Työterveyslääkärinä älytyöterveyshuollossa

Mitä älyä on älytyöterveyshuollossa?

Älytyöterveyshuolto tuli mainittua jo aiemmin, joten on syytä avata termin taustoja. Heltin kiinteä hinnoittelu luonnollisesti sisältää sairaudenhoidon palvelujen kysyntään liittyviä riskejä. Toisaalta ensisijainen asiakaskohderyhmämme on erittäin vaativaa ja tottunut käyttämään digitaalisia työkaluja ja palveluja, joten tarjoamme heille mahdollisuuden sähköiseen asiointiin chatin, mobiilisovelluksen ja videovastaanoton muodossa. Tarjoamme luonnollisesti myös puhelinpalvelun ja vastaanotot silloin, kun niitä tarvitaan.

Ehdottomasti suosituin ja käytetyin palvekumme on Heltin chat-palvelu eli tietoturvallinen viestinvälityskanava suoraan työterveyshuoltoon. Tekstin lisäksi viestin mukana kulkee helposti kuva kesään kuuluvasta ötökän puremasta tai vaikkapa verenpaineseurannan tulokset. Mobiilisovellusta taas käytetään erityisesti terveysvalmennuksen tukena. Suurella osalla asiakkaistamme on käytössä jonkinlainen älyranneke joka kerää jatkuvasti tietoja askelten määrästä, muusta fyysisestä aktiivisuudesta tai unen määrästä. Jos ja kun henkilö haluaa jakaa tietonsa työterveyshuollon kanssa, on meidänkin helppo seurata terveystapaamisessa sovittujen tavoitteiden saavuttamista ja tarvittaessa tsempata, jos lenkkipäivät uhkaavatkin korvautua sohvapäivillä.

Videovastaanotto on oivallinen työkalu matkatyöläisten tai ulkomaankomennuksella olevien työntekijöiden etätapaamiseen. Sitä tulee käytettyä eniten mielenterveyspotilaiden arviointiin, ja juuri työterveyspsykologit tätä työkalua meillä eniten käyttävätkin.

Asiakkaat ovat ottaneet nämä uudet asiointikanavat käyttöön innokkaasti. Etä- ja digipalvelujen osuus kaikesta asioinnista Heltissä on 65 %, sairaudenhoidossa joissakin yrityksissä jopa 75–80 %. Uskon, että tämä lähentelee maksimia ainakin nykyisellä teknologialla. Ilman muuta nimittäin on asioita, joita ei voi tehdä etänä. Hyvinä esimerkkeinä vaikkapa monet tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet, työkykyarviot tai psykiatriset sairaudet. Vaikka totesinkin aiemmin, että videovastaanotto toimii mielenterveyspotilaiden hoidossa hyvin, ainakin ensimmäiset tapaamiset on silti syytä tehdä vastaanotolla. Ja luonnollisesti, aina kun asiakas on sitä mieltä, että tarvitaan käynti vastaanotolla, sellainen järjestetään hänelle.

Digilääkärin työpäivä

Omaan työhöni Heltin lääketieteellisenä johtajana kuuluu paljon muutakin kuin kliinistä työtä, jota ehdin tehdä noin puolet työajastani. Vastaan lupa- ja viranomaisasioista, toimin terveystiimin (eli hoitohenkilöstön, lääkäreiden ja asiantuntijoiden) esimiehenä ja osallistun yhtiön operatiiviseen johtamiseen, strategiatyöhön, myyntiin ja kehittämiseen.

Tyypillinen työterveyslääkärin työpäiväni onkin sitten aivan erilainen kuin mihin perinteisesti on totuttu. Heltissä kenelläkään ei ole omaa vastaanottohuonetta. Kirjalliset työt ja digihoito tehdään yhteisessä avokonttorissa. Tällöin moniammatillisen tiimin keskinäinen kommunikointi on helppoa ja avointa.

Työpäiväni siis alkaa avokonttorissa läppärin ääressä, jolloin katson edellisen illan aikana tulleet potilaiden chat-viestit ja vastailen niihin. Samalla tarkistan valmistuneet laboratorio- ja kuvantamistutkimukset, joiden tulokset ja tulkinnan viestitän useimmiten potilaille chatillä. Aamun aikana autan myös työterveyshoitajia ja asiantuntijoita vastaamalla heidän konsultaatioihinsa. Usein mietimme myös isommalla porukalla hankalampien yksilö- tai yrityscasejen hoitoa.

Sitten alkavat varsinaiset vastaanotot. Heltissä työterveyslääkäri tapaa päivässä vain neljästä kuuteen potilasta. Aikaa varataan kaikille vähintään puoli tuntia, sillä keskeinen ajatuksemme on, että kun asiakas joutuu vastaanotolle tulemaan, pyritään hänen asiansa hoitamaan mahdollisimman hyvin ja kattavasti valmiiksi. Usein samalle reissulle onkin sovittu käynti työterveyshoitajan tai fysioterapeutin juttusilla. Ja jos asia sitten hoituukin muutamassa minuutissa, minkäänlaista tyhjäkäyntiä ei tule, koska chatissä on odottamassa viestejä ja reseptin uudistamispyyntöjä.

