Työterveyslaitosjakson koulutus

Miten oppimiskokemukset valitaan ja organisoidaan tehokkaaksi opetukseksi?

Opetussuunnitelmaa laadittaessa on tärkeää huomioida kolme seikkaa: 1) mitä koulutuspäämääriä opetuksella tavoitellaan, 2) miten oppimiskokemukset valitaan ja organisoidaan tehokkaaksi opetukseksi ja 3) miten oppimiskokemusten tehokkuutta arvioidaan?

Työterveyslaitosjakson tavoitteet määritellään selkeästi opinto-oppaassa, kuten edellä on kuvattu. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi olemme organisoineet opetuksen neljästä tavoitekohtaisesta sisältömoduulista (Altistumisen ja erityisen sairastumisen vaaran arviointi, Ammattitaudit, Tutkimustiedon kriittinen arviointi sekä Psykososiaalinen kuormitus ja kognitiivinen ergonomia)

koostuvaksi kokonaisuudeksi. Lisäksi opetuskokonaisuuteen kuuluu kaksi muuta moduulia, Sisäilma-moduuli ja Ammattikuljettajien ajoterveys -moduuli. Sisäilma-moduulin olemme ottaneet mukaan, koska sisäilmasto-ongelmiin liitetyt haitat ja oireet ovat verraten yleisiä ja lääkärit ovat kokeneet tietonsa sisäilmasto-ongelmien terveysvaikutuksista puutteellisiksi. Ammattikuljettajien ajoterveys-moduuli puolestaan on otettu mukaan siksi, että aihe on keskeinen työterveyshuollon toiminnassa. Lisäksi sekä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin että Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) alaisen Työpaikkaonnettomuuksien tutkintaryhmän taholta on kuulunut toiveita, että työterveyshuoltoon erikoistuville lääkäreille opetettaisiin ajoterveyden arviointiin liittyviä asioita.

Oppimiskokemuksiksi olemme perinteisen poliklinikkatyöskentelyn ja luento-opetuksen lisäksi valinneet Työterveyshuollon virtuaaliyliopiston tarjoa-mia itseopiskelukursseja sekä itse tuottamaamme sähköistä opetusmateriaalia. Työpajatyöskentelyssä hyödynnämme käänteisen oppimisen (flipped learning) menetelmää. Siinä erikoistujat perehtyvät aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja tekevät ennakkotehtäviä joko yksin tai yhdessä muiden kanssa ja aiheesta sitten keskustellaan ohjaajan johdolla. Skype-yhteyden avulla keskusteluun on mahdollista osallistua kaikista aluetoimipisteistä. Olemme myös pilotoineet vuorovaikutteista opetusta videoseinää ja puhelimella tapahtuvaa reaaliaikaista äänestystä käyttämällä eri paikkakunnilta, ja se on onnistunut hyvin. Jatkossa Työterveyslaitosjaksoon kuuluu myös kirjallinen tehtävä, joka voi olla Cochrane-katsauksesta tehty lyhyt, Terveysportissa julkaistava näytönastekatsaus, johonkin tutkimusprojektiin liittyvä selvitystyö tai omavalintainen kehitystehtävä.

Vuoden 2017 alusta otimme käyttöön sähköisen oppimisalustan (Moodle), jossa on linkit itseopiskelumateriaaleihin ja keskiviikko- ja perjantailuentoihin, joita voi Skypen välityksellä seurata kaikilla alueilla ja keskussairaaloiden työlääketieteen poliklinikoilla tai katsoa myöhemmin tallenteina. Erikoistujien tekemät tehtävät palautetaan Moodleen, ja ohjaajat voivat niitä siellä kommentoida, ja erikoistujat voivat halutessaan keskustella keskenäänkin tehtäviin liittyen – ja laajemminkin moduulin aiheeseen liittyen.

Miten oppimiskokemusten tehokkuutta arvioidaan?

Tavoitteiden saavuttamista seurataan Työterveyslaitoksen omalla lokikirjalla, joka toimii erikoislääkärikoulutuksessa käytettävän lokikirjan liitteenä. Tällä hetkellä lokikirjassa kysytään erikoistujan omaa numeerista arviota työlääketieteellistä osaamisestaan jakson alussa ja lopussa. Alkukeskustelussa asetetaan jaksolle tavoitteet erikoistujan tarpeet huomioiden. Jatkossa numeerinen arvio on tarkoitus kerätä sähköisesti, jolloin meille syntyy jaksolle tulevien ja jakson suorittaneiden osaamisesta tilastotietoa, jota voidaan hyödyntää koulutuksen kehittämisessä. Lisäksi arviointia on tarkoitus kehittää verkkopedagogin avulla niin, että erikoistuja voi hyödyntää sitä oman oppimisensa suunnittelussa.

Koulutuksen järjestäjän näkökulma

Työterveyslaitosjakson kehitystyössä ovat olleet mukana kaikki koulutukseen osallistuvat ohjaajat, minkä ansiosta olemme oppineet paljon toisiltamme ja toistemme toimintatavoista ja olemme nyt yhtenäisempi koulutusyhteisö kuin aiemmin. Sähköisen oppimisalustan ja Skype-yhteyksien ansiosta pystymme hyödyntämään koulutuksessa eri aluetoimipisteiden asiantuntijoiden erityisosaamista, ja erikoistujat saavat samanlaisen koulutuksen siitä riippumatta, missä he ovat erikoistumista suorittamassa.

Olemme myös selvittäneet erikoistujien näkemyksiä ja kokemuksia kehitystyön aikana ja nyt, kun olemme ottaneet uudenmuotoisen koulutuksen käyttöön. Digium-kyselyissä suurin osa vastaajista on ollut tyytyväisiä Skype-luentoihin. Numeeristen arvosanojen keskiarvo on vaihdellut 5,9 ja 9,6 välillä (asteikolla 0–10 arvioiden) ja vaihteluväli on ollut 2–10. Myös avovastaukset ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä, mutta olemme saaneet erikoistujilta myös kritiikkiä ja parannusehdotuksia, jotka on välitetty luennoitsijoille tiedoksi. Erityisen innostuneita erikoistujat ovat olleet työpajoista ja uusien menetelmien, kuten viestiseinän, käytöstä.

Yhteenvetona voisi todeta, että olemme päässeet työterveyslaitosjakson koulutuksen kehitystyössä hyvään alkuun. Olemme esitelleet työmme tuloksia professorikunnalle ja he ovat hyväksyneet uudet toimintatapamme osaksi työterveyshuollon erikoislääkärikoulutusta. Työ jatkuu sisältöjen tuottamisella ja arviointimenetelmien kehittämisellä.