Työterveys 2025 -yhteistyöllä työkykyä ja terveyttä

Valtioneuvoston periaatepäätös Työterveys 2025 hyväksyttiin 19.1.2017. Siihen on kirjattu ne tavoitteet, joiden ohjaamana työterveyshuoltoa kehitetään vuoteen 2025. Kehittämislinjaukset eivät ole yksityiskohtaisia. Niitä voisi verrata laskettelurinteen reunakeppeihin, jotka osoittavat rinteen sijainnin silloinkin, kun lumimyräkkä vaikeuttaa näkemistä. Periaatepäätös osoittaa pitkäjänteisen työterveyshuollon kehittämisen suunnan muuttuvissa olosuhteissa.

Kehittämislinjausten tavoitteita on kuusi, jotka on yhdistetty kolmeen päälinjaan:

• Asiakaslähtöiset työterveyspalvelut (Tavoitteet 3, 4,6)
• Terveyttä ja työkykyä työikäisille yhteistyössä (Tavoitteet 1,2,5)
• Työterveyshuollon toiminnan, voimavarojen ja korvausjärjestelmän kehittäminen (Tavoitteet 1,3)

Työterveyshuollon toimintaympäristö on suuressa murroksessa muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja yhä lisääntyvien digitaalisten toimintamahdollisuuksien vuoksi. Työn teon muodot ovat muuttuneet, ja ne edellyttävät uudenlaisia tapoja toimia; kaikki eivät työskentele kahdeksasta neljään kiinteässä työpisteessä. Hallitus on esittänyt myös, että työterveyshuollon sisältöä tulisi kehittää ennaltaehkäisevään suuntaan.

Kuinka työterveyshuolto sijoittuu tähän kokonaisuuteen?

Kehittämislinjausten tavoitteista ajankohtaisimpia ovat tavoitteet 1. "Työterveyshuolto on toiminnallisesti integroitunut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään" ja 6. "Työterveyshuolto kehittää palvelujaan vastaamaan erityisesti pientyöpaikkojen ja yrittäjien tarpeisiin".

Kun maakunnat järjestäytyvät ja valmistelevat tulevia toimintojaan, meidän tulee huolehtia, että työterveyshuolto on mukana tehtävälistalla. Maakunnat ovat vastuussa työterveyshuoltopalvelujen järjestämisestä 1.1.2019 alkaen, ja aikaa siihen on vain vajaat kaksi vuotta. Palvelujen saatavuuteen ei saisi syntyä katkoksia siirtymävaiheessa.

Maakuntien vastuulla ovat palvelukokonaisuudet ja sujuvat hoitoketjut. Kun näitä suunnitellaan, pitää työterveyshuollon kuulua osaksi kokonaisuutta omalla asiantuntijuusalueellaan: työkyvyn arvioinnissa, edistämisessä, ylläpitämisessä ja palauttamisessa. Suunnitelmat tehdään maakuntakohtaisesti. Siksi maakuntien suunnitteluryhmissä ja päättävissä elimissä tulisi olla työterveyshuollon asiantuntijoita. Näin voidaan kehittää terveydenhuoltoa kokonaisuutena vastaamaan kunkin maakunnan työikäisen väestön terveydenhuollon tarpeita. Suunnitelmallinen ja tarpeista lähtevä toiminta on yleensä myös kustannustehokasta.

Valtioneuvoston periaatepäätös löytyy osoitteesta http://.stm.fi/ajankohtaista >tiedotteet