Osasairauspäiväraha

Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edelleen jatkuessa kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa (= ammatillinen työkyvyttömyys). Sairausvakuutuslaissa ei ole määritelmää osatyökyvyttömyydelle. Tämä perustuu työmarkkinaosapuolten päätökseen. Osasairauspäivärahaoikeuden terveysperusteisena edellytyksenä on, että työkyvyttömyydestään huolimatta vakuutettu pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta hoitamaan osan työtehtävistään.

Työntekijällä tai yrittäjällä, joka on työkyvytön, on oikeus osasairauspäivärahaan omavastuuajan (sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää) jälkeen tai osasairauspäivärahaa välittömästi edeltäneen sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen muiden edellytysten täyt-tyessä. Omavastuuaikana vakuutetun tulee olla työkyvytön sairausvakuutuslain mukaisesti.

Lisäedellytyksenä on, että vakuutetun työaika on ennen osasairauspäivärahakautta tai sitä välittömästi edeltänyttä sairauspäiväraha- tai kuntoutusrahakautta ollut kokoaikatyön mukainen ja että hän on sopinut työnsä tekemisestä osa-aikaisesti siten, että työaika vähentyy vähintään 40 prosenttia ja enintään 60 prosenttia aiemmasta. Sopimuksen osa-aikatyöstä on oltava voimassa koko osasairauspäivärahakauden. Osa-aikatyösopimuksessa on sovittava vähintään 12 arkipäivää kestävästä osa-aikatyöstä.

Kokoaikatyöllä tarkoitetaan ansiotyötä, jossa työntekijän työaika on asianomaisella alalla normaalisti sovellettavan kokoaikaisen työntekijän säännöllisen työajan pituinen (esimerkiksi kaupan alalla 30 viikkotuntia). Jos työntekijä työskentelee samanaikaisesti kahdessa tai useammassa osa-aikaisessa työsuhteessa, työskentelyä pidetään kokoaikaisena, jos yhteenlaskettu työaika on vähintään 35 tuntia viikossa. Erityisesti useammassa työsuhteessa samanaikaisesti työskentelevien vakuutettujen kohdalla kannattaa tutustua voimassa olevaan sairausvakuutuslakiin (SVL 8 luku), kun osasairauspäivärahan hakemista suunnitellaan.

Osasairauspäivärahaa maksetaan saman sairauden perusteella enintään 120 arkipäivältä. Osasairauspäivärahan enimmäisaikaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki osasairauspäivärahapäivät kahden edeltäneen vuoden ajalta. Jos kuitenkin vakuutettu on ollut yhtäjaksoisesti työkykyinen 12 kuukauden ajan, tätä edeltäneitä osasairauspäivärahapäiviä ei oteta osasairauspäivärahan enimmäisaikaa laskettaessa huomioon. Sairauspäivärahan enimmäisajan kuluminen ei vaikuta osasairauspäivärahan enimmäisaikaan.

Osasairauspäivärahaa haettaessa vakuutetun on esitettävä hänen työtehtävänsä tuntevan työterveyslääkärin taikka muun vakuutetun työolosuhteet tuntevan lääkärin lausunto (B-lausunto) vakuutetun työkyvyttömyydestä sekä siitä, että vakuutettu osasairauspäivärahakauden aikana pystyy terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta suorittamaan osan työtehtävistään. Lisäksi vakuutetun on esitettävä työnantajansa kanssa osa-aikatyöstä tehty sopimus, josta ilmenee sovittu työaikajärjestely sekä osa-aikatyöstä maksettava palkka. Yrittäjän on esitettävä luotettava selvitys omassa yrityksessä tehdyn työn vähenemisestä 40–60 prosenttiin aiemmasta.

Osasairauspäivärahaa koskeva lainsäädäntö on kehittynyt nopeasti vuoden 2007 (laki voimaan) jälkeen. Aluksi osasairauspäivärahan edellytyksenä oli osasairauspäivärahakautta (tällöin kesto korkeintaan 72 arkipäivää) välittömästi edeltävä vähintään 60 päivän sairauspäivärahakausi. Vuoden 2010 lainmuutoksen jälkeen osasairauspäivärahaa on mahdollista saada välittömästi omavastuuajan (1+9 arkipäivää) jälkeen (kuten sairauspäivärahaakin, ja samoin omavastuuaikana vakuutetun tulee olla työkyvytön sairausvakuutuslain mukaisesti). Vuoden 2014 lainmuutoksessa osasai-rauspäivärahakauden enimmäisaika piteni 120 arkipäivään, kokoaikatyö määriteltiin lakiin ja myös kahta tai useampaa osa-aikatyötä tekeville (kun kokonaistyöaika on vähintään 35 tuntia viikossa) tuli mahdollisuus osasairauspäivärahaan.

