Työterveyshuolto Suomessa vuonna 2015

Työterveyshuollon kattavuus

Työterveyshuollon piirissä oli vuonna 2015 noin 2 miljoonaa henkilöä. Palkansaajien osalta työterveyshuollon kattavuus oli noin 96 %. Se, että kattavuus ei ole 100 %, johtuu siitä, että monilla pienillä, alle kymmenen henkilöä työllistävillä yrityksillä ei ole työterveyshuollon palveluita (Stengård 2009, Työ ja terveys Suomessa 2012). Toisaalta, nyt saatu arvio, 96 %, saattaa yliarvioida todellista kattavuutta, sillä monet tekevät osa-aikaista työtä usean eri työnantajan palveluksessa ja heidät on voitu rekisteröidä kahden tai useamman palveluntuottajan potilastietorekisteriin. Lähes 90 % kaikista työterveyshuollon henkilöasiakkaista saa työterveyshuollosta myös sairaanhoitopalveluja.

Työterveyshuollon rakennemuutos on ollut voimakas 2000-luvulla

Suomessa toimi vuoden 2015 lopussa yhteensä 406 työterveysyksikköä, joista kyselyyn vastasi 379 palveluja tuottavaa yksikköä (93 %). Suurin osa yksiköistä on lääkärikeskuksia (52 %). Myös henkilöasiakkaista yli puolet (58 %) on lääkärikeskuksissa (Kuva 1).Työterveysyksikköjen määrä on vähentynyt kaikissa tuottajaryhmissä. Työterveysyksiköiden kokonaismäärä on vähentynyt alle puoleen siitä, mikä se oli vuonna 2000 (Kuva 2). Tämä kuvastaa voimakasta rakennemuutosta työterveyshuollon palveluntuotannossa.

Kuva 1. Työterveyshuollon henkilöasiakkaat tuottajaryhmittäin vuosina 2000–2015.

Kuva 2. Kyselyyn vastanneiden työterveysyksiköiden lukumäärä tuottajaryhmittäin vuosina 2000–2015.

Työterveyshuollon henkilöstö on lisääntynyt

Nyt tehdyn kyselyn mukaan työterveyshuollossa on 2832 lääkärin tointa. Toimien määrät ovat vähentyneet terveyskeskuksissa ja lisääntyneet lääkärikeskuksissa. Katsauksen mukaan 496 erikoislääkäriä (53 % erikoislääkäreistä) toimi päätoimisesti työterveyshuollossa. Vajaa puolet (47 %) päätoimisista lääkäreistä oli työterveyshuollon erikoislääkäreitä.

Työterveyshuollossa toimivien fysioterapeuttien ja psykologien määrä on lisääntynyt 2000-luvulla. Myös heidän pätevöityneisyytensä on parantunut (Taulukko 1). Uusia sosiaalialan asiantuntijoiden toimia työterveyshuollossa oli 36 (10 %:ssa työterveyshuoltoyksiköistä).

Moniammatillisuus on lisääntynyt

Lähes kaikissa työterveysyksiköissä oli pätevä työterveyshoitaja. Yli puolessa yksiköistä (57–81 %) oli myös pätevä työterveyslääkäri ja lääkärityöpari. Noin puolessa yksiköistä oli tiimi, johon kuului lääkäriparin lisäksi fysioterapeutti (43–81 %) ja psykologi (20–75 %). Parhaiten moniammatillisuus toteutui kunnallisissa liikelaitoksissa, joista 75 %:ssa tiimiin kuuluivat lääkärin ja hoitajan lisäksi myös fysioterapeutti ja psykologi. Vähiten moniammatillisia tiimejä oli terveyskeskusten työterveysyksiköissä. Moniammatillisten tiimien määrä terveyskeskuksissa on kuitenkin nyt suurempi kuin vuonna 2011 niin kuin muissakin tuottajaryhmissä.

Ennaltaehkäisevän työn osuus on lisääntynyt

Työterveyshuollon toimintaluvut on saatu Kelan rekistereistä vuosilta 2010 ja 2013, joten luvut ovat vertailukelpoisia.

Vuonna 2013 lääkäreiden, työterveyshoitajien, fysioterapeuttien sekä psykologien käyttämä aika työpaikkaselvityksiin on selvästi lisääntynyt. Myös ryhmämuotoinen tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ovat lisääntyneet. Tässä katsauksessa raportoitiin myös yksilömuotoinen TANO-toiminta korvattavana toimintana. Lääkäreiden sairaanhoitokäynnit ovat pysyneet ennallaan vuonna 2013 ja eniten sairaanhoitokäyntejä lääkärillä ja erikoislääkärillä on Etelä-Suomessa. Muiden asiantuntijoiden (muun muassa ravitsemus, työnäkö, ergonomia) käyttö on erittäin vähäistä, kun se suhtautetaan työterveyshuollon työntekijäasiakkaisiin. Eniten muina asiantuntijapalveluina (muut kuin työfysioterapeutit ja työterveyspsykologit) työterveyshuollossa on käytetty ravitsemusalalla yksilön tietojen antamisen ja ohjauksen muodossa.

Työterveyshuollon laatutyö

Työterveyshuollon laatutyö on lisääntynyt ja monipuolistunut. Työterveysyksiköt käyttivät toimintansa arviointiin yleisimmin palautelaatikoita ja nettipalautteita (76 %), asiakastyytyväisyyskyselyitä henkilöasiakkaille (67 %) ja työnantaja-asiakkaille (59 %) sekä työpaikan ja työterveyshuollon välisiä palautekeskusteluja (63 %). Laatujärjestelmä edistää työterveyshuollon laadun ja vaikuttavuuden parantamista sekä mahdollistaa niiden näkyväksi tekemistä.

Työterveyslääkäreiden tarve tulevaisuudessa

Lääkäreiden toimien määrä työterveyshuollossa on kasvanut voimakkaasti koko 2000-luvun ajan. Työterveyshuollon erikoislääkäreiden osuus puolestaan on lisääntynyt paljon hitaammin kuin lääkäreiden kokonaismäärä. Sosiaali- ja terveysministeriön teettämän selvityksen mukaan työterveyshuollon erikoislääkäreiden tarve vuoteen 2030 mennessä on noin 1000 erikoislääkäriä ja vuosittainen koulutustarve 44 erikoislääkäriä (Rellman 2016). Työterveysyksiköt ilmoittivat rekrytointitarpeekseen 220 lääkäriä. Nyt vain kolmasosa työterveyshuollossa toimivista lääkäreistä on työterveyshuollon erikoislääkäreitä ja vajaa puolet päätoimisista lääkäreistä on erikoislääkäreitä. Työterveyshuollossa toimivien lääkäreiden pätevöitymiseen tuleekin jatkossa kiinnittää huomiota ja huolehtia erikoislääkärikoulutuksen riittävyydestä.

Kuva 3. Terveydenhoitajien työpaikkaselvitykset 100:a henkilöasiakasta kohti vuosina 2009, 2010 ja 2013, tuntia.

Kuva 4. Työterveyshenkilöstö (toimien lukumäärä) tuottajaryhmittäin 2015.