Terveyden digibitit - rajattomien mahdollisuuksien sampo?

Oppivaiset ja älykkäät algoritmit

Pilvipalveluihin kerätyn datan ennustetaan nostavan lääketieteen aivan uudelle tiedon tasolle. Digitaalista terveysdataa louhivat jo nyt erilaiset oppivaiset ja älykkäät algoritmit. Ne jalostavat biteistä terveystietoa, diagnoosi- ja hoitoehdotuksia. Sairauksien kasvavat seuranta-aineistot mahdollistavat analytiikan, jolla ennustaa eri hoitovaihtoehtojen vaikutuksia potilaan sairauden kulkuun. Myös heidät, joilla sairastumisen riski on kohonnut, tunnistetaan ajoissa. Yksittäiset potilaat motivoituvat hoitamaan terveyttään ja sairauksiaan, kun he pääsevät vertailemaan omia mittaustuloksiaan muiden, saman ikäisten tai samaa sairautta sairastavien tuloksiin.

Enemmän kysymyksiä kuin vastauksia?

Ennen kuin terveyden digibitit tuottavat merkittävää lisäarvoa terveyden hoidolle, on ratkaistava monia kriittisiä kysymyksiä. Miten samanaikaisesti huolehditaan tietosuojasta ja varmistetaan, että data on tietystä henkilöstä mitattua? Soveltuuko pilviratkaisu erilaisten datatyyppien tallennukseen nyt ja myös tulevaisuudessa? Miten hoidetaan tilanne, jossa ihmisestä tulee uutta dataa, joka muuttaa diagnoosin? Miten vääräksi osoittautunut tieto poistetaan datapilvestä?

Miten varmistetaan alkuperäisen mittausdatan laatu? Osaako käyttäjä kalibroida laitteen oikein, kiinnittää sen oikeaan paikkaan ja huomaako hän, milloin akku vaatii vaihdon tai latauksen? Mittaavatko ihmiskehoon kiinnitetyt, taskussa tai kädessä kulkevat, pöydälle, kalusteisiin tai ympäristöön upotetut monitoimisensorit oikeita asioita? Herkät sensorit voivat napata monenlaista signaalia ihmiskehosta ja ympäristöstä. Miten signaalin puhdistus häiriöistä vaikuttaa mittaustuloksiin? Huomataanko, että ulos lähtenyt käyttäjä on unohtanut terveyslaitteensa kotiin ja laite tästä syystä hälyttää aiheetta? Onko laitteella, joka unohtuu kotiin mitään todellista arvoa?

Mikä on monitorointilaitteen hälytyskynnys? Missä tilanteessa hälytys lähetetään sairaalan tai avohoidon valvontayksikköön? Hälytyksiin turtuminen on todellinen riski etämonitoroinnissa.

Ovatko eri laitteiden keräämät datat ja niistä tuotetut yhteenvedot vertailukelpoisia? Voidaanko niiden mittaustuloksia yhdistellä toisiinsa ja esimerkiksi sairaalassa tai avohoidossa oleviin potilastietoihin? Tällä hetkellä yksittäisen henkilön tietoa on lukuisissa erilaisissa terveystietopankeissa. Tilanne, jossa ne kaikki ovat ojennuksessa samassa jättimäisessä pilvessä, voi olla epärealistinen unelma.

Lisää lääketiedettä digiterveyden kongresseihin

Lääketieteellistä tutkimusta digitalisaatiosta on jo varsin paljon. Silti tieteellisiä esityksiä, jotka olisivat käsitelleet vaikkapa alun perin kuluttajamarkkinoille tuotujen terveysteknologioiden käyttöä potilastyössä, ei juuri ollut Health 2.0 -kongressissa. Kriittinen keskustelu siitä, että tietty teknologinen ratkaisu ei suoraan sovi sekä terveelle että ohimenevästi tai kroonisesti sairaalle henkilölle, puuttui. Jotta jo markkinoilla olevat terveysteknologiat (jotka mittaavat askeleita, liikkumisnopeutta, sydämen sykettä ja hengitystiheyttä sekä arvioivat energiankulutusta ja yöunen pituutta) tuottaisivat kunnolla lisäarvoa eri sairauksien hoitoon, ne on lääketieteellisesti validoitava. Me tarvitsemme tutkittua tietoa laitteiden luotettavuudesta ja käytettävyydestä. Lääkärin on tiedettävä, mistä raakadatasta laitteen näytölle tuottama yhteenveto on laskettu. Tällä hetkellä liian monet tuotteista ovat suljettuja systeemejä, jotka eivät tarjoa pääsyä terveysdatan alkulähteille. Myös potilaille pitää esittää tulokset niin, että he ymmärtävät, mistä on kyse. Ihminen ja häntä hoitavat henkilöt tarvitsevat erilaista tietoa.

