Työterveyslääkäri

Terveysongelmat varhaisessa aikuisiässä ennakoivat työkyvyttömyyseläkettä

Työterveyslääkäri
2017;35(1):48-48
Heikki Frilander

Heikki Frilanderin väitöskirja ''Lifestyle and health-related factors in relation to musculoskeletal and mental disability – a life course approach'' tarkastettiin 2.12.2016 Helsingin yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Henrik Kolstad, Århusin yliopistosta Tanskasta. Ohjaajina toimivat professori Eira Viikari-Juntura ja dosentti Svetlana Solovieva.

Terveyskäyttäytyminen varhaisessa aikuisiässä ja elämän aikana näyttää vaikuttavan myöhempien alaselkä- ja polvikipujen, polven toimintarajoitteiden ja työkyvyttömyyseläkkeen todennäköisyyteen. Terveyteen liittyvät ongelmat, etenkin mielenterveysongelmat ja varsinkin samanaikaiset tuki- ja liikuntaelinten ja mielenterveyden ongelmat varhaisessa aikuiselämässä ovat työkyvyttömyyseläkkeen tärkeitä ennustavia tekijöitä.

Tutkimuksen lähdeväestö koostui kansallisesti edustavasta satunnaisotoksesta, johon kuului 2 843 iältään 18–50 -vuotiasta miestä. Miesten asevelvollisuustiedot yhdistettiin Terveys 2000 -tutkimuksen sekä Kelan ja Eläketurvakeskuksen eläkerekistereiden tietoihin.

Vuosina 1967–2006 suomalaisten varusmiesten terveyspalvelujen käyttö, sekä yleensä että tuki- ja liikuntaelinongelmien vuoksi, lisääntyi huomattavasti. Mielenterveysongelmien tai sekä mielenterveys- että tuki- ja liikuntaelinongelmien vuoksi vähintään kerran vastaanotolle hakeutuneiden osuus kolminkertaistui. Enemmistö varusmiehistä hakeutui vastaanotolle TULE-ongelmien vuoksi vähintään kerran varusmiespalvelun aikana, useimmiten alaraaja- tai selkäongelmien vuoksi. Sekä kutsunta-aikainen että elämänaikainen painoindeksi ennustivat myöhempää säteilevää selkäkipua, polvikipua ja polven toimintarajoitteita. Nuorena lievästi ja myöhemmin vaikeasti lihavilla oli lisääntynyt säteilevän alaselkäkivun ja polven toimintarajoitteiden riski. Lihavuus lisäsi sekä tapaturmaisten että ei-tapaturmaisten polvivammojen riskiä varusmiespalvelun aikana. Tulokset viittasivat siihen, että tapaturmat välittivät lihavuuden ja polven toimintarajoitteiden yhteyttä. Myöhemmän polvikivun riskiä lisäsi jo ylipainon kehittyminen seurannan aikana lähtötilanteessa normaalipainoisille.

Varusmiespalvelun keskeyttäneillä oli selkeästi lisääntynyt työkyvyttömyyseläkkeiden riski, erityisesti mielenterveysongelmien takia. Hoitoon hakeutuminen varuspalvelun aikana sekä liikuntaelinten että mielenterveysongelmien vuoksi lisäsi selvästi työkyvyttömyyseläkkeen riskiä yleisesti ja etenkin mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden riskiä.

Ylipainon ehkäisy nuoruudessa ja lisäpainon kertymisen välttäminen aikuiselämän aikana saattavat ehkäistä säteilevää alaselkäkipua, polvikipua ja siihen liittyvää toimintakyvyn vajavuutta. Työkyvyttömyyttä uhkaavat tekijät kannattaisi tunnistaa kutsuntatarkastusten ja varusmiespalvelun aikana sekä kouluterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa ja ryhtyä tehokkaisiin ehkäiseviin toimiin.

Heikki Frilander
Työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri,
Työterveyslaitos
heikki.frilander@ttl.fi