Oma-apua työuupujalle, oppia auttajalle

Heli Nurmi. Työuupumuksen itsehoito. Kuinka kierrän karikot. Duodecim 2016, 296 sivua.

Työuupumuksen itsehoito-kirjan selailu sai alkuun tuntemaan uupumusta. Tekstiä on paljon, se on melko pientä ja kuvia ei ole – tehtäviä sisältäviä värillisiä tekstilaatikoita on melko paljon. Alussa oleva lukijalle osoitettu teksti kuitenkin poisti tuntemukset. Siinä ohjeistetaan miellyttävällä tavalla pohtimaan, miksi lukee kyseisen kirjan ja mitä siltä hakee ja ehdotetaan hidasta tai kappale kerrallaan lukemista, jos on tarpeen. Jo alkukappaleesta välittyy koko kirjaa sävyttävä pohdiskeleva, itselle armollinen ja suorittamisesta pois suuntaava tyyli, mikä on kirjan ansio.

Kirjasta välittyy tekijän omakohtainen pitkä kokemus jaksamisensa kanssa painiskelevien ihmisten kanssa työskentelystä. Esimerkit, tehtävät ja käsitellyt asiat tuntuvat liittyvän elävään todellisuuteen. Vaikka monetkin kirjassa käsitellyt asiat ja ratkaisut tuntuvat itsestään selvyyksiltä silloin, kun voi hyvin ja asiat sujuvat, niin uupuneena juuri nämä samat asiat ovat usein kummallisen hämärän peitossa. Uupuneena ihminen on usein hukassa itseltään ja tarvitsee apua itseymmärryksen, kokemuksen ja todellisuuden jäsentämisessä. Tähän kirja tuo apua lämpimällä, jämäkällä ja asiantuntevalla otteella.

Auttajalle teksti jäsentää uupumukseen liittyviä ilmiöitä ja uupuneiden tavallisia kokemuksia. Itselleni kiinnostavinta oli lukea skeemoista – heräsi innostus tutustua aiheeseen lisää.

Ehkä kirjaan liittyvä miinusseikka on myös mainittava. Se on toimituksellinen valinta. Tekstissä on hyvin paljon toistoa. Jokaisen luvun alussa kerrotaan, mitä asioita tullaan käsittelemään, ja lopussa kerrataan, mitä asioita luvussa käsiteltiin. Se on näin lyhyiden lukujen kohdalla hieman turhaa. Ehkä toiston on ajateltu palvelevan uupunutta lukijaa.