Digitalisaatio muuttaa työterveyslääkärin arkea

Kokemuksia etävastaanotoista

Mehiläisessä on tarjottu maaliskuusta 2015 alkaen yrityksille mahdollisuutta tarjota videovälitteisiä etävastaanottoja työntekijöilleen. Mukana olevien yritysten työntekijöille kerrotaan internet-ajanvarauksessa vaihtoehdosta ja kuvataan tilanteita, joissa etävastaanoton voi varata. Akuuttisairaanhoidossa olemme todenneet etävastaanottojen toimivan muun muassa lievien hengitystie- ja suolistotulehdusten, ihottumien sekä allergiaoireiden hoidossa. Jatkohoidon suunnittelussa etävastaanotto on ollut toimiva: on muun muassa voitu ohjelmoida tutkimuksia ennen fyysistä vastaanottoa. Toimintamalli on tehostanut ammattilaisten toimintaa ja hoitoketjuja ja lisännyt kustannustehokkuutta. Myös joitakin seurantoja ja työterveysneuvotteluita on voitu hoitaa osin etävastaanoton avulla. Valikoitumattomassa potilasmateriaalissa, ilman hoitajan fyysistä läsnäoloa, potentiaalisesti etäyhteydellä hoidettavien tapausten osuus on kokemuksemme perusteella kuitenkin pienempi kuin edellä esitetty kolme neljäsosaa.

Potilaat ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä etävastaanottoihin. Videovastaanotoista kerätyn palautteen perusteella potilaan asia on aina saatu hoidettua etävastaanotolla joko kokonaan tai potilaalle on ohjattu oikeat jatkotoimenpiteet. Kritiikkiä on tullut ajoittain ilmenneistä yhteysongelmista. Positiivista palautetta on tullut etävastanotolle pääsyn nopeudesta, yhteydenoton helppoudesta sekä mahdollisuudesta hoitaa asia kotoa tai töistä.

Sähköiset työkalut hyvinvoinnin tukena

Digitalisaatiokehityksen myötä ihmiset seuraavat entistä enemmän terveyttään erilaisten aktiivisuusmittareiden ja terveyssovellusten avulla. Näiden avulla ihmiset ymmärtävät paremmin valintojaan ja seuraavat niiden vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Myös yritykset, jotka ovat ottaneet näitä käyttöön työtekijöilleen, ovat havainneet parannusta työntekijöidensä hyvinvoinnissa. Modernit hyvinvointisovellukset, esimerkiksi työterveysasiakkaille räätälöity HeiaHeia, voivat myös tarjota kaivattua lisäapua terveysneuvontaan ja sen vaikuttavuuden parantamiseen. Aika näyttää, kuinka paljon.

Sovellusten yleistyessä potilaat viittaavat yhä useammin niiden keräämiin tietoihin. On tavallista, että vastaanotolla katsotaan esimerkiksi potilaan puhelimesta hyvinvointiin liittyviä tietoja. Tulokset ovat pääsääntöisesti selkeästi esitettyjä, mutta vaikeampaa voi olla antaa suosituksia niiden perusteella. Tutkimustieto tulosten korrelaatiosta käytäntöön puuttuu. Terveysneuvonnassa ainakin aktiivisuusmittareiden tiedot liikkumisesta ja unesta ovat kuitenkin olleet hyödyllisiä. Sovellusten kehittyessä lääkärin arkipäivää voivat jatkossa olla myös sovellusten keräämien tietojen siirtyminen suoraan potilastietojärjestelmään tai lääkärin kommentit potilaan mobiilisovelluksiin.

Digitalisaatio muuttaa terveystarkastuksia

Terveystarkastusten vaikuttavuudesta on varsin vähän tutkimusnäyttöä, tosin tutkimusasetelmat tämän suhteen ovat hankalia, kuten tuoreessa katsauksessakin todetaan. Osana terveystarkastusten vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamista on otettu käyttöön sähköisiä terveyskyselyjä, joilla voidaan korvata osa terveystarkastuksista. Hyvin tehdyn kyselyn perusteella voidaan arvioida, onko työntekijän terveydentilassa tai työkyvyssä riskejä, joiden vuoksi tarvitaan laajempi terveystarkastus. Seulova terveystarkastus -malli mahdollistaa myös kokonaiskuvan muodostamisen henkilöstön hyvinvoinnista ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden, kuten ryhmätoiminnan tai aktiivisuuden lisäämiseen tähtäävien palveluiden, tarvelähtöisen suunnittelun ja kohdistamisen. Mehiläisen työterveyspalveluihinsa kehittämässä työterveyskyselyssä on myös mahdollisuus kysyä eri työntekijäryhmältä juuri sen työn ja työterveyden kannalta oleellisimmat asiat. Kysely on integroitu potilastietojärjestelmään, mikä parantaa ja tehostaa yksilö- ja ryhmätason tulosten hyödyntämistä työterveyshuollossa. Yritysraportit ohjaavat ryhmätason jatkotoimenpiteiden suunnitteluun yhdessä asiakasyrityksen kanssa.

