Ketkä hyötyvät nettiterapioista?
Tavallisimpiin mielenterveyden häiriöihin kuten masennukseen ja paniikkihäiriöön on yhtenä psykososiaalisena hoitovaihtoehtona itsenäiseen työskentelyyn – terapeutin tuella – perustuva nettiterapia. Nettiterapia on helposti saavutettava ja vahvalla näytöllä tehokkaaksi osoitettu hoitomuoto, ja sillä on oma paikkansa muun muassa depression Käypä hoito -suosituksessa perustason hoidossa.
Nettiterapia on levinnyt joka puolelle Suomea osana julkista terveydenhuoltoa, ja monet työterveyslääkärit pohtivat, keille asiakkaille he suosittelisivat nettiterapiaa.
Arkinen haaste masennuksen, ahdistuksen tai alkoholin liikakäytön tunnistamisen ja puheeksioton jälkeen on toisaalta asiakkaan motivointi hoitoon ja toisaalta se, että näihin häiriöihin ei useinkaan lääkehoidon lisäksi ole tarjolla helposti saatavilla olevaa hoitoa. Tänä vuonna yli tuhat perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon asiakasta on ohjattu Mielenterveystalon nettiterapiaan. Noin 40 % lähetteistä koski masennuksen nettiterapiaa ja 20 % yleistyneen ahdistuneisuushäiriön nettiterapiaa. Yli 100 asiakasta on aloittanut myös paniikkihäiriön, sosiaalisten tilanteiden pelon ja pakko-oireisen häiriön nettiterapian. Alustavien tulosten valossa nettiterapia toimii Suomessa kuten muuallakin länsimaissa. Mielenterveystalon nettiterapioissa loppuun asti käyneiden oirepisteet vähenivät yli 80 %:lla asiakkaista. Kuten muidenkin hoitomuotojen kohdalla osa hoidoista ei hyödytä tai ei ole riittäviä, eikä etukäteen voidakaan tietää tarkasti, ketkä tulevat hyötymään nettiterapiasta. Noin 30 % asiakkaista ei käy nettiterapiaa loppuun saakka, vaikkakin iso osa heistä näyttää hyötyvän hoidosta oirekyselyiden perusteella.
Soveltuvuutta nettiterapiaan on pyritty selvittämään, eikä maailmalla nettiterapiasta hyötymiseen ole havaittu vaikuttavan asiakkaan ikä, sukupuoli tai koulutustausta (Kuva «Nettiterapia-asiakkaiden ikäjakauma. »1). Nettiterapiaa ei siis kohdisteta esimerkiksi iän perusteella, vaan tärkeämpää on asiakkaan valmius ja kiinnostus aktiivisesti ja itsenäisesti tarkastella, nettiä apuna käyttäen, ajankohtaisia ongelmiaan oman ajattelun ja toiminnan tasolla.
Mielenterveystalon nettiterapioissakin useat yli 65-vuotiaat ovat hyötyneet merkittävästi terapiasta ollen siihen tyytyväisiä. Monet ikääntyneet ovat tottuneita netin päivittäiskäyttäjiä, ja suhtautuminen netin välityksellä järjestettyyn terveyspalveluun voi olla varovaista tai avoimen kiinnostunutta, ja myös ammattilaisen asenteiden on todettu tutkimuksissa vaikuttavan asiakkaan motivaatioon. Palautekyselyn perusteella voidaan kuitenkin todeta, että merkittävä osa nettiterapian alussa keskeyttäneistä asiakkaista ei ole saanut riittävästi ennakkotietoa siitä, mitä nettiterapia käytännössä on.
