Työpaikalla ja työterveyshuollolla on keinoja työntekijöiden toimintakyvyn kohentamiseen

1) Työpaikan tulee määritellä projektin tavoitteet ja mittarit

• Tavoite ohjaa kohderyhmien ja seurattavien mittareiden valintaa. Organisaation työkyvyttömyysriskin määrityksessä auttavat erilaiset riskikartoitukset sekä työterveyshuollosta ja eläkeyhtiöltä jo toteutuneista riskeistä saadut tiedot. Ratkaisu tulee nivoa osaksi organisaation normaalia toimintaa, tavoitteita ja johtamista. Tavoitteet huonokuntoisilla ja aktiiviliikkujilla ovat erilaisia, mikä tulee huomioida.
• Mittareiden tulee mitata tavoitteiden toteutumista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta. Sairauspoissaolojen ja tapaturmatilastojen lisäksi on harkittava mittaustuloksien ja kyselyjen hyödyntämistä. Teknisiä avainmittareita ovat esimerkiksi terveyttä edistävien palvelujen käyttöönoton määrä, käyttöaktiivisuus sekä käyttäjien pysyvyysaste.
• Mahdollisten digitaalisten palveluiden tai laitteiden tarvittavat toiminnallisuudet ja valintakriteerit tulee määritellä.

2) Kohderyhmän valinnasta

• Kaikille työntekijöille tulee tarjota mahdollisuutta osallistua. Jotta tämä olisi mahdollista, toteutus kannattaa tehdä edullisesti, kevyellä tuella ja panostuksella toisaalta valmistautuen budjetoinnissa siihen, että kaikki eivät osallistu.
• Osallistujien sitouttamiseksi heiltä kannattaa periä palvelun käytöstä pieni omavastuuosuus.
• Osallistujien valinta avoimen haun pohjalta varmistaa motivaatiotason. Esimerkiksi työkyvyn parantamisen hankkeessa mukaan valitaan henkilöitä, joilla on todellista tarvetta työkyvyn edistämiselle (todettu työkyvyn alenema tai sen uhka).
• Jos kohderyhmä valitaan tunnistetun riskin perusteella, kuten esimerkiksi terveyskyselyllä, on valmistauduttava siihen, että osallistujien motivoimiseen ja elintapamuutoksen perustelemiseen on nähtävä runsaasti vaivaa.
• Osallistuminen voi olla myös palkinto huippusuorittajille, jolloin se kuuluu yrityksen palkitsemismenetelmiin.
• Viestinnän niin hankkeen alkuvaiheessa kuin lopputuloksen osalta tulee olla selkeää, ja se tulisi toteuttaa rajattujen kanavien kautta.

3) Ominaisuudet ja käytettävyys

• Ensimmäisen käyttökokemuksen tulee olla mahdollisimman helppo ja onnistunut, sillä puutteet palvelun toiminnassa karkottavat suuren osan käyttäjistä, jos he eivät ole ehtineet sitoutua palveluun. Testaa palvelu perusteellisesti ennen sen käyttöönottoa.
• Käyttäjien aikataulut on huomioitava ja rakennettava hankkeen aikataulu joustavaksi. Jos etenemisaikataulu on hyvin jäykkä, putoaa osa käyttäjistä sen vuoksi, että he eivät ehdi suorittaa jotakin osuutta annetussa aikataulussa.
• Yhteisöllisyys ja sosiaalisen median tuki on mahdollistettava sitä haluaville.
• Ratkaisu voi olla hyvä rakentaa pelimäiseksi, jolloin ratkaisussa yhdistyvät käytön joustavuus ja sosiaalisuus.
• Ratkaisun käyttöä on kyettävä seuraamaan erilaisilla roolien mukaisilla näkymillä. Käyttäjän itsensä lisäksi esimerkiksi työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon on voitava nähdä, miten palvelua käytetään ja minkälaisia elintapamuutoksia ja muutoksia hyvinvoinnissa saavutetaan. Kunkin roolin mukainen näkymä ja näytettävät tiedot tulisi määritellä ja sopia ennen hankkeen toteutusta.
• Loppukäyttäjälle on kerrottava, mitä tietoja heistä eri tahoille luovutetaan, jotta luottamus palveluun säilyy.

4) Käytön tuki

• Hankkeen ja siihen liittyvien palvelujen esittelytilaisuudet ja käytön tukea tarjoavat klinikat esimerkiksi työpaikan lounasravintolan yhteydessä auttavat erityisesti ratkaisun lanseerauksen ja käyttöönoton yhteydessä.
• Käyttöönoton tuessa on huomioitava eri käyttäjäryhmät ja se, että kaikki ihmiset eivät ole sosiaalisen median asiantuntijoita tai hallitse teknisiä laitteita yhtä hyvin.
• Eri laitteiden ja sensorien sekä alustan tulee toimia yhdessä ja integraation rakentaminen muihin sovelluksiin ja palveluihin tulee olla vaivattomasti toteutettavissa.

Onnistuakseen työpaikan hyvinvointihanke vaatii johdon ja esimiesten vahvan tuen ja osoituksen siitä, että kyse on aidosti koko organisaation kannalta tärkeästä asiasta. Kulttuurin muutos edellyttää, että esimiehet ja johto seisovat sitä edistävien toimien takana ja että he myös itse osallistuvat hankkeeseen ja käyttävät siihen kuuluvia palveluja.