Toimintakyvyn arviointi helpoksi
Kelan ja Lääkäriliiton tutkimuksen mukaan yli kolmannes lääkäreistä on sitä mieltä, että potilaan sairauden merkitystä työkykyyn on vaikea arvioida. Lähes puolet vastaajista koki tarpeelliseksi lisätä potilaiden työ- ja toimintakyvyn arviointiin liittyvää osaamistaan. Tulokseen on syytä kiinnittää huomiota, sillä tulevaisuudessa työkyvyn ja sitä verottavien riskitekijöiden arviointi on yhä tärkeämpää – myös koko yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna.
Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen 70-vuotisjuhlanumeron teemana on työurien pidentäminen. Lääkärin pitää osata arvioida asiakkaansa toimintakyky ja sen rajoitteiden aiheuttama haitta päivittäisessä elämässä, harrastuksissa ja työssä. Lähtökohtaisesti hyvä lääkärityö parantaa kaikkien terveyttä ja toimintakykyä. Asiakkaan työkyvyn tukeminen tarkoittaa kuitenkin peruslääkärityön lisäksi monia muitakin keinoja, jotka meidän pitää hallita. Lääkärin pitäisi aina nähdä myös asiakkaansa olemassa olevat mahdollisuudet ja se, miten niitä voidaan hyödyntää (katso Matiaksen tapaus, sivu 72). Parhaimmillaan lääkärit voivat olla avainasemassa mahdollisimman pitkän työuran ja Suomen kilpailukyvyn turvaamisessa.
Mitä lääkäri voi kustannustehokkaan hoidon lisäksi tehdä asiakkaansa työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi? Hän voi vastaanotolla havaita toimintakyvyn heikkenemisen ensimmäiset merkit ja kirjata ne sairaskertomukseen tai B-lausuntoon. Kollega Tero Lehto (sivu 30) esittää selkeitä, helppoja ja yksinkertaisia keinoja, joilla lääkäri voi havainnoida ja selvittää potilaan toimintakykyä. Jos toimintakyvyn arviointi tuntuu vielä tämänkin jälkeen vaikealta, lääkäri voi lähettää potilaan työterveyshuoltoon. Jos asiakas on työtön, lääkärin pitää huolehtia mahdollisesta terveystarkastukseen, hoitoon tai kuntoutukseen ohjaamisesta.
Lääkärin on tärkeä tuntea koko palveluverkosto sekä eri alojen ammattilaisten osaaminen, jotta hän pystyy tekemään sujuvaa yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa. Eri ammattiryhmien osaaminen on saatava parempaan käyttöön. Hyvänä esimerkkinä ovat fysioterapeuttien suoravastaanotot, jotka mahdollistavat tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsiville asiakkaille nopean, hyvän sekä kustannustehokkaan ohjauksen ja hoidon. Yhteistyötä tekemällä terveydenhuollon toiminta paranee oleellisesti.
Haluan kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita ja lehden toimitusta erinomaisista artikkeleista sekä tuesta tämän lehden tekemisessä. Lukijat, olkaa hyvä!
Lars Sörensenpäätoimittaja
