STLY 1997–2016 – kaikessa mukana!

Yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta

STLY on 20 viime vuoden aikana ollut mukana selvittelemässä ja kehittämässä kaikkea suomalaista työterveysalaa koskevaa. Se on muun muassa ollut mukana kehittämässä työterveystoimintoja ohjaavia säädöksiä: työterveyshuoltolakia, Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -asetusta ja -opasta, sairausvakuutuslain muutoksia, terveystarkastusohjeita erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä, yksityisyyden suojaa työelämässä, työturvallisuuslainsäädäntöä, terveydenhuoltolakia, 30/60/90-päivän sääntöä, Työterveys 2015 -ohjelmaa, sairaanhoito työterveyshuollossa -ohjetta, Kelan korvauskäytäntöjä… Yhdistys on tehnyt paljon työtä myös käynnissä olevan sote-uudistuksen ja alaa koskevien säädösten kehittämiseksi.

Yhdistys on sekä lausunnonantajana että STM:n ja Kela:n työterveyshuollon neuvottelukunnissa yhdistyksen edustajien kautta käsitellyt alan keskeisiä asiakysymyksiä. Niihin ovat kuuluneet muun muassa ammattitautien tunnista-minen ja korvauskäytännöt, lääkinnälli-nen ja ammatillinen kuntoutus, moniammatillinen yhteistyö, työterveyslääkärinimikkeen käyttö, työterveyshuollon laatu-asiat… On pohdittu ja oltu kehittämässä lääkäreiden työkykyasioita ja työterveyshuoltopalveluja, alan eettisiä kysymyksiä ja toimintaohjeita, on määritelty työterveyshuollon sairaanhoidon sisältöä ja asemaa, on pohdittu hoitoonohjausta, päihteitä ja tupakkaa työelämässä… Viime aikoina käsiteltävissä asioissa ovat korostuneet työurien pidentäminen, työkyvyn seuranta, hallinta ja varhainen tuki, sairausloma- ja osasairauslomakäytännöt, työuupumus – sekä työn positiiviset terveys- ja hyvinvointivaikutukset.

STLY on myös osallistunut lukuisiin kansallisiin ohjelmiin ja hankkeisiin. Näistä mainittakoon Veto, Paras, Dehko, Masto, Seutu, Kesto, Cochrane, Teroka, Kaste, Tules-liiga, Toimia ja Kanta… Yhdistyksellä on ollut laajoja omiakin hankkeita, kuten arvokeskustelu, eettiset kysymykset työterveyshuollossa, työterveyslääkäreiden johtajakoulutus ja työterveyslääkärinimikkeen käyttö.

Säännöllistä yhteistyötä ja edustuksellista toimintaa on alan keskeisten toimijoiden kanssa: STM, Työterveyslaitos ja Kela sekä työmarkkinajärjestöt. Työterveyslääkäreillä on edustajansa SLL:n valtuuskunnassa ja sen Työterveyslääkärit-alaosastossa sekä Duodecimin valtuuskunnassa ja Käypä hoito -suosituksissa. Koulutusten kautta on tehty ja tehdään yhteistyötä myös muiden erikoislääkärijärjestöjen, STTHL:n, työfysioterapeuttien, työturvallisuusalan ja henkilöstöhallinnonkin edustajien kautta. Yhdistyksen vaikutus alan kehittämiseen ja kehittymiseen on kiistatonta.

Koulutustoiminnasta

Suomessa ei liene työterveyslääkäriä, joka ei olisi osallistunut johonkin STLY:n järjestämään koulutukseen. Yhdistys on viimeisen 20 vuoden aikana järjestänyt itse tai yhdessä muiden kanssa arviolta kolmisensataa koulutusta, työterveyshuollon ajokorttikoulutuksista Lääkäripäiväkoulutuksiin. Lisäksi paikallisyhdistykset ja alaosastot ovat järjestäneet omia koulutuksiaan, useat 5–10, jotkut jopa 15 koulutusta vuodessa. Yhdistyksen hallituksessa on jo kohta parikymmentä vuotta ollut nimetty järjestösihteeri tai koulutuskoordinaattori, jonka keskeinen tehtävä on ollut koulutustoiminnan kehittäminen.

