Kroonisten sairauksien aiheuttama haitta työelämään
Krooniset sairaudet voivat haitata potilaan työkykyä monin eri tavoin, esimerkiksi sairauspoissaolojen, sairaana työskentelyn sekä ennenaikaisen eläköitymisen kautta. Työelämään kohdistuvan haitan kokonaisvaltainen arvioiminen tuo arvokasta lisätietoa kroonisten sairauksien aiheuttamasta taakasta.
Kroonisten sairauksien aiheuttamat oireet saattavat herkästi vaikuttaa potilaan työtehoa heikentävästi. Osa sairauksista aiheuttaa suoraa toiminnallista haittaa, osassa sairauksista erityisesti kipu on työtä rajoittava tekijä ja joskus työelämään kohdistuva haitta tulee psykologisten vaikutusten kautta. Potilaan työn tuottavuutta laskevat suuresti erityisesti sairauspoissaolot, sairaana työskentely ja ennenaikainen eläköityminen, mutta myös esimerkiksi työpaikan vaihdokset voivat osaltaan vaikuttaa negatiivisesti kroonista sairautta sairastavan potilaan työelämään.
Sairauspoissaolo vai sairaana töissä?
Sairauspoissaolot (englanninkielisessä kirjallisuudessa usein absenteismi) on ehkä klassisin tapa mitata työn tuottavuuden laskua. Sairaana työskentely, eli presenteismi, on myös erittäin yleinen kroonista sairautta sairastavan potilaan työelämään kohdistuva haitta. Presenteismillä tarkoitetaan siis tilannetta, jossa potilaan työteho on alentunut sairauden vuoksi, mutta hän kuitenkin on töissä jonkinasteisella työpanoksella. Kroonisten sairauksien aiheuttamaa absenteismia ja presenteismiä on vertailtu laajoissa yhdysvaltalaistutkimuksissa, joissa osassa on todettu absenteismin aiheuttavan suuremman haitan ja osassa taas pienemmän (1,2). Tutkimusten vertailemista vaikeuttaa se, että absenteismin tai presenteismin aiheuttaman haitan mittaamiseen ei ole olemassa yhtä, yleisesti parhaana pidettyä, mittaria. Vuonna 2007 julkaistu katsausartikkeli esimerkiksi löysi 16 eri tapaa mitata presenteismiä (3).
Monen tekijän summa
Työelämässä kroonista sairautta sairastava potilas voi kohdata myös muita esteitä työelämässä. Voidaan joutua vaihtamaan työnkuvaa työpaikan sisällä tai jopa kokonaan työpaikkaa sairauden vuoksi. Osa kokee työuransa kehityksen etenevän hitaasti tai jopa pysähtyneen sairauden vuoksi. Joskus joutuu harkitsemaan kokonaan uudelleen kouluttautumista. Näitä haittoja on kirjallisuudessa tutkittu yleisesti ottaen varsin vähän. Kroonisen sairauden vuoksi eläköitymistä voidaan pitää viimeisenä työelämään kohdistuvana haittana: eläköitymispäätöshän käytännössä aina on lopullinen. Ennenaikainen eläköityminen on hyvin usein monien eri tekijöiden summa, ja jonkin yksittäisen sairauden roolia tuossa kokonaisuudessa on vaikea määrittää.
Kroonisten sairauksien oireiden lisäksi monet muutkin tekijät vaikuttavat siihen, kuinka eri sairaudet potilaan työtä haittaavat. Esimerkiksi työn luonne, vallitsevat sosiaaliturvajärjestelmät ja työlainsäädäntö vaikuttavat myös suuresti siihen, mihin työnteon osa-alueisiin sairaudet vaikuttavat ja kuinka paljon.
Työelämään kohdistuvien haittojen suuruusluokan arviointiin käytetään myös kustannusten laskemista. Tietyn sairauden työhön kohdistuneiden haittojen aiheuttamien kustannusten arviointi on erityisen vaikeaa. Erilaisia laskentatapoja on lukuisia, eikä mikään yksittäinen instrumentti ole noussut yli muiden, mikä tekee esimerkiksi eri tutkimusten vertailusta hankalaa (4).
Lääketiede on kehittynyt valtavasti, mutta on hyvä muistaa, että myös potilas-lääkärisuhde on ajan saatossa muuttunut. Aiemmin potilas oli selkeämmin hoidon kohde, mutta nykyään etenkin kroonisten sairauksien hoidot suunnitellaan vahvasti potilaan kanssa yhteistyössä. Terveyspalveluista keskusteltasessa potilastyytyväisyys on aiheena Suomessakin nousussa. Myös tieteellinen tutkimusmaailma hyötyy, mikäli tulevaisuudessa tehdään enemmän potilaan näkökulmasta tehtyjä tutkimuksia.
