Mitä työterveyslääkärin tulisi tietää kognitiivisesta ergonomiasta?

Mitä kognitiivinen ergonomia on?

Ergonomia voidaan jakaa fyysiseen, kognitiiviseen ja organisatoriseen osa-alueeseen (Taulukko «Ergonomian osa-alueet Suomen Ergonomiayhdistyksen »1). Suomen Ergonomiayhdistys kuvaa kognitiivisen ergonomian tehtäväksi tietoteknisten järjestelmien ja käyttöliittymien sopeuttamisen suhteessa ihmisen kognition ominaispiirteisiin. Nykytyöelämässä kognitiivinen ergonomia tulee kuitenkin nähdä laajemmin kuin ihmisen ja koneen vuorovaikutuksena. Tietotyön piirteet korostuvat hyvin monissa ammateissa, ja työtä tehdään laajassa sosioteknisessä ympäristössä, jossa tulee hallita useista lähteistä tulevaa tietoa, toimia muistin varassa sekä työskennellä puhehälyssä ja sietää keskeytyksiä. Nykyajan kognitiivisen ergonomian tehtävänä on sopeuttaa työvälineiden lisäksi myös työelämän uudenlaiset toimintaympäristöt, työprosessit ja muut työolot ihmisen tiedonkäsittelyn rajoitusten ja kykyjen mukaisiksi. Näin ollen moderni kognitiivinen ergonomia kattaa myös monia niitä alueita, jotka aiemmin luettiin organisatoriseen ergonomiaan kuuluviksi.

Työterveyshuollossa kognitiivista ergonomiaa voidaan tarkastella psykososiaalisen kuormituksen näkökulmasta. Työn integroidussa kokonaiskuormituksen arviointimenetelmässä (TIKKA) on eritelty psyykkiset tekijät sekä sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvät tekijät (Taulukko «Työn kuormitustekijät TIKKA-menetelmän (Ahola ym. »2). Kognitiivisia kuormitustekijöitä voidaan tarkastella näiden osa-alueiden kautta erillisinä tai yhteydessä psykososiaalisiin tekijöihin. Esimerkiksi muistikuorma ja oppimisen vaikeudet voivat kytkeytyä työmäärään tai työn haasteisiin, ja vastaavasti yksilön kuormittumisen näkökulmasta jatkuva aikapaine voi paitsi vaikeuttaa kognitiivisesti vaativien tehtävien hoitamista myös heikentää psyykkisen riittävyyden tunnetta.

Kuva 1. Ergonomian osa-alueet Suomen Ergonomiayhdistyksen mukaan (www.ergonomiayhdistys.fi 10.3.2017)

Miksi kognitiiviseen ergonomiaan kannattaa panostaa?

Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä on osoitettu useissa tutkimuksissa olevan vaikutusta terveyteen, työn sujuvuuteen ja työturvallisuuteen (kooste tutkimustiedosta esimerkiksi Ahola ym. 2015). Kognitiiviset, kuten muutkin psyykkiset kuormitustekijät, vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen elimistön stressimekanismin välityksellä. Lyhytkestoinen stressi toimii usein fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä tehostavana mekanismina, mutta kroonisen pitkittyneen stressitilan tiedetään olevan terveydelle haitallinen. Vaikka psyykkisten tekijöiden mahdolliset terveyshaitat tulevat tavallisesti esiin vasta pitkään jatkuneen ylikuormittumisen seurauksena, monissa töissä kognitiivisella ergonomialla on inhimillisten virheiden kautta myös välitön vaikutus työturvallisuuteen.

Kognitiivisen ergonomian näkökulmasta keskeisimpiä kuormitustekijöitä ovat kiire, tiedonsaantiin liittyvät ongelmat ja keskeytykset. Tutkimusten mukaan jatkuva kiire on yhteydessä stressioireisiin, työuupumukseen ja psyykkisiin oireisiin sekä sydän-, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Kiire myös altistaa virheisiin työssä, ja virheiden pohtiminen vapaa-ajalla vaikeuttaa työstä palautumista. Myös tiedonkulun puutteet ovat yhteydessä työkuormitukseen ja stressiin. Jatkuvat keskeytykset vievät aikaa ja vähentävät omia kontrollimahdollisuuksia. Keskeytykset myös altistavat kognitiivisille virheille, jotka puolestaan ovat suorassa yhteydessä työtapaturmien määrään. Psykososiaalisesti kuormittava työ näyttää myös olevan yhteydessä muistin toiminnan tehokkuuteen. Kognitiivisen ergonomian tavoitteena on tunnistaa tällaisia kognitiivisia kuormitustekijöitä ja ohjata hyviin ratkaisuihin ja näin vähentää kognitiivisen kuormittumisen haitallisia seurauksia.

Kuva 2. Työn kuormitustekijät TIKKA-menetelmän (Ahola ym. 2015) mukaan ja esimerkkejä kognitiivisen ergonomian näkökulmasta.

Miten arvioida kognitiivista kuormitusta käytännössä?

