Monitilatoimistoratkaisut – sisäilmasto, käytettävyys ja työntekijöiden hyvinvointi

Monitilatoimistoista on vielä vähän tutkittua tietoja

Toimistojen sisäympäristön laatua heikentäviä epäpuhtauksia ovat muun muassa mikrobiepäpuhtaudet, eläinpölyt (allergeenit), teolliset mineraalikuidut, hiukkaset sekä rakennus- ja sisustusmateriaalien päästöt. Sisäilmaston laatua on eniten tutkittu huonetoimistoissa. Uudenlaisten monitilatoimistojen sisäilmastoa on sen sijaan tutkittu hyvin vähän. Monitilatoimistoissa käytetään usein lattiamateriaalina tekstiilimattoa, joka vähentää meluhaittoja, mutta kerää usein pölyä enemmän. Sisäilmastoon vaikuttavat myös talotekniset ratkaisut, niiden toimivuus, puhtaus ja säädöt sekä rakennuksen kunto, tilojen siivottavuus ja toiminta tiloissa.

Monitilatoimistojen «Esimerkki monitilatoimistosta. »1 käytettävyyteen liittyviä myönteisiä puolia ovat tilojen esteettinen yleisilme, tiedonkulun ja vuorovaikutuksen helppous sekä yhteisöllisyyden parantuminen. Ongelmat sen sijaan liittyvät useimmiten keskittymisvaikeuksiin ja keskeytyksiin, häiritseviin puheääniin, yksityisyyden puutteisiin, riittämättömiin työ- ja varastotiloihin sekä mobiiliteknologian puutteisiin. Suurimmat erot monitilatoimistoon tyytyväisten ja tyytymättömien välillä ovat liittyneet sisustussuunnitteluun, tilojen avoimuuden asteeseen ja tilajakoon, erilaisten tilojen kuten esimerkiksi vetäytymistilojen lukumäärään ja monipuolisuuteen. Myös jatkuva paikan vaihtaminen on aiheuttanut tyytymättömyyttä käyttäjien keskuudessa. Koetut ongelmat näyttäisivät tulevan useimmiten esille huonetoimistoista monitilatoimistoihin siirryttäessä. Ongelmien taustalla oli tutkijoiden mukaan usein se, ettei tilasuunnittelussa oltu huomioitu riittävästi työn sisältöjä ja vaatimuksia.

Työterveyslaitoksen tutkimushanke

Tutkimushanke (2014–2016) toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa ja tutkimuksia tehtiin kuudessa yliopiston rakennuksessa. Kohteista viisi oli monitilatoimistoratkaisuja ja yksi oli tilaratkaisultaan perinteinen huonetoimisto (vertailukohde). Tilat olivat remontoituja toimistotiloja, joissa ei ollut etukäteen tiedossa sisäilmahaittoja. Tiloissa tehdään tutkimus-, opetus-, asiantuntija-, asiakaspalvelu- ja hallintotyötä, ja niissä työskentelee hieman yli 300 henkilöä. Työntekijät olivat työskennelleet uusissa tiloissa vähintään yhden vuoden ajan.

Kuva 1. Esimerkki monitilatoimistosta.

Monitilatoimistojen sisäilmasto

Sisäilman endotoksiinipitoisuudet olivat pääosin alle määritysrajan. Sisäilman bakteerien ja lattiapölyn endotoksiinien pitoisuustasoja tilaratkaisuihin liittyen toimistoissa on esitetty kuvassa «Sisäilman bakteeripitoisuuksia ja lattiapölyn endo»2. Pitoisuudet olivat korkeampia monitilatoimistossa kuin huonetoimistossa. Lattiapölyn endotoksiinipitoisuudet ovat melko matalia verrattuna ulkomaisten julkaisujen arvoihin toimistoympäristössä. Suomesta toimistoympäristön endotoksiinipitoisuuksia ei ole aiemmin juurikaan julkaistu. Toimistoissa, joissa oli lattiamateriaalina tekstiilimatto tai useampia työpisteitä, sisäympäristön bakteeri- ja endotoksiinipitoisuudet olivat korkeampia kuin toimistoissa, joissa lattiamateriaalina oli linoleum tai oli vain yksi työpiste.