Etävastaanottoja ja mobiilisovelluksia hyödynnetään vielä vähän työterveystarkastuksissa ja terveysneuvonnassa. Neuvontaan voitaisiin myös yhdistää potilaiden käyttämien laitteiden dataa, mutta potilastietojärjestelmät eivät mahdollista tiedon joustavaa siirtymistä työterveyshuoltoon. Tähän haetaan ratkaisuja potilastietojärjestelmien ohessa toimivista tietoa kokoavista sovelluksista. Niihin potilas voisi halutessaan jakaa itse keräämäänsä dataa myös ammattilaisten käyttöön.

Työhyvinvoinnin johtaminen vaatii tuekseen työkaluja, dataa ja analytiikkaa – lääkärinkin rooli muuttuu

Yritysten lisääntyvä kiinnostus kustannustehokkuuteen ja työterveyshuollon vaikuttavuuteen asettavat lisääntyvää painetta työterveyshuollon toiminnan sisällölle, laadulle ja tehokkuudelle. Työkyvyn ja työhyvinvoinnin parantaminen ja johtaminen korostuvat. Samaan aikaan kehitetään reaaliaikaisia raportointityökaluja, jotka edellyttävät uudenlaista valmiutta analysoida dataa ja vastata siihen liittyviin kysymyksiin.

Työterveyshuollon asiakasyrityksille on kehitetty erilaisia toiminnanohjausjärjestelmiä työkyvyn tuen ja varhaisen välittämisen avuksi ja työkykyjohtamisen tehostamiseksi. Sen lisäksi, että ne tukevat asiakasyritysten henkilöstöhallintoa ja esimiehiä työkyvyn tukeen liittyvissä tehtävissä, ne ohjaavat myös työterveyshuollon toimintaa. Tämä luo uudenlaisia yhteistyömalleja ja täsmentää työnjakoa työkyvyn tukemisessa. Mehiläisen Työkykykompassi ja Esimieskompassi ovat esimerkkejä tällaisista ratkaisuista. Työkykykompassi on työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon yhteinen työkalu työkyvyn tukemiseen, hallintaan ja johtamiseen, ja Esimieskompassi ohjaa esimiestyötä yrityksen varhaisen välittämisen mallin mukaisesti. Järjestelmät lähettävät hälytyksiä ja herätteitä esimiehille, henkilöstöhallinnolle ja työterveyshuollolle ja varmistavat osaltaan, että oikeanlaisia tukitoimia tarjotaan silloin, kun niillä on paras vaikuttavuus. Ne sisältävät myös ohjeita, miten toimia, sekä seuranta- ja raportointityökalut. Työkyvyn tuen tehostuessa olemme nähneet joissakin tilanteissa työkalujen käyttöönoton myötä esimerkiksi sairauspoissaolojen vähentyneen 15 % jo ensimmäisen käyttövuoden aikana.

Työterveyslääkäri joutuu enenevästi huomioimaan työssään asiakasyritysten muuttuneet odotukset. Yritykset voivat olla entistä kriittisempiä tulosten suhteen, seuraavat tarkasti mihin eurot suunnataan sekä haastavat meitä arvioimaan tilannettaan ja jatkotoimien tarvetta lukujen valossa vastaanotoilta kertyvän tiedon ohella. Meidän pitää pystyä perustelemaan työterveyshuollon toimia ja kustannuksia ja analysoimaan käytettävissä olevaa dataa sekä tekemään sen perusteella tietoon perustuvia johtopäätöksiä ja ehdotuksia.

Seuraavat askeleet

Huikea ja edelleen kiihtyvä teknologinen kehitys tulee muuttamaan potilaiden ja yritysten käyttäytymistä ja odotuksia työterveyspalveluita kohtaan. Jotta uusista palvelukanavista tulee toimiva osa työterveyshuoltoa, potilasohjausta muun muassa video- ja chat-avusteisille etävastaanotoille pitää kehittää. Sähköiset oirekyselyt ajanvarausta tehtäessä voivat auttaa tässä. Sairausvastaanoton ohella tulee arvioida etävastaanottojen ja uusien hyvinvointisovellusten mahdollisuuksia ja toimivuutta ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Etävastaanottoon laaditut sovellukset voidaan rakentaa entistä käyttäjäystävällisemmiksi, ja työnantajien, jotka tarjoavat etävastaanottoa, tulisi taata työntekijöilleen rauhallinen tila, jossa asioita voi hoitaa myös työpaikalta videon tai puhelimen välityksellä. Lisäksi tarvitaan muutoksia nykyisiin potilastietojärjestelmiin tai kokonaan uudenlaisia järjestelmiä.

Kun potilas toivoo joustavuutta ja asiakasyritys tuloksia, dataan perustuvia päätelmiä ja uusia palveluita, pelkkä teknologia ei enää riitä – myös työterveyshuollon toimintamallien ja lääkärin työn pitää kehittyä.