STLY on ollut mukana selvittämässä ja kehittämässä alan erikoislääkärikoulutusta, erikoistumispaikkojen saamista niin kentälle kuin Työterveyslaitokselle ja yliopistoillekin ja alan kokoaikaisten professuurien saamista yliopistoihin. Yhdistyksen suorat ja epäsuorat vaikutukset jäsenistön ammattitaitoon ja toiminnan laatuun ovat merkittävät.

Työterveyslääkäri-lehti

Työterveyslääkärilehti on yhdistyksen kolmas lipunkantaja. Jäsenmaksuun kuuluva lehti on jo 33 vuotta kertonut alan perusteista, ajankohtaisista asioista ja tulevasta moninäkökulmaisesti, moniammatillisesti ja poikkitieteellisesti, neljästi vuodessa. Ammatillinen lehti välittää työterveyslääkärin tavan ajatella ja toimia. Lehti kuuluu myös alan erikoislääkärikuulusteluun. Muita lääkärilehtiä seuraamalla alan kehityksestä ei ajan tasalla pysy.

Muuta toimintaa

Alan kansainvälisen, monin tavoin hajanaisenkin kehityksen seuranta on vaativaa ja resursseja syövää toimintaa, jossa yhdistys on kuitenkin aina pyrkinyt olemaan aktiivinen. Yhdistys myöntää apurahoja kansainvälisiin koulutuksiin (kuten ICOH) ja vierailuihin ja kannustaa jäsenistöään osallistumaan niihin. Lehti julkaisee kansainvälisyysartikkeleita säännöllisesti. Yhdistyksellä on ollut myös edustuksia eurooppalaisissa alan yhdistyksissä (kuten UEMS) ja yhteistyötä Baltian ja pohjoismaisten sisarjärjestöjen kanssa.

Yhdistys tukee alan tutkimustakin. Se korostaa tutkimuksen merkitystä muun muassa myöntämällä vuoden väitöskirjastipendin merkittävälle alan väitöstutkimukselle ja myöntää tutkimusapurahoja. Myös koulutuksissa ja lehdessä tutkimuksen merkitystä korostetaan.

Tiivistelmä

Yhdistyksen toiminta on paitsi merkittävä osa työterveystoiminnan muokkaamista, myös työterveyslääkärin profession, ammatillisen ajattelutavan ja julkisuuskuvan muodostumista. Vuosien 1997–2016 aikana yhdistys on vastannut moniin sille asetettuihin haasteisiin. Monet haasteet ovat kuitenkin prosessimuotoisia, koko ajan huolehdittavia tai toistuvasti esiin tulevia asioita. Ydinkysymykset säilyvät: Miten järjestönä vaikuttaa hyvän työelämän, tuottavan ja terveellisen työelämän kehittymiseen? Miten yksilöiden työkykyä ja työhyvinvointia tuetaan ja tekemätöntä työtä vähennetään? Entä miten STLY tukee parhaiten työterveyslääkäreitä, heidän työtään, osaamistaan, yhteisöllisyyttään ja kollegiaalisuuttaan, ja heidän kehittymistään koko ajan muuttuvassa toimintaympäristössä? Miten yhdistyksen tulisi uudistua?

Työterveyslääkäreiden työ alkoi Suomessa jo lähes 470 vuotta sitten. Lähivuosien haasteisiin kuuluu kyky reagoida riittävästi työterveydenkin hyvin voimakkaasti muuttuvaan toimintaympäristöön – ja mahdollisesti jopa osin johtaa muutosta. Reagointi tulee tehdä perusasiat muistaen, sillä muutospuheet voivat myös luoda harhan kaiken muuttamisen tarpeesta.

Tänään yhdistys voi monin osin paremmin kuin koskaan. Toisaalta monet yhdistystoiminnan ja vaikuttamisen haasteet ovat suuremmat kuin koskaan aiemmin. Työ jatkuu.