Työterveyslääkärin käytännön työssä kognitiivisen kuormittumisen kysymykset voivat nousta esiin paitsi yksilövastaanotolla myös työpaikkaselvityksissä ja työterveyskyselyissä. Yksilövastaanotolle kognitio-oireiden vuoksi tulevan potilaan kohdalla lääkärin on usein suhteellisen nopeasti tehtävä päätös siitä, onko oireiden taustalla syytä epäillä terveydellistä syytä vai selittyvätkö ne paremmin psyykkisillä tai vuorovaikutukseen liittyvillä kuormitustekijöillä. Monien terveydellisten tekijöiden (esimerkiksi masennus, unihäiriöt, alkoholin liikakäyttö) seulontaan on jo käytettävissä hyvin toimivia menetelmiä. Työstressikyselyä ja Työssä muistaminen -kysymyssarjaa voi käyttää psyykkisen kuormittumisen ja tiedonkäsittelyn oireiden taustasyiden selvittämisen apuna, mutta varsinaista yksilötason kognitiivisen kuormittumisen arviointimenetelmää ei vielä ole saatavilla. Huolellinen anamnestinen haastattelu toimiikin tällä hetkellä yksilötasolla ensisijaisena välineenä kognitiivisen kuormittumisen ja ergonomian tason arvioinnissa.

Myös selkeästi psyykkisten oireiden vuoksi vastaanotolle tulevien henkilöiden kohdalla olisi tärkeä kiinnittää huomiota kognitiivisen ergonomian tilanteeseen työssä. Vaikkei heikko kognitiivinen ergonomia olekaan aina ensisijainen henkistä kuormittumista aiheuttava tekijä, kognitiivisen ergonomian parantaminen kuitenkin tukee työssä suoriutumista ja näin ennaltaehkäisee ylikuormittumisen riskiä. Kognitiivisen ergonomian näkökulma on tärkeä myös silloin, kun muokataan työtä osatyökykyisten kohdalla tai pitkältä sairauslomalta palatessa. Esimerkiksi masennuksen jälkeen töihin palattaessa tulisi huomioida, että masennukseen liittyvien kognitiivisten vaikeuksien tiedetään usein jatkuvan pidempään kuin affektiiviset oireet. Näin ollen vaikka töihin palannut henkilö ei enää koekaan olevansa masentunut, on hän kognitiivisessa kuormittumisriskissä, ellei työn vaatimuksia ja olosuhteita sopeuteta tarkkaavaisuus- ja muistikykyjen tilapäiseen heikentymiseen.

Työpaikkaselvityksissä psyykkisen ja vuorovaikukseen liittyvän kuormituksen arvioinnissa voidaan käyttää TIKKA-menetelmää, mutta sen avulla ei ole mahdollista syventyä kognitiivisiin kuormitustekijöihin. Tällainen tarve voi nousta esiin muun muassa silloin, kun työssä korostuvat tietotyön piirteet, joita ovat 1) korkeat tiedonkäsittelyn vaatimukset (havaitseminen, tarkkaavaisuus, työmuisti, muisti, kielelliset toiminnot, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko), 2) jatkuva uuden oppiminen ja osaamisen päivittäminen sekä 3) tietotekniikan hyödyntäminen. Kaikkien työterveyshuollossa toimivien ammattiryhmien on tärkeä ymmärtää kognitiivisen ergonomian perusteet, jotta he voivat tunnistaa, milloin on tarve selvittää tarkemmin nimenomaan kognitiivisia kuormitustekijöitä.

Taulukossa «Työn kognitiivisen ergonomian tarkistuslista (Paaj»3 esitämme Työn kognitiivisen ergonomian tarkistuslistan, joka on uusi lääkäreille, hoitajille ja fysioterapeuteille suunnattu haastattelun ja havainnoinnin apuväline. Jos työpaikalla ilmenee tarve arvioida perusteellisemmin kognitiivisen kuormituksen ja ergonomian tasoa, antaa psykologien perus- ja täydennyskoulutus siihen hyvät edellytykset. Lisäksi olemme Työterveyslaitoksessa kehittäneet työterveyspsykologien käyttöön Aivotyö toimivaksi -menetelmän, jonka avulla voidaan tunnistaa työn kognitiiviset vaatimukset ja kognitiivisesti kuormittavat olosuhteet sekä näihin liittyvä koettu kuormittuneisuus. Menetelmään liittyvää Aivotyöindeksi-kyselyä, kognitiivisen ergonomian haastattelua ja havainnointia, sekä hyvien ratkaisuiden Aivotyöpajaa on käytetty suunnatuissa työpaikkaselvityksissä kognitiivisen kuormituksen arviointiin ja tarpeettomien kuormitustekijöiden karsimiseen.

Kognitiivisen ergonomian näkökulmaa tarvitaan tämän päivän ja tulevaisuuden työelämässä, jossa kognitiiviset kuormitustekijät ovat keskeisiä. Kognitiivisen ergonomian tavoitteena on sopeuttaa työn kognitiivisia kuormitustekijöitä vastaamaan inhimillisen tiedonkäsittelyn ominaisuuksia. Hyvällä kognitiivisella ergonomialla parannetaan työn sujuvuutta ja turvallisuutta, ja toteutetaan näin ennaltaehkäisevää toimintaa, joka vähentää psyykkistä kuormittumista ja stressin negatiivisia vaikutuksia terveyteen.

Kuva 3. Työn kognitiivisen ergonomian tarkistuslista (Paajanen & Kalakoski 2017).

Aivotyö toimivaksi Video, Tilaisuus ja esitysmateriaalit Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi -tilaisuudessa 9.9.2016. https://www.tsr.fi/-/tutkimus-tutuksi-9-9-2016-aineisto-on-julkaistu-netissa