Kirja-arviot: Lohikäärme elää kaupungissani
Sisko Karinen-Halme. Lohikäärme elää kaupungissani.
Parantumaton sairaus vakauttavan hoidon näkökulmasta.
Omakustanne, Tampere 2016.
Sisko Karinen-Halme on laaja-alaisesti kouluttautunut psykoterapeutti, joka on psykoterapeutin työssään keskittynyt traumatisaation vakauttavan vaiheen hoitoon. Hänellä on myös vaikea, levinnyt rintasyöpä.
Kirjassaan Lohikäärme elää kaupungissani Sisko Karinen-Halme käsittelee omia kokemuksiaan parantumatonta sairautta sairastavana potilaana ja ihmisenä niistä suoraan kertoen ja kokemuksiaan reflektoiden. Tämän rinnalla hän kuljettaa kirjassa tarinaa Lohikäärmeestä. Lohikäärme vastaa jungilaisen arkkityyppiajattelun niin sanottua Tuhoajaa eli elämäntapahtumaa, joka aiheuttaa todellista tuhoa ja kuoleman uhkaa. Tuhoajan arkkityyppi voi ilmestyä ihmisen elämään vakavan sairastumisen, ennakoimattoman onnettomuuden tai minkä tahansa yllättävän menetyksen kautta. Tuhoajan arkkityyppi liittyy tilanteisiin, kun elämässä tapahtuu jotain tuhoisaa, joka ei ole omassa hallinnassa. Elämän asioiden vastaanottaminen ajattelemalla niitä arkkityyppien kautta voi toimia keinona saada kriisien hetkellä etäisyyttä omaan tuskaansa ja auttaa kriisistä selviämisen käynnistymistä. Kolmas taso Sisko Karinen-Halmeen kirjassa ammentaa hänen vahvasta psykoterapeuttisesta osaamisestaan. Hän esittelee kriisivaiheteoriaa ja traumatisoitumista ymmärtävää rakenteellista dissosiaatioteoriaa selkeästi ja kiteytetysti ja tekee niistä ymmärrettäviä myös peilaamalla teoreettista ajattelua omaan kokemukseensa. Lisäksi kirjassa esitellään lyhyesti ja helposti käyttöönotettavasti psykofyysisiä hengitysharjoituksia, konkreettista asioita, joiden avulla ihminen voi hakea vakautta ollessaan vaikeassa tilanteessa.
Lohikäärme elää kaupungissani on erittäin hyvin kirjoitettu. Teksti on selkää ja kieli kaunista ja hyvin luettavaa. Kirja soveltuu ja on ehkä jopa suositeltavaa luettavaa kaikille lääkäreille. Se avaa ymmärrystä potilaan kokemusmaailmaan, antaa ytimekkäästi teoreettista ajateltavaa ja saattaa jopa herättää lääkäriä pohtimaan sekä omaa ammatillista toimintaansa että terveydenhuoltojärjestelmää rakentavan kriittisesti.
