Digitaaliset työterveyshuoltopalvelut: tulevaisuus vai nykyisyys?

Informaation määrä

Uuden digitaalisen tiedon määrä kasvoi 60 % vuosittain ajanjaksolla 2000–2011 (IDC, Hilbert & López, 2011), jolloin tapahtui digitalisointi ja tietoräjähdys. Digitaalisen tiedon määrä saavutti analogisen tiedon määrän vuosien 2000 –2003 aikana. Kaikesta vuonna 2007 syntyneestä uudesta tiedosta 96 % oli digitaalista ja vuonna 2011 vastaava osuus oli 99 %. Maailmassa arvioidaan nykyisin olevan 8 zettatavun (1 ZB = 1021 tavua) verran digitaalista tietoa. Käytännössä tämä tarkoittaa tuhat tavua tietoa maapallon jokaisen ihmisen elämän jokaiselle sekunnille. Tiedon määrän arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan vuosittain.

Informaation määrä on valtava myös työterveyshuollossa. Kysymys ei ole enää siitä, ettei meillä ole tietoa, vaan siitä, miten me hyödynnämme olemassa olevaa tietoa. Rakenteisen potilasarkiston vuoksi kirjaamme rakenteisesti tietoa myös omiin potilasjärjestelmiimme, ja sen myötä me pystymme hyödyntämään tehokkaammin potilaskertomuksista kerääntyvän tiedon.

Tiedon analysoinnin kohdalla joudumme jatkuvasti pohtimaan, mikä on luotettavaa tietoa, miten hyödynnämme tietoa ja miten tieto tukee päätöksentekoa.

Terveyden edistäminen

Miten olemme perinteisesti onnistuneet työterveyshuollossa terveyden edistämisessä? Lääketieteellistekninen lähestyminen potilaan kohtaamisessa ohjaa meidän vastaanottotoiminnassa etsimään vikaa, vammaa tai sairautta. Olemmehan yli 2 000 vuotta vannoneet Hippokrateen valan ja luvanneet seuraavaa: "Elintapoja koskevia ohjeita tulen käyttämään sairaiden hyväksi kykyni ja harkintani mukaan: tulen torjumaan kaiken, mikä voi olla vahingoksi ja vääryydeksi" (suom. Heikki Solin). Tämä patriarkaalinen järjestelmä on opettanut meidät professiona tekemään potilaan puolesta päätöksiä.

Työterveyshuollossa terveyden edistäminen kuuluu kaikille ammattiryhmille, ei vain työterveyshoitajille. Lääkärin velvollisuus on omalta osaltaan osallistua primääripreventioon ja edistää terveyttä ja työkykyä niin yksilön kuin työyhteisönkin näkökulmasta. Miten me pystymme onnistumaan tässä paremmin, ottaen huomioon edellä kuvatun profession sisäisen eetoksen? Tulisiko työterveydessä olla uusi ammattiryhmä, joka pystyisi paremmin tukemaan elämäntapamuutoksissa kustannustehokkaasti? Voisiko olla työelämän personal trainereita?

Digitalisaatio apuna

Työterveyshuollossa terveyden edistämistä tapahtuu monessa eri vaiheessa, kuten sairasvastaanotolla yksilötasolla ja työpaikalla kohdistuneiden käyntien yhteydessä organisaatiotasolla, mutta ennen kaikkea terveystarkastuksessa. Jäljempänä keskityn terveystarkastukseen.

Perinteinen, konventionaalinen tapa terveystarkastusten suunnitteluun on analysoida työn toimiala sekä altisteet ja sosiodemografiset mittarit. Aiemmin potilaskertomuksiin on kirjattu laadullista tietoa, ja tämän hyödyntäminen terveystarkastusten suunnittelussa on vienyt paljon aikaa. Rakenteisesti on kirjattu muutamia suureita, kuten verenpaine ja painoindeksi, jos kyseinen työterveyshoitaja tai lääkäri on muistanut asian erikseen kirjata, ja näin ollen tieto ei ole ollut luotettavaa.

Omassa työyhteisössämme olemme pyrkineet kehittämään tiedolla johtamisen työkaluja ja kulttuuria. Jokaisella Terveystalon ammattilaisella on käytössään työkalu ("Etydi") päätöksenteon ja potilaiden segmentoinnin tueksi. Etydin avulla pystymme tuomaan riskitekijöitä objektiivisesti kerääntyneestä tiedosta työterveyshuollon käyttöön. Järjestelmä kerää potilastietojärjestelmästä tiedot sairauksien hoidosta, laboratoriotuloksista, sairauspoissaoloista ja esimerkiksi audit-tuloksista ja muodostaa vertailu- ja ja historianäkymiä mahdollistaen segmentoinnin. Terveystarkastusten tuomat tiedot täydentävät merkittävästi hyötykäytettävää tietopohjaa mahdollistaen organisaatioiden henkilöstön kokonaisvaltaisen terveyden arvioinnin. Etydin avulla on mahdollista poimia potilaita preventiivisesti interventioiden piiriin tehokkaammin.

Terveystarkastuksessa pystymme keskittymään olennaiseen. Motivoivan haastattelun keinoin löydämme henkilön oman tarpeen ja tavoitteen elämäntapamuutoksiin. Terveystarkastuksessa kirjaamme työterveyssuunnitelman (OmaSuunnitelma) tekniselle alustalle, josta on mahdollista lähettää sähköisiä muistutuksia myöhemmin omien tavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi. Onnistumista seurataan sovituin määräajoin.

Mitä voimme tehdä toisin?

Tieto on demokratisoitunut ja päätöksenteko omista terveydellisistä asioista kuuluu jokaiselle itselleen. Meidän tulee terveydenhuollossa muuttua ja muuttaa omaa toimintaa. Tämä on jo tapahtumassa ja nykypäivää. Tekniset alustat sekä digitalisaatio auttavat elämäntapamuutosten tukemisessa kustannustehokkaasti. Me olemme siihen valmiina!