Vakuutuslääkärin näkökulma kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön

Maija Haanpää on toiminut Eteran ylilääkärinä vuodesta 2010 lähtien. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera perustettiin 1.7.2003 jatkamaan LEL (lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaki) Työeläkekassan toimintaa. Etera vakuuttaa sekä työntekijöitä että yrittäjiä, ja tällä hetkellä vakuutettuja henkilöitä on 200 000.

Kysymys 1: Ehdotit lehteemme artikkelia kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Minkälaisia ajatuksia sinulla on vakuutuslääkärinä, kun pohdit tätä aihetta?

Koska kaksisuuntainen mielialahäiriö on krooninen sairaus, joka heikentää työkykyä, tulee tätä sairautta potevan henkilön asia työeläkeyhtiön vakuutuslääkärin pöydälle sekä kuntoutustuki- että ammatillisen kuntoutuksen hakemuksina – siis sairaus on aiheuttanut vähintään vuoden työkyvyttömyyden (kuntoutustuki) tai aiheuttaa työkyvyttömyyden uhkan (ammatillinen kuntoutus).

Pidän tärkeänä sitä, että työterveyslääkärit ovat tietoisia kaksisuuntaisen mielialahäiriön taudinkuvasta ja hoidosta, jotta potilaat, joilla tätä sairautta epäillään, lähetetään psykiatrin arvioon diagnoosin varmistamiseksi ja hoidon suunnittelemiseksi. Vakaassa hoitotasapainossa olevat potilaat palautuvat työterveyslääkärin seurantaan, jolloin on tärkeä tukea potilaan hoitomyöntyvyyttä (lääkitystä jatketaan ylläpitohoitona) ja jos tulee merkkejä hoitotasapainon huonontumisesta, potilaan tilanteesta tulee konsultoida psykiatria.

Diagnostiikan ja myös hoidon haasteena on myös runsas oheissairastavuus (kuten persoonallisuushäiriö ja päihdeongelma), jotka heikentävät hoitoon sitoutumista.

Vakuutuslääkärin näkökulmasta kyse on merkittävästä sairaudesta, jonka aiheuttamaa taakkaa voidaan hyvällä hoidolla keventää ja jonka hoidossa ammatillisella kuntoutuksella on sijansa (katso kysymys 3).

Etera on tukenut yleishyödyllisistä rahoista myönnetyllä apurahalla LT Petri Arvilommin tutkimushanketta – siis tämän sairauden merkitys Eterassa nähdään myös yhtiötasolla.

Kysymys 2: Minkälaisia ongelmia näet sairauden hoidossa?

Kolme perusongelmaa on (1) viivästynyt psykiatrille ohjautuminen, (2) potilaan puutteellinen sitoutuminen hoitoon sekä (3) erikoissairaanhoidon resurssiongelmat. Siis potilaat eivät aina saa asianmukaista diagnostiikkaa ja hoitoa, ja osa niistä, joille hyvä hoito on tarjolla, eivät sitoudu siihen.

Kysymys 3: Mitkä Eteran tai muun maksajatahon kuntoutustoimenpiteet ovat mielestäsi hyödyllisiä?

Sekä lääkinnällinen kuntoutus, siis erilaiset psykoterapiat joko erikoissairaanhoidossa toteutettavina tai Kelan kustantamana psykoterapiana, että ammatillinen kuntoutus kullekin potilaalle tarkoituksenmukaisena toteutuksena ovat tärkeitä. Työkokeilu, työhönvalmennus ja koulutus uuteen ammattiin ovat käytetyimpiä ammatillisen kuntoutuksen keinoja. Esimerkiksi siirtyminen vuorotyöstä säännölliseen työaikaan tai siirtyminen hektisestä ja stressaavasta työstä henkisesti vähemmän kuormittavaan ammattiin saattaa olla välttämätöntä, jotta kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava henkilö pystyy palaamaan työelämään taudin epävakaan vaiheen jälkeen.

Kysymys 4: Näetkö kehitettävää psykiatrian ja työterveyshuollon yhteistyössä?

Tässä on paikkakuntakohtaisia eroja, mutta yleisin ongelma näyttää olevan se, että erikoissairaanhoidon kapasiteetti ei riitä tarjoamaan hoitoa riittävällä volyymilla mielenterveyspotilaille. Puhelinkonsultaatiot ja sähköiset konsultaatiot ovat nopea ja joustava tapa saada ohjeita ongelmatilanteissa, ja näiden käyttö on yleistynyt. Osa työnantajista kustantaa yksityisten erikoislääkärien käyntejä, jolloin nopeat psykiatrin arviot ovat käytettävissä.

Kysymys 5: Entä mitä kehitettävää näet työeläkeyhtiön ja työterveyshuollon yhteistyössä?

Työterveyshuollon ja työeläkeyhtiön yhteistyö toimii pääsääntöisesti asiakirjojen välityksellä. Hyvät lausunnot ja työterveysneuvottelujen pöytäkirjat ovat tärkeitä dokumentteja – hyvien asiakirjojen perusteella on helppo tehdä hyviä ratkaisuja. Vastaavasti heikkotasoiset ja puutteelliset lausunnot, joita näkee onneksi yhä harvemmin, tuottavat vakuutuslääkärille harmia ja ne saattavat vaarantaa potilaan/ vakuutetun etuja.

Työterveyslääkäreiden rooli on keskeisen tärkeä työkyvyttömyyden uhkan tunnistamisessa ja työssä pysymisen tukena, hehän ovat työelämän ja terveydentilan ongelmien yhteensovittamisen asiantuntijoita. Vakuutuslääkäri tapaa joskus työterveyslääkärin kasvotustenkin, ja noissa tilanteissa näkemys on yleensä samansuuntainen pohdittavana olevista asioista (esimerkiksi työnantaja-asiakkaan työkykyriskin hallinta). Jos työterveyslääkäri haluaa keskustella vakuutuslääkärin kanssa yksittäisen etuudenhakijan asiasta, on puhelinsoitto näppärä tapa ottaa yhteyttä. Näitä puheluita tulee satunnaisesti, ja ne käydään rakentavan yhteistyön hengessä.