Tammiseminaari 29.1.2016
Tammikuun lopussa järjestettiin perinteinen Tammiseminaari. Erinomaiset puitteet tarjosivat Orion ja K-ryhmä Pirjo Anttilan johdolla «»5.
STLY:n puheenjohtaja avasi tilaisuuden ja samalla yhdistyksen 70-vuotisjuhlavuoden julkaisemalla juhlavuoden teeman ''Uudistuva työterveyslääkäri – hyvän työelämän tekijä''.
Ensimmäisen varsinaisen esityksen piti STM:n lääkintöneuvos Kristiina Mukala (kuva «»1) sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta. Esitys avasi kuulijoiden eteen sen valtavan työmäärän, jota eri tahoilla tällä hetkellä tehdään. Kuva «»2 antaa pientä esimakua siitä, mitä kaikkea tällä hetkellä ollaan selvittämässä.
Kelan etuuspäällikkö Reija Jääskeläinen (kuva «»3) kertoi työterveyshuollon vastaanottokäyntien olleen jo vuonna 2013 yli 5 miljoonaa, ja tämän jälkeen käyntimäärät ovat todennäköisesti edelleen nousseet. Jääskeläinen muistutti myös Valtioneuvoston asetuksesta (VNA 708/2013; Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta ), jonka 2 § veloittaa työterveyshuoltoa yhteistyöhön perus- ja erikoissairaanhoidon sekä kuntoutuksen kanssa työurien pidentämiseksi.
Iltapäivän aluksi ylitarkastaja Kati Tamminen Verohallinnon Konserniverokeskuksesta alusti työterveyshuoltopalveluiden arvonlisäverollisuuden periaatteista keväällä 2015 tulleiden verottajan uusien ohjeiden pohjalta. Alustuksen jälkeen käytiin vilkasta keskustelua, jossa kysymyksiä heräsi eri palveluiden arvonlisäverollisuuden lisäksi myös ammatinharjoittajana toimivien työterveyslääkärien arvonlisäverokäsittelystä. Keskustelu jatkui Lääkäriliiton puheenvuoron yhteydessä myöhemmin päivällä. STLY seuraa asiaa jatkossakin ja myös Lääkäriliitto seuraa asiaa ja voi neuvoa lääkäreitä asiaan liittyen.
Työterveyshuollon palveluiden arvonlisäverotus määräytyy samoilla perusteilla kuin muidenkin terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden. Arvonlisäveroa ei suoriteta terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen myynnistä. Terveyden- ja sairaanhoitopalvelulla tarkoitetaan tässä terveydentilan sekä toiminta- ja työkyvyn määrittämiseksi taikka terveyden sekä toiminta- ja työkyvyn palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Hoidon tulee myös olla terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa. Myös terveyden suojelemiseksi annettu hoito on arvonlisäverotonta terveyden- ja sairaanhoitopalvelua.
Aikaisemmin työterveyshuoltopalveluja käsiteltiin yhtenä kokonaisuutena ja ne olivat kokonaisuudessaan arvonlisäverottomia. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös (KHO 9.7.2014 T 2192) muutti kuitenkin arvonlisäverokäsittelyä. Pääsääntö on edelleen, että työterveyshuoltopalvelut ovat arvonlisäverottomia terveyden- ja sairaanhoitopalveluita. Kaikki yrityksen työterveyshuoltosopimuksen osana myydyt palvelut eivät kuitenkaan enää ole arvonlisäverottomia: jos työterveyshuollon järjestämistä koskevan sopimuksen perusteella suoritettu palvelu ei olisi yksittäisenä palveluna arvonlisäveroton terveyden- ja sairaanhoitopalvelu, se ei ole arvonlisäveroton palvelu myöskään osana työterveyshuoltoa.
Työterveyshuollon palveluista selkeästi arvonlisäverottomia ovat Tammisen mukaan kaikki hoidolliset toimet ja esimerkiksi terveystarkastukset ja matkailuun liittyvien rokotusten antaminen. Myös työpaikkaselvitys on edelleen arvonlisäveroton silloin, kun kyse on ennaltaehkäisevästä terveyden suojelemiseksi tehdystä toimenpiteestä. Edellytyksenä työpaikkaselvityksen arvonlisäverottomuudelle on, että selvityksen tekijä on terveydenhuollon ammattihenkilö.
