Työterveyslääkäri

Työnantajat ja työntekijät maksavat työterveyshuollon – verorahaa ei käytetä

Työterveyslääkäri
2017;35(1):16-17
Jarmo Heikkinen

Keskustelu työterveyshuollon rahoituksesta nousee aika ajoin pinnalle. Usein korostetaan monikanavarahoituksen useita lieveilmiöitä ja sitä, ettei verorahoilla eli Kela-korvauksella tulisi tukea työterveyshuollon toimintaa. Osalle näistä keskustelijoista tullee uutisena, että työterveyshuollon rahoittaa käytännössä vain kaksi tahoa ja verorahoja työterveyshuoltoon ei käytetä.

Työnantajat maksavat työterveyshuollon kustannuksista suoraan noin puolet. Toisen puolen Kela korvaa työnantajille. Tämä korvaus rahoitetaan sairausvakuutuksen työtulovakuutuksella, joka puolestaan on rahoitettu 67-prosenttisesti työnantajan maksuilla ja 28 prosenttisesti työntekijäin maksuilla. Näin työnantajan maksuosuus koko työterveyshuollosta on noin 84 %, työntekijäin loput. Työterveyshuoltoa ei makseta eikä sitä suoraan kompensoida verovaroin.

Kela-palautus kerätään palkoista

Mistä edellä mainittu työtulovakuutusmaksu koostuu? Kaikilta työnantajilta ja -tekijöiltä kerätään pakollista sairausvakuutusmaksua. Se jakaantuu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen. Työtulovakuutuksesta maksetaan sairauspäivärahat (suurin erä), kuntoutusrahat, joitakin maatalousyrittäjien kuluja ja korvauksia sekä työterveyshuolto.

Hallituksen esityksen (199/2016 vp) mukaan vuonna 2016 työtulovakuutusmaksun arvioidut kulut olivat 2,5 miljardia euroa. Kuluista työnantajien rahoitusosuus oli yhteensä 1,7 miljardia euroa, palkansaajien 0,7 miljardia ja valtion vain noin 100 miljoonaa. Työnantajat maksoivat työnantajien sairausvakuutusmaksua palkkasummasta 2,12 %, työntekijät 0,82 % ja yrittäjät 0,95 %.

Työttömät, eläkeläiset tai muutkaan työelämän ulkopuoliset eivät saa palkkaa eivätkä maksa työtulovakuutusmaksua, eivätkä siten osallistu työterveyshuollon maksamiseen. Palkansaajat kustantavat verojen muodossa osaltaan myös julkista perus- että erikoissairaanhoitoa.

Suuruusluokkia kuvannee, että työterveyshuollon niin sanottu Kela-korvaus on noin 13 % työtulovakuutusmaksuista, työterveyshuollon kustannukset noin 4 % julkisen terveydenhuollon kokonaiskustannuksista ja koko terveydenhuollon kokonaismenot noin 8 % bruttokansantuotteesta.

Ilmaista vai maksutonta?

Yllä olevasta on laskettavissa, että esimerkiksi 3 500 euron kuukausipalkan saava työntekijä maksaa työterveyshuollosta noin 42 euroa vuodessa. Maksu kerätään kaikilta, käytti työntekijä palveluja tai ei. Käynnit työterveyshuollossa ovat maksuttomia mutteivät ilmaisia – maksu peritään palkasta.

Pitäisikö Kela-korvauksesta puhuakin Kela-palautuksena, sillä se on työnantajien ja työntekijöiden kaksikanavaisesti kertaalleen maksamaa, tiettyyn tarkoitukseen kerättyä ja korvamerkittyä rahaa, joka vain kierrätetään Kelan kautta? Työtulovakuutuksen raha on jossain mielessä veroluonteista, mutta kyseessä on vakuutusmaksu – verorahaa se ei ole.

Jarmo Heikkinen
LL, työterveyshuollon erikoislääkäri,
kliininen opettaja
Itä-Suomen yliopisto
jarmo.k.heikkinen@uef.fi

Kirjallisuutta

  1. Heikkinen J, Räsänen K. Työterveyshuollon rahoitus – faktaa ja visioita. Työterveyslääkäri 2013;31(2):21-24.
  2. Kaukinen K. Työterveyshuolto tuottamistapojen ja perusterveydenhuollon puristuksessa. Työterveyslääkäri 2012;30(2):91-92.
  3. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta. HE 199/2016 vp. www.finlex.fi