Lakimuutosten, erityisesti vuoden 2010, tukemana osasairauspäivärahan suosio on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2007 osasairauspäivärahaa sai alle 2 000 ja vuonna 2015 vajaat 16 000 vakuutettua. Erityisen suosittu osasairauspäiväraha on ollut Ahvenanmaalla (vuonna 2015 sitä sai 1 % 16–64 -vuotiaista) ja (väestöosuutena mitattuna) heikointa osasairauspäivärahan suosio on ollut Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Länsi-Pohjassa (0,3 %). Terveysperusteina ovat useimmiten olleet (niin kutsuttu ensimmäinen diagnoosi) tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet (vuonna 2015 perusteena 42,6 %:ssa alkaneista osasairauspäivärahakausista) ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (29,0 %). Vuonna 2014 osasairaus-päivärahakaudet kestivät useimmiten 31–60 arkipäivää (noin 30 % kausista). Vuonna 2015 Kela maksoi sairauspäivärahaa yhteensä 863 213 021 €, josta 31 171 298 € (3,6 %) meni osasairauspäivärahaan.

Osasairauspäivärahalla siis tuetaan työkyvyttömän vakuutetun pysymistä työelämässä ja paluuta kokoaikaiseen työhön. Aloite järjestelyyn voi tulla työntekijältä, työnantajalta tai työterveyslääkäriltä. Järjestely on aina vapaaehtoinen. Osasairauspäiväraha on suuruudeltaan puolet sairauspäivärahan määrästä. Ennen osatyösopimuksen tekemistä työterveyslääkäri arvioi vakuutetun terveydentilan, työkyvyn ja mahdollisuudet tehdä työtä osa-aikaisesti (vaarantamatta terveyttä ja toipumista) ja kuvaa huolellisesti nämä seikat Kelalle toimitettavaan B-lausuntoon. Vakuutetulla tulee olla merkittävä, työkykyä sairauspäivärahaan oikeuttavasti alentava sairaus. Työkyvyttömyyden kestosta tulee esittää arvio. Sairauden aiheuttamien toimintakykyongelmien ja hakijan työnkuvan perusteella tulisi suunnitella vakuutetun terveydentilalle paremmin sopiva työnkuva, jossa työaika lyhenee vähintään 40 % ja korkeintaan 60 % alkuperäisestä.

Osasairauspäiväraha soveltuu erityisesti tilanteisiin, joissa hakijan toimintakyky on palautumassa vakavan sairauden, tapaturman tai merkittävän kirurgisen toimenpiteen jälkeen ja suunnitellaan työhön paluuta tuetusti. Tällöin osasairauspäivärahaa edeltävä työkyvyttömyys on yleensä selvä ja vaikeimpana kysymyksenä on tarvittavan osasairaus-päivärahajakson pituuden arviointi. Pitkäaikaisissa sairauksissa (esimerkiksi masennus tai nivelreuma) voi ajoittain esiintyä vaikeampia jaksoja, jolloin osasairauspäiväraha tulee kyseeseen. Näissä tilanteissa työkyvyn aleneman arviointi voi olla haasteellista. B-lausuntoon tulisi kuvata huolellisesti sairauden aiheut-tamat toimintakykyongelmat, joiden katsotaan aiheuttavan työkyvyttömyyden. Lisäksi tulisi kuvata jäljellä olevaa työkykyä, johon suunniteltu osa-aikainen työnkuva perustuu. Edelleen tulisi pystyä perustelemaan haettavan osasairauspäivärahakauden pituus selkeästi (esimerkiksi tehostettu lääkitystä ja näin tehostetun hoidon vaikutusten tiedetään ilmenevän seuraavien 2–3 kuukauden aikana). Olisi tärkeää välttää tilanteita, joissa vakuutettu on jo aloittanut osa-aikaisen työskentelyn tai ainakin tätä varten on tehty suurehkoja järjestelyjä, mutta Kela joutuu hylkäämään osasairauspäivärahan, koska vakuutettu ei ole sairausvakuutuslain edellyttämällä tavalla työkyvytön. Tällaiset tilanteet ovat mahdollisia muun muassa siksi, koska osasairauspäivärahaa voi hakea kaksi kuukautta takautuvasti.

Edellä mainituissa tilanteissa vakuutetun työkyvyn alenema yleensä lievittyy osasairauspäivärahakauden aikana, joten on erityisen tärkeää, että työkyvyn alenema on alussa selvä ja toisaalta, että sai-rauspäivärahakauden arvioidussa pituudessa noudatetaan kohtuutta.

Osasairauspäiväraha voi tulla kyseeseen myös tilanteissa, joissa vakuutettu on työkyvytön ja työkyvyn palautumisen pitkäaikaisennuste ei ole hyvä, mutta vakuutettu on valmis vielä työskentelemään osa-aikaisesti osasairauspäivärahan ehtojen mukaisesti ja tämä sopii myös hänen työnantajalleen. Tällöin saattaa myös tulla kyseeseen osasairauspäivärahan jatkopäivät. Vakuutettu voi saada uudelleen osasairauspäivärahaa saman sairauden perusteella enimmäisajan täyttymisestä huolimatta, jos hän palaa ansiotyöhön ja hänen sairautensa uusiutuu työssäolon jatkuttua yhtäjaksoisesti vähintään 30 kalenteripäivää. Tällöin päivärahaa maksetaan yhdessä tai useammassa jaksossa enintään 50 arkipäivältä.

Tilanteissa, joissa työkyvyn pitkäaikainen alenema on selvä, mutta alenema on vaikeusasteeltaan vähäisempi, tulisi harkita työeläkeyhtiöltä haettavaa osakuntoutustukea tai osatyökyvyttömyyseläkettä. Kansaneläkelaki ei tunne kyseisiä eläkemuotoja.