Arvonlisäverollisia palveluita ovat luennot, koulutukset, työyhteisön ilmapiiriä kartoittavien selvitysten tekeminen, esimiehille järjestetyt valmennukset ja pääsääntöisesti myös työnohjaus. Esimerkkeinä Tamminen mainitsi muun muassa ensiapukoulutus- ja työnohjausryhmät. Tulkinnallisia sen sijaan ovat monet ennaltaehkäisevät palvelut sekä työhyvinvointia ja työssä jaksamista tukevat palvelut, esimerkiksi painonhallinta ja tupakasta vieroittaminen.
Ryhmässä annetut palvelut ovat pääsiassa arvonlisäverollisia. Ne voivat kuitenkin olla arvonlisäverottomia, jos hoidon antaminen on lääketieteellisesti perusteltua, mikä edellyttää, että sen antaminen perustuu lääkärin lääketieteellisin perustein antamaan määräykseen tai lähetteeseen. Kirjaus työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa ja sopimuksessa ei siis riitä, vaan ratkaisevaa on, miten ja millä perusteilla kukin ryhmään ohjautuu. Kela-korvattavuus ei myöskään ole kriteeri arvonlisäverollisuutta arvioitaessa.
Perusmaksun tai kuukausimaksun arvonlisäverokäsittely määräytyy sen perusteella, minkä palvelun suorittamisesta se on vastike. Jos perusmaksu tai kuukausimaksu on vastike sekä arvonlisäverottomien että arvonlisäverollisten palvelujen suorittamisesta, se pitää jakaa arvonlisäverottomaan ja arvonlisäverolliseen osaan.
Työterveyshuollossa toimivat ammatinharjoittajalääkärit ovat arvonlisäveroverollisia pääsääntöisesti niistä myymistään palveluista, mistä lääkäriasematkin maksavat arvonlisäveron. Arvonlisäverokäsittelyssä pohdittavaksi tulee se, kuka on palvelun myyjä: Silloin kun itsenäinen terveydenhuollon ammatinharjoittaja myy palvelun ensin lääkäriasemalle ja lääkäriasema myy palvelun työterveyshuoltopalvelun ostaneelle työnantajalle, kyseessä on kaksi myyntiä ja niitä kumpaakin arvioidaan itsenäisesti. Jos kuitenkin lääkäriasema veloittaa itsenäistä terveydenhuollon ammatinharjoittajaa esimerkiksi tilojen käytöstä, kyse on lääkäriaseman myynnistä.
Arvonlisäveroa ei tarvitse suorittaa, jos tilikauden liikevaihto on alle 10 000 €.
Arvonlisäverottomia terveyden- ja sairaanhoitopalveluja ei oteta huomioon tässä liikevaihdossa. Jos arvonlisäverollinen myynti ylittää tilikauden aikana 10 000 €, arvonlisäveron alainen myynti on kuitenkin ensimmäisestä eurosta alkaen arvonlisäverollista. Liikevaihdon ollessa kuitenkin enintään 10 000€, koko suoritettu arvonlisävero palautetaan huojennuksena. Liikevaihdon ollessa
10 000–30 000€, huojennuksen saa osasta arvonlisäveroa.
Tammiseminaarin päätös oli juhlallinen. STLY:n entinen puheenjohtaja Rea Lagerstedt loi interaktiivisen katsauksen Tammiseminaarin historiaan (kuva «»4).
Kaikki Tammiseminaarin esitykset löytyvät STLY:n kotisivuilta: www.stly.fi/jasensivut/koulutusten luentomateriaalit. Samasta paikasta löytyvät myös muut Tammiseminaarin esitykset.
Verohallinnon ohjeet löytyvät vero.fi-sivustolta: www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Arvonlisaverotus/Terveyden_ja_sairaanhoidon_arvonlisavero(37230)