Väitöskirjatutkimus
Allekirjoittaneen väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli saada laaja-alaista tietoa kroonisten sairauksien aiheuttamasta haitasta työelämään. Tutkimuksen kroonisiksi sairauksiksi valikoituivat krooniset alaselkäkivut, psoriaasi sekä nivelreuma. Alaselkäkipu- ja psoriaasitutkimusten aineistot kerättiin Turun yliopistollisesta keskussairaalasta, kun taas nivelreumatutkimus perustui 11 Euroopan maan aineistoon (5-8). Nivelreumapotilailla keskityttiin erityisesti nivelten aamujäykkyysoireen aiheuttamiin haittoihin. Kaikissa tutkimuksissa potilaille lähetettiin kyselomake, jossa kysyttiin taustatietojen lisäksi potilaan työtilanteesta, sairauspoissaoloista, sairaana työskentelystä, ennenaikaisesta eläköitymisestä, työn muutoksista ja työssä suoriutumisesta. Useissa kohdissa käytettiin potilaslähtöisyyttä ajatellen myös avoimia kysymyksiä.
Kaikista tutkituista sairauksista aiheutui potilaille merkittävää haittaa työkykyyn. Alaselkäkipupotilailla nimenomaan kipu laski merkittävästi työtehoa. Työhön kohdistuva haitta oli suurempaa miehillä ja fyysistä työtä tekevillä työntekijöillä. Psoriaasissa työntekijät, jotka altistuivat työssään vedelle, kokivat muita enemmän haittaa sairaudestaan. Psoriaatikoilla sosiaalinen leimautuminen näkyvien ihomuutosten vuoksi nousi myös selkeästi esille työtä haittaavana tekijänä. Nivelreumapotilaista kaksi kolmasosaa koki sairaudestaan haittaa työelämässä ja lähes kolme neljästä eläköityi ennen suunniteltua eläkeikää. Sekä psoriaatikoilla että nivelreumapotilailla sairauspoissaolot heikensivät hieman enemmän työtehoa sairaana työskentelyn aiheuttamiin haittoihin verrattuna. Nivelreuma-aineistosta arvioitiin myös eri työtehoa alentavien haittojen kustannuksia. Merkittävimmät yhteiskunnalliset kustannukset muodostuivat kaikissa tutkituissa maissa ennenaikaisesta eläköitymisestä, joka aiheutti keskimäärin 82 % kokonaiskustannuksista. Eri Euroopan maiden väliset kustannuserot euromääräisesti olivat hyvin suuria.
Haitan kokonaisvaltainen arviointi on tärkeää niin potilaalle kuin yhteiskunnallekin
Sairauksien aiheuttaman haitan kattava arvioiminen on tärkeää, kun kehitetään potilaiden hoitoa sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa kokonaisuutena. Tietämällä, mitkä tekijät potilaiden työtä haittaavat, voidaan paremmin myös auttaa potilaita pysymään työkykyisinä. Kokonaisvaltaisempi lähestymistapa hyödyttää niin potilasta kuin yhteiskuntaakin. Usein kroonisten sairauksien osalta ennenaikaisen eläköitymisen välttäminen, tai edes myöhästyttäminen, vaikuttaisi olevan sairauden aiheuttamia kustannuksia ajatellen tärkein yksittäinen tekijä. Muitakin työelämään kohdistuvia haittoja tarkemmin havainnoimalla voidaan saada merkittävästi työpanosta säästettyä.
akuuttilääketieteeseen erikoistuva lääkäri,
Keski-Suomen Keskussairaala
kamatt[at]utu.fi
Lääketieteen lisensiaatti Kalle Mattila esitti väitöskirjansa Influence of chronic diseases on
working life julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa 29.1.2015.
Vastaväittäjänä toimi professori Clas-Håkan Nygård ja kustoksena dosentti Risto Tuominen.
Kirjallisuutta
- Wang PS, Beck A, Berglund P et al. Chronic medical conditions and work performance in the Health and work Performance questionnaire calibration surveys. J Occup Environ Med 2003;45:1303-1311.
- Stewart WF, Ricci JA, Chee E, Morganstein D, Lipton R. Lost productive time and cost due to common pain conditions in the US workforce. JAMA 2003;290(18):2443-2454.
- Escorpizo R, Bombardier C, Boonen A, ym. Worker productivity measures in arthritis. J Rheumatol 2007;34:1372–1380.
- Lofland JH, Pizzi L, Frick KD. A review of health-related workplace productivity loss instruments. Pharmacoeconomics 2004;22(3):165-184.
- Mattila K, Leino M, Kemppi C, Tuominen R. Perceived disadvantages caused by low back pain. J Rehabil Med 2011;43:684-688.
- Mattila K, Leino M, Mustonen A, Koulu L, Tuominen R. Influence of psoriasis on work. Eur J Dermatol 2013;23(2):208-211.
- Mattila K, Buttgereit F, Tuominen R. Impact of morning stiffness on working behavior and performance in people with rheumatoid arthritis. Rheumatol Int 2014;34(12):1751-1758.
- Mattila K, Buttgereit F, Tuominen R. Influence of rheumatoid arthritis-related morning stiffness on productivity at work: Results from a survey in 11 European countries. Rheumatol Int 2015;35(11):1791-1797.