Työhön liittyvä moniammatillinen tules-kuntoutus

Laitoskuntoutuksen vaikuttavuus

Tieteellinen näyttö Suomessa toteutuvan työelämään liittyvän tules-kuntoutuksen vaikuttavuudesta on puutteellista. Kroonisen selkäkipupotilaan toimintakykyyn voidaan vaikuttaa intensiivisellä, toiminnallisia harjoitteita sisältävällä moniammatillisella kuntoutuksella. Myös krooniseen epäspesifiseen niskakipuun voitaneen vaikuttaa tuloksellisesti aktiiviseen harjoitteluun perustuvalla kuntoutuksella. Suomalaistutkimuksen mukaan tule-sairauksissa laitoskuntoutus on vaikuttavampaa kuin avokuntoutus. Vaikuttavuusnäytön perusteella tulokselliselle kuntoutukselle on tyypillistä sen varhainen aloittaminen, tarkka kohdentaminen, moniammatillisuus ja aktiiviset menetelmät. Kuntoutuksen vaikuttavuus paranee, kun toimenpiteet yhdistetään työympäristöön, työpaikkaan sekä työyhteisöön ja kuntoutus toteutetaan prosessinomaisesti.

Työelämään liittyvällä kuntoutuksella on vaikuttavuutta sekä varhaisen vaiheen ongelmissa että jo vaikeampien työkykyisyysongelmien ilmannuttua. Perustellusti voi olettaa, että yksilöihin ja heidän kauttaan työyhteisöön kohdistuneet kuntoutukselliset toimenpiteet saavat aikaan toivottuja kerrannaisvaikutuksia työyhteisöissä. Kuntoutuspalvelujärjestelmä toiminee yhtenä keskeisenä toimijana työhyvinvoinnin edistämisessä ja työurien pidentäjänä.

Kelan järjestämä laitoskuntoutus

Kelan edellytykset järjestää kuntoutusta perustuvat lakiin Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista. Lain perusteella harkinnanvaraiseen kuntoutukseen on vuosittain käytettävä vähintään kaksi prosenttia vakuutettujen sairausvakuutusmaksuista. Kela järjestää tarpeelliset harkinnanvaraisen lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteet silloin, kun niillä voidaan tukea kuntoutujan työ- ja/tai toimintakykyä. Käytännössä tules-ongelmissa vaihtoehtoina ovat tules-kurssi tai tules-reuma-linjan yksilöllinen kuntoutus. Molemmat kuntoutusmuodot toteutetaan erityisasiantuntevissa osaamiskeskuksissa.

Kuntoutus tukee kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista työ- ja/tai toimintakykyä sekä aktiivisuutta ja osallisuutta arjessa. Ryhmässä toteutuvista ja yksilöllisistä osuuksista muodostuu tarkoituksenmukainen ja tavoitteellinen kokonaisuus. Ryhmätilanteissa mahdollistuva vertaistuki ja yhteisten kokemusten jakaminen edistävät yksilöllisiä kuntoutumisprosesseja.

Kurssien kohderyhmä ja sisältö

Tules-kurssien kohderyhmänä ovat kuntoutujat, jotka hyötyvät moniammatillisesta aktivoivasta ryhmäkuntoutuksesta ja fyysisestä harjoittelusta. Tyypillisesti kyseessä on pitkään tuki- ja liikuntaelinten ongelmista kärsinyt, usein sairauslomalla ollut henkilö. Avohoidossa toteutettu fysioterapia ja muut toimenpiteet ovat tuoneet korkeintaan hetkellisen avun. Kuntoutustarpeen tulee olla todettu esimerkiksi terveyshuollossa.

Tules-kurssit toteutetaan avo- tai laitosmuotoisena kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan. Kurssi kestää yhteensä 15 vuorokautta. Kurssin kaikki kolme (5 + 5 + 5 vuorokautta) jaksoa toteutetaan 9 kuukauden aikana kurssin alkamisesta. Kurssin ohjelma painottuu tieteelliseen näyttöön perustuen erityisesti aktiivista lihasvoimaa voimistavaan ja kestävyyttä parantavaan harjoitteluun sekä vartalonhallinta- ja tasapainoharjoitteisiin. Kuntoutujalle annetaan tietoa ja ohjausta terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista huomioiden erityisesti tule-sairaus. Lisäksi kurssilla käsitellään yksilöllisesti ja ryhmässä kuntoutujan psykososiaalisia voimavaroja. Kuntoutusprosessi jatkuu kurssin jälkeen hoitavalla taholla, esimerkiksi työterveyshuollossa.

