Tekemätön työ maksaa kaksi miljardia kuukaudessa
Sairauspoissaolot, sairaana työskentely, työkyvyttömyyseläkkeet ja työikäisten terveydenhuolto aiheuttivat vuonna 2012 kansantaloudellemme noin kahden miljardin euron menetyksen – joka kuukausi. Työnantajat maksoivat tästä suurimman osan, mutta myös työntekijät ja julkinen talous maksoivat osansa. Artikkelissa referoidaan yllättävän vähälle huo-miolle jäänyttä selvitystä tekemättömän työn kustannuksista.
STM:n selvityksessä (1) koetettiin löytää yleisesti hyväksyttävissä oleva tapa laskea menetetyn työpanoksen aiheuttamat minimikustannukset. Kustannuksia tarkasteltiin kansantalouden (miljardeja euroja) ja työpaikan näkökulmasta (tuhatta euroa per työntekijä). Viimeksi mainittu näkökulmaa pidettiin tärkeänä, koska työn tuottavuuden ja työntekijöiden työhyvinvoinnin lisääminen tapahtuu suurelta osin työpaikoilla.
Sairauspoissaolojen osuus tekemättömästä työn kustannuksista oli 3,4 miljardia euroa. Se kertyi noin 20 miljoonasta sairaslomapäivästä. Kun palkansaajia on reilut 2,1 miljoonaa ja sairauspäivän hinnaksi laskettiin Kelan maksatustietojen mukaisesti 150 euroa, summa oli työntekijää kohden 1590 euroa.
Sairaana työskentelyn, presenteismin, arvioitiin tutkimuskirjallisuuden perusteella olevan yleisempää kuin sai-
rauspoissaolo. Kustannuksia sen arvioitiin aiheuttavan yhtä paljon kuin sai-rauspoissaolot. Sairaana työskennellessä tulosta ei synny oletetusti - läsnäolosta huolimatta. Presenteismin kannalta keskeisiä sairausryhmiä ovat masennus ja tules-kivut.
Työkyvyttömyyseläke tarkoittaa, että työura jää odotettua lyhyemmäksi. Työkyvyttömyyseläkkeiden myötä menetettiin noin 181 000 henkilötyövuotta eli noin kahdeksan miljardin euron työpanos. Kyseessä on myös toimeentulo-ongelma: Eläketurvakeskuksen tilastojen 06/2016:n mukaan vuonna 2014 Suomessa asuvien omaa eläkettä saavien keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 613 euroa kuukaudessa ennen veroja.
Työtapaturmien välittömät ja välilliset kulut olivat 2–2,5 miljardia euroa. Ammattitaudeista aiheutui vielä 97 miljoonan euron kustannus. Edelleen, työikäisen väestön sairaanhoitokustannukset (ilman ennaltaehkäisevää työtä) olivat 7,9 miljardia.
Kun kaikki laskettiin yhteen, vuoden 2012 summaksi saatiin reilut 24 miljardia euroa – kaksi miljardia kuukaudessa.
Työkyvyn tukemisen sietämätön tärkeys!
Suureen osaan näistä tekemättömän työn kuluista voidaan vaikuttaa työterveyshuoltojen ja työpaikkojen toimin, ainakin jonkin verran. Yksinään niiden vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset, mutta ilmankaan niitä ongelmia ei ratkota.
Paras vastaus suurille kustannuksille lienee se, että jatkossa kustannuksia muutetaan investoinneiksi eli toiminnaksi, jolla tuetaan työkykyä, edistetään työn mielekkyyttä sekä sen muita positiivisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia ja jatketaan työuria. Asialla on kansanterveydellistäkin merkitystä – terveys ja hyvinvointi eläkeiän lähestyessä ennustavat terveyttä myös myöhemmille vuosille.
Työterveyshuollon kliininen opettaja
jarmo.k.heikkinen(at)uef.fi
Kirjallisuutta
- (1) Mikko Rissanen ja Elina Kaseva. Menetetyn työpanoksen kustannus. STM:n työsuojeluosaston julkaisuja. 2014.