Helttilääkärin iltapäivät on varattu asiakaskäynneille ja työterveysneuvotteluille. Päivän päätteeksi on taas jätetty aikaa viesteihin vastaamiselle ja työterveyshoitajien konsultaatioille.

Digityöterveys asiakkaan näkökulmasta

Heltti on perustettu 2013, ja operatiivinen toiminta aloitettiin helmikuussa 2014. Kuluneen kahden ja puolen vuoden aikana on muodostunut selkeä kuva siitä, mikä yritysasiakkaan näkökulmasta muuttuu siirryttäessä perinteistä työterveyshuollosta älytyöterveyshuoltoon.

Ensinnäkin kontaktien määrä nousee aivan olennaisesti – asiakkaillamme on aiemmassa työterveyshuollossaan ollut tyypillisesti 3–4 kontaktia henkilöä kohden vuodessa, joista lähes kaikki vastaanottokäyntejä. Heltillä kontakteja kertyy 7–8 henkilöä kohti vuodessa, mutta vastaanottokäyntejä näistä on tyypillisesti vain 1–2. Ensimmäisen vuoden aikana lähes 100 prosenttia työntekijöistä myös on yhteydessä työterveyshuoltoon. Tarjoamalla asiakkaille luontevan matalan kynnyksen tavan asioida työterveyden kanssa tavoitammekin heidät oleellisesti kattavammin ja paremmin, ja sitä kautta meille muodostuu hyvä kuva organisaation tilasta ja hyvinvoinnista.

Toiseksi toiminnan painopiste muuttuu – kun pystymme tekemään sairaudenhoidon tehokkaasti, voimme lisätä ennaltaehkäisevän toiminnan osuutta. Tyypillisellä asiakkaalla meneekin jo ensimmäisen vuoden aikana Heltissä sairaudenhoitoon enää kolmasosa laskennallisista kustannuksista. Eli kaksi kolmasosaa käytetään ennalta ehkäisevään työterveyspalveluun.

Tulevaisuus on ison datan ja ennakoinnin

Valtaosa Heltin asiakkaista on asiantuntijaorganisaatioita, joten heille ei myöskään tehdä altisteperusteisia määräaikaistarkastuksia. Toisaalta olemme myös luopuneet näissä organisaatioissa niin tavallisista ikäryhmätarkastuksista. Näiden sijaan kaikille asiakkaille tehdään kerran vuodessa sähköinen terveystarkastus, jossa kartoitetaan tavanomaisten terveydentilaan ja elintapoihin liittyvien seikkojen lisäksi myös työhyvinvointia, työyhteisön toimintaa ja työn sosiaalista ja psyykkistä kuormittavuutta.

Yksilötasolla vastausten perusteella tunnistetaan suurimmassa terveys- ja työkykyriskissä olevat ja heidät kutsutaan terveystapaamiseen. Ryhmätasolla tuloksia hyödynnetään työyhteisötason toiminnan suunnittelussa yhdessä yrityksen johdon kanssa. Vuosittaisten kyselyjen lisäksi potilastietojärjestelmään kertyy kiihtyvällä tahdilla terveystietoa ja aiemmin mainittua älyrannekkeiden tai aktiivisuusmittarein tuottamaa dataa.

Meneillään olevassa tutkimus- ja kehityshankkeessa tutkimmekin kaikista näistä lähteistä kertyvän massadatan hyödyntämistä työkykyriskien varhaisessa tunnistamisessa. Ensimmäiseksi tarkastelun kohteeksi on valittu työuupumus. Tavoitteena on kehittää, yhdessä data-analytiikkaan erikoistuneen kumppanin kanssa, oppiva algoritmi, joka seuloo jatkuvasti kertyvää tietoa ja hälyttää työterveyden ottamaan yhteyttä riskissä olevaan asiakkaaseen jo ennen, kuin poissaoloja tai kyselyllä kiinni saatavia oireita on alkanut kertyä. Silloin voitaisiin todella puhua ennakoivasta työterveyshuollosta.

Uskon, että digitalisaatio ja kiinteä hinnoittelu ovat osa työterveyshuollon vääjäämätöntä kehityskulkua. Musiikin kuuntelussa on tultu vinyylilevyistä suoratoistopalveluihin. Ja vaikka samalla kuvainnollisella kehityskaarella terveydenhuolto taitaa vielä olla siellä CD- levyn alkuaikojen kohdalla, tulevaisuudessa oma työterveysasemakin kulkee taskussa.