Yksilöjaksojen kohderyhmä ja sisältö

Moniammatillinen yksilökuntoutus on ensisijainen kuntoutusmuoto, kun kuntoutujalla on laaja-alainen, moniongelmainen oireisto ja hänen tilanteensa vaatii kuntoutusohjelman yksilöllisempää suunnittelua ja toteutusta kuin kurssimuotoisessa kuntoutuksessa. Kuntoutuja voi valita yksilökuntoutuksen toteuttajaksi palveluntuottajan, jolla on sopimus yksilökuntoutuksen palvelulinjasta. Harkinnanvaraisen yksilökuntoutuksen tules- ja reumapalvelulinjan tavoitteena on moniammatillisesti tukea kuntoutujan kanssa yhteistyössä asetettujen konkreettisten tavoitteiden saavuttamista kuntoutujan työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi. Yksilökuntoutus toteutetaan avo- tai laitosmuotoisena. Kuntoutus kestää enintään 15 arkipäivää. Yksilökuntoutus toteutetaan kahtena tai useampana jaksona. Kuntoutukseen kuuluu 4–6 vuorokauden aloitusjakso, jonka jälkeen loput kuntoutusvuorokaudet jaksotetaan kuntoutujan tarpeiden mukaisesti. Yksilökuntoutuksen kaikki jaksot toteutetaan kuntoutuspäätöksen voimassaolon (12 kuukautta) aikana.

Myös yksilöjaksojen kuntoutuksen toteutuksessa hyödynnetään ryhmädynamiikkaa, mutta painotus on yksilöllisessä ohjelmassa. Kuntoutusjaksot sisältävät kuntoutujalle suunnitellun ohjelman mukaisesti erilaista yksilöllistä toimintaa, esimerkiksi erityistyöntekijöiden tapaamisia. Myös yksilöllinen kuntoutusprosessi jatkuu viimeisen jakson jälkeen hoitavalla taholla, esimerkiksi työterveyshuollossa.

Kuntoutuksen vaikuttavuutta edistäviä tekijöitä

Kuntoutumisen tulee olla aktiivista, päämäärätietoista toimintaa. Pyrkimyksenä on toteuttaa myönteinen muutos asteittain. Muutoksen edellytyksenä on, että kuntoutuja 1) tietää muutoksen merkityksen itselleen, 2) tietää keinot muutoksen saavuttamiseksi, 3) motivoituu muutoksen toteuttamiseen, 4) asettaa lyhyen ja pitkän ajanjakson konkreettiset tavoitteet, 5) jaksaa toteuttaa pitkäkestoisen muutosprosessin ja 6) saa onnistumiskokemuksia sekä myönteisiä vaikutuksia.

Vaikuttava kuntoutus on kuntoutujakeskeistä: se nostaa esiin kuntoutujan osallisuuden ja aktiivisen vaikuttamisen omaan kuntoutumiseensa yksityisyyttä kunnioittaen. Kuntoutus on prosessi, jossa kuntoutuja on aktiivinen toimija, oman kuntoutumisensa subjekti. Onnistuneeseen kuntoutusprosessiin kuuluu tavoitteiden ja niiden toteutumisen dokumentointi. Työelämään liittyvässä kuntoutuksessa moniammatillisuus edellyttää työterveyshuollon erikoislääkärin, työfysioterapeutin ja työpsykologin osaamista. Lisäksi tarvitaan erityistä työelämän asiantuntemusta. Moniammatillisuus mahdollistaa tällöin sujuvan yhteistyön työterveyshuollon ja työpaikan toimijoiden kanssa. Kuntoutujan oman aktiivisen osallistumisen merkitys on tällöinkin tärkeintä.

Tulevaisuuden tules-kuntoutus

Tules-kuntoutukseenkin liittyen on käynnissä kehittämishankkeita, joissa osa kuntoutuksesta toteutetaan etäteknologiaa hyödyntäen. Tällöin osa kuntoutuksesta voidaan toteuttaa internaattijaksojen sijaan koti- ja/tai työympäristössä. Tulevaisuudessa merkittävä osa kuntoutuksesta toteutunee edellä kuvatulla, kustannuksia säästävällä tavalla. Tällä tavoin kuntoutukseen käytettävissä olevat resurssit saadaan riittämään useammalle kuntoutujalle.