Työterveyslääkäri

Mikä lisäisi lääkärin hyvinvointia tulevaisuudessa?

Työterveyslääkäri
2017;35(2):54-55
Piitu Parmanne

Työterveyslääkärit toivovat työhönsä joustoja elämäntilanteen mukaan. Vaikutusmahdollisuudet lisäisivät hallinnan tunnetta työssä. Liiton tehtävänä on vaalia ammattikunnan yhteishenkeä ja ajaa eri ryhmien etuja tasapuolisesti.

Lääkäriliitto kutsui viime syksynä jäsenensä pohtimaan verkkoaivoriihessä lääkärintyön muutosta ja työhyvinvoinnin kannalta tärkeitä tekijöitä. Verkkoaivoriihen tulokset tiivistyvät kahteen suureen teemaan, terveydenhuollon digitalisaatioon ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Pohdintaan osallistui yli 2 000 lääkäriä, joista 126 (6 %) työskenteli työterveyshuollossa.

Lääkärit ovat olleet turhautuneita takkuileviin potilastietojärjestelmiin, mutta he luottavat silti digitalisaation tuovan tehokkaita ratkaisuja terveydenhuoltoon. Tulevaisuudessa yhä useamman potilaskontaktin odotetaan olevan sähköinen, erilaiset etätoiminnot yleistyvät ja tietojärjestelmät tukevat lääkärintyötä. Yhdeksi avaintekijäksi lääkärit nimeävät terveystiedon määrän kasvun ja erilaiset keinot hyödyntää sitä potilaiden hoidossa.

Digitalisaatio muuttaa työskentelytapoja ja potilas-lääkäri-suhdetta. Kun tietoisuus terveydestä lisääntyy, potilaat ottavat omahoidossa ja erilaisten teknisten sovellusten avulla enemmän vastuuta terveydestään. Tulevaisuudessa lääkäri voi diagnosoida ja ohjata potilaan hoitoa etävastaanotolla, ajasta ja paikasta riippumatta. Lääkärit tunnistavat, että uudet etämenetelmät tuovat mukanaan toimintamalleja ja vastuukysymyksiä, joita joudutaan pohtimaan uudelleen sähköisten kontaktien yleistyessä. Tästä huolimatta lääkärin keskustelutaidot ja vuorovaikutus potilaan kanssa korostuvat työssä entisestään.

Lisää joustoja

Työterveyshuollon lääkärit toivovat tulevaisuudessa lisää vaikutusmahdollisuuksia työn määrään ja työaikaan uran eri vaiheissa. Lääkärit haluavat suunnitella omaa työtään ja vaikuttaa työn sisältöön valitsemalla esimerkiksi painopistealueita, joihin työssään keskittyvät. Työterveyshuollon lääkärit haluaisivat itse vaikuttaa vastaanottoaikojen määrään ja sijoitteluun. Vastaanotolla tulisi olla enemmän aikaa potilaalle ja aikoja tarjolla juuri silloin, kun potilaat niitä tahtovat käyttää.

Lääkärit tunnistavat itsessään vahvana mallin kaikkeen pystyvästä ja kaiken kestävästä lääkäristä, jonka on jopa sankarillista uhrautua työlle. Ei ole itsestään selvää, että lääkäri ehtisi työpäivän aikana syömään lounasta tai pitämään kahvitauon!

Vaikka työ on mielekästä, suuri työmäärä kuormittaa. Esimiesten tulisi seurata lääkärien työaikaa ja puuttua työajan ylityksiin. Esimiehiltä toivotaan hyvää johtamista ja avoimuutta sellaisille muutoksille, jotka lisäävät innostusta työssä ja edistävät lääkärien verkostoitumista ja yhteistyötä. Lääkärit kokevat hyötyvänsä oman työn johtamiseen ja työn hallintaan liittyvästä osaamisesta. Lääkäriliitto suositteleekin, että kaikilla kliinistä työtä tekevillä lääkäreillä tulisi olla mahdollisuus työnohjaukseen.

Yhteistyön edelläkävijä

Työterveyshuollon lääkäreillä on hyviä kokemuksia moniammatillisesta yhteistyöstä useiden eri tahojen kanssa. Lääkärit odottavat yhteistyön parantavan potilaan hoitoa ja lisäävän tehokkuutta terveyspalvelujärjestelmän toimintaan.

Moniammatillisen yhteistyön roolit ovat keskeisiä asioita, joista lääkärit puhuvat tulevaisuuden työssä. Lääkäri ei enää hