Digitaalisuudella tuottavuutta

Tervetuloa lehtemme pariin, hyvä lukija! Tässä numerossa teemanamme on kehittyvä tietotekniikka ja työterveyslääkärin työ tulevaisuudessa.

Yleensä terveydenhuollon tietojärjestelmät kirvoittavat karvaita kannanottoja. Eikä ihme, sillä olemme saaneet olla kokeilemassa ja kehittämässä varsin alkeellisia ohjelmia ilman korvausta. Kollega Kalle Romanov osuu naulan kantaan tuoreessa Lääkärilehdessä (37/2016) nostaessaan esille sen tosiasian, että käytännön lääkäreiden osaamista ei juuri käytetä ohjelmien kehittämisessä.

Sen sijaan potilasjärjestelmien kehittäjät luottavat lääkärien hyväntahtoiseen kumppanuuteen. Kiireisen työmme ohessa testaamme keskeneräisiä ohjelmia, jotka lukuisten päivitysten jälkeen alkavat toimia tyydyttävästi. Erityisiä ongelmia tuottavat henkilöstöhallinnon ohjelmat, jotka ovat huonossa kognitiivisessa ergonomiassaan aivan omaa luokkaansa.

Huonosti toimivien ohjelmien parissa vietämme tarpeettoman paljon kallista työaikaa. Työn tehostaminen ja henkilöstön vähentäminen ovat kääntyneet itseään vastaan, kun sihteerien ja merkonomien työtä on siirretty lääkäreille. Samaan aikaan kuitenkin merkonomeja ja sihteereitä on työttömänä, ja lääkärityövoimasta on pulaa koko Suomessa. Myöskään Y-sukupolvi ei ole välttynyt tietotekniikan aiheuttamalta tuskalta. Nuori Lääkäri -lehden numerossa 3/2016 nimetön kollega toteaa päte-vöityneensä työssä oppimalla sihteeriksi ja tekevänsä ajoittain myös lääkärin työtä.

Joissakin asioissa on sentään menty pienin askelein eteenpäin. Tiimalasin tuijottelu sekä täydelliset katkokset tuntuvat kaiken aikaa vähenevän. Liian usein tuntuu kuitenkin siltä, että tietotekniikka ei vieläkään tuo helpotusta työhömme siinä määrin kuin olisi mahdollista.

Tässä numerossa esitellään useita esimerkkejä, joilla työterveyshuollosta saadaan kustannustehokkaampaa tietotekniikkaa hyödyntämällä. Jotta nämä keinot tulisivat osaksi arkista työtämme, monen asian pitää muuttua. Yhtenä esteenä uusien työtapojen käyttöönotolle on terveydenhuollon kulttuuri: meidän on vaikea poistua omalta tutulta mukavuusalueeltamme. Vanhoja syvälle juurtuneita tapoja puolustetaan voimakkaasti, vaikka tutkimustulokset olisivat selkeästi osoittaneet toimintamallimme olevan hyödyttömiä tai pahimmassa tapauksessa jopa vahingollisia. Joten ei muuta kuin yhdessä hyppäämään digiloikkaa terveydenhuollon ja kansantalouden hyväksi!