Lattioilta kerätyissä laskeutuneen pölyn näytteissä pölypunkkiallergeenipitoisuudet olivat hyvin matalia. Pitoisuudet olivat vähän korkeampia tiloissa, joissa oli tekstiilimattopinnoite, kuin tiloissa, joissa oli lattiamateriaalina linoleum. Lattioilta kerätyissä laskeutuneen pölyn näytteissä kissa-allergeenipitoisuudet olivat vähän korkeampia monitilatoimistoissa kuin huonetoimistoissa. Koira-allergeenipitoisuudet olivat samaa tasoa molemmissa toimistotyypeissä. Tutkittujen toimistojen kissa- ja koira-allergeenipitoisuudet jäivät alle herkistymisraja-arvojen.

Kuva 2. Sisäilman bakteeripitoisuuksia ja lattiapölyn endotoksiinipitoisuuksia monitila- ja huonetoimistoissa.

Henkilöstön kokemukset monitilatoimistojen käytettävyydestä

Suurin osa henkilöstöstä oli tyytyväinen uuteen työympäristöönsä. Monitilaratkaisuun siirtymisen arvioitiin parantaneen erityisesti yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta sekä lisänneen tilankäytön tehokkuutta mutta työrauhan arvioitiin heikentyneen. Keskittymistä haittaavina tekijöinä esille tulivat puheäänet läheisistä työpisteistä sekä riittämätön äänieristys vetäytymistiloissa. Paikan vaihtaminen työpäivän aikana koettiin hankalaksi, mikä saattaa selittää kokemusta työrauhan heikentymisestä. Yli puolella vastanneista oli toistuva tarve siirtyä rauhallisempaan tilaan esimerkiksi keskittymistä vaativan tehtävän vuoksi, mutta suuri osa koki, ettei siirtyminen ollut helppoa.

Sisäilmastokyselyssä käyttäjien raportoimat olosuhdehaitat ja heidän ilmoittamansa työhön liittyvät oireet olivat pääsääntöisesti Työterveyslaitoksen vertailuaineiston tasoa alhaisemmat.

Huonetoimistoissa tunkkaista, huonoa ja kuivaa ilmaa sekä riittämätöntä ilmanvaihtoa koettiin jonkin verran enemmän kuin monitilatoimistoissa. Monitilatoimistoissa puolestaan raportoitiin huomattavasti enemmän alhaisesta lämpötilasta, vedosta, melusta, heikosta valaistuksesta ja liasta ja pölystä kuin huonetoimistoissa.

Oirekyselyssä raportoitiin keskittymisvaikeuksia (molemmat toimistotyypit), pään raskautta (huonetoimistot) ja lihaskipuja ja muita oireita (monitilatoimistot) enemmän kuin verrokkiaineistossa (Kuva «Tilojen käyttäjien raportoimat työhön liittyvät oi»3). Huonetoimistoissa keskittymisvaikeutta raportoitiin hieman vähemmän kuin monitilaympäristössä.

Kuva 3. Tilojen käyttäjien raportoimat työhön liittyvät oireet.

Lopuksi

Sisäilmaston laatu oli sekä monitila- että huonetoimistoissa pääosin hyvää tasoa, ja henkilöstö oli tyytyväinen monitilatoimistoon työympäristönä. Tiloissa, joissa oli useampi työpiste tai tekstiilimatto, mitatut epäpuhtaustasot olivat kuitenkin pääsääntöisesti vähän korkeampia verrattuna huonetoimistoihin tai tiloihin, joissa oli linoleum-matto. Uusissa tilaratkaisuissa on huolehdittava hyvästä siivouksesta ja siivottavuudesta sekä ilmanvaihdon oikeasta mitoituksesta ja toiminnasta. Tilan käyttäjien määrä ja materiaaliratkaisut on huomioitava, jos tavoitellaan erityisen puhtaita tiloja. Tilaratkaisujen muutoksessa käyttäjät on hyvä ottaa alusta alkaen mukaan muutoksen suunnitteluun. Tutkimusta erilaisten materiaalien, tilaratkaisujen ja toiminnallisten ratkaisujen vaikutuksesta sisäilmastoon ja henkilöstön hyvinvointiin tulisi kuitenkin vielä laajentaa ja tehdä pitkäaikaisseurantaa.