan kulta eroteltua muista mineraaleista. Etenkin erottelun jälkeen elohopean höyrystyminen tuottaa altistumisen elohopealle.
Sääolosuhteet tuovat omat riskinsä. Kylmälle voi altistua kylmien olosuhteiden avokaivoksissa ja toisessa ääripäässä kuumalle voi altistua suljetuissa kaivoksissa sekä avokaivoksissa lämpimässä ilmanalassa.