Digiajan vuorovaikutus

Digitaalisuus muuttaa vuorovaikutusta, kun aika- ja paikkariippumaton etähoito lisääntyy.

Miten järjestät videopuhelun potilaasi kanssa? Mitä asioita on järkevää käsitellä videon välityksellä? Miten kertoisin potilaalle ikäviä uutisia? Potilas voi käydä katsomassa tutkimustuloksiaan digitaalisesta sairaskertomuksestaan. Miten toimia, kun potilas ei osaa tulkita tulosta? Keneen hän ottaa yhteyttä? Jos epäillään syöpää, kuka vastaa potilaan kysymyksiin ja rauhoittaa? Tässä tuskin lääkäri- tai hoitajarobottiratkaisu toimii. Voisiko asioita hoitaa pikaviestintäpalvelulla – chatillä? Kuinka pieneen merkkimäärään tärkeät potilaan terveyteen liittyvät asiat voi puristaa? Miten välitetään myötäeläminen? Minkälaisia väärinkäsityksiä syntyy, kun muun lääkärintyön lomassa naputellaan vastauksia potilaiden viesteihin? Miten luokitellaan viestien kiireellisyysasteet? Miten hoidetaan tilanteet, joissa jokin tärkeä viesti on jäänyt huomaamatta? Entä tilanteet, joissa viesti lähteekin väärälle ihmiselle tai toiselle samannimiselle kuin hän, jonka terveystiedosta on kyse? Miten toimitaan, kun lääkärin mobiilisti lähettämä e-resepti katoaa bittiavaruuteen tai päätyy vääriin käsiin?

Liikkuvassa maailmassa työntekijä saa yhteyden omaan työterveyshuoltoonsa eri puolilta maailmaa. Jos kyse ei ole kiireisestä asiasta, aikaerot eivät ole ongelma. Entä kun on akuutin neuvon tarvetta? Päivystääkö joku työterveyshuollon lääkäreistä toisella puolella maailmaa?

Monilla on näytön näpäytyksen tai sipaisun myötä pääsy internetin valtavaan määrään informaatiota. Tutkittu terveystieto, ristiriitaiset tutkimustulokset, potilaiden vertaisryhmissä jakamat henkilökohtaiset tarinat ja lääketieteeseen liittyvät uskomukset tuottavat aikamoisen infosekoituksen, jonka keskellä moni ihminen on eksyksissä. Miten saan ihmiset luottamaan juuri lääkäriin vaikeina näyttäytyvissä terveyskysymyksissä?

Lääkärin järjen ääni

Health 2.0 -kongressin eräs kantava teema oli, että ihmiset ottavat uudenlaista vastuuta terveydestään. Potilas ottaa digikamerallaan kuvan ihottumastaan tai lähettää ääninäytteen rohisevasta hengityksestään lääkärilleen tai nettitohtorille. Osa ihmisistä varmasti toimii näin. Kaikki eivät siihen pysty tai eivät halua. Miten digiaikana huolehditaan siitä, että ihmisillä on sairauden iskiessä muitakin vaihtoehtoja kuin nettivastaanotto ja videopuhelu lääkärin tai hoitajan kanssa?

Tulevaisuudessakin, väitän, lääkärien hoidettavaksi jäävät ongelmallisimmat sairauksiin ja terveyteen liittyvät kysymykset. Digiterveyden eri foorumeilla on lääkärikunnan syytä nostaa profiiliaan – näkyä ja kuulua. Digitaaliset terveysratkaisut hakevat paikkaansa. Jotta biteistä syntyy terveyttä, on myös syytä muistaa, että vähemmän voi olla enemmän. Mikä data on oleellista? Tämän kysymyksen vastaamiseen tarvitaan lääkäreiden aktiivisuutta.