Nettiterapia on parhaimmillaan matalan kynnyksen ensilinjan hoitoa, jonka vahvuutena on hyvä saatavuus ja saavutettavuus. Jonoja nettiterapioihin ei ole, ja nettiterapiaa voi käydä omiin aikatauluihin sopien kotoa käsin. Sen vuoksi yhä useammat asiakkaat suosivat kasvokkaisten tapaamisten sijaan nettiterapiaa. Matalan kynnyksen apuna hoitomuodon soveltuvuuden arvioinnin tulee olla nopeaa ja mutkatonta. Lähtökohta soveltuvuuden arvioinnissa on ammattilaisen riittävä ymmärrys siitä, mitä nettiterapia käytännössä on ja millaiset odotukset asiakkaaseen kohdistuvat. Toiseksi asiakkaalle tulee tarjota riittävästi tietoa nettiterapiasta, jotta tietoinen hoitomuodon valinta ja motivoituminen tulevaan työskentelyyn helpottuu.
Asiakkaan informointi ja lähete
HUS:n järjestämää nettiterapiaa tarjotaan häiriökohtaisesti eri ongelmiin. Ajankohtaisesti nettiterapiaa on tarjolla seitsemään mielenterveyden häiriöön, ja tulossa on hoito-ohjelma muun muassa bulimian selättämiseksi (kuva «Tarjolla olevat nettiterapiat. »2). Nettiterapia on kestoltaan 2–6 kuukauden mittainen hoito-ohjelmasta ja asiakkaasta riippuen. Asiakkaan itsenäisen työskentelyn tukena toimii kyseisen häiriön hoitoon perehtynyt nettiterapeutti, joka antaa palautetta harjoitteista ja tukee etenemistä pääasiassa kirjallisesti viestikentän avulla. Terapeutti on tarvittaessa asiakkaaseen yhteydessä myös puhelimitse.
Asiakkaalta odotetaan säännöllistä viikoittaista työskentelyä harjoitteiden parissa ja etenemistä hoito-ohjelmassa osio kerrallaan eteenpäin. Palautteen perusteella yksi hyöty on ymmärtää ongelmia ja oireita häiriöstä opetellun tiedon ja esimerkkihenkilöiden tarinoiden valossa. Lisäksi harjoitteet herättelevät havainnoimaan omaa kokemusmaailmaa arjessa ja kiinnittämään huomiota omaan toimintaan uudesta näkökulmasta käsin. Myös erilaiset suunnitellut toiminnot kuten altistusharjoitukset ovat olennainen osa nettiterapiaa. Useimmiten eniten hyötyvät asiakkaat käyttävät aikaa nettiterapiaan 1–2 tuntia viikossa.
Asiakas kirjautuu nettiterapiaan omilla verkkopankkitunnuksillaan mielenterveystalon sivuilta, ja tiedon terapian aloittamisesta hän saa omaan sähköpostiinsa, joten asiakkaalta on tarpeen kysyä, onko hänellä käytössä verkkopankkitunnukset, ja pyytää myös lähetettä varten sähköpostiosoite.
Lähete kohdistetaan tiettyyn nettiterapiaan ja mielenterveyden häiriö tulee olla riittävällä tarkkuudella diagnosoitu. Lähetteeseen tulee myös lyhyesti kuvata ajankohtaiset oireet ja toteamus, etteivät terapiakohtaiset poissulkukriteerit täyty ja asiakas tulisi arvion mukaan hyötymään nettiterapiasta. Lähettävä taho saa terapeutin loppuyhteenvedon terapiajakson päätyttyä. Tarkemmat läheteohjeet ja muun muassa eri terapioiden esittelyvideot löytyvät osoitteesta http://www.nettiterapiat.fi/.
Kirjallisuutta
- Andrews, G., & Williams, A. D. (2015). Up-scaling clinician assisted internet cognitive behavioural therapy (iCBT) for depression: A model for dissemination into primary care. Clinical psychology review, 41, 40-48.
- Andrews, G., Cuijpers, P., Craske, M.G., McEvoy, P. & Titov, N. (2010). Computer therapy for the anxiety and depressive disorders is effective, acceptable and practical health care: a meta-analysis. PLos ONE 2010;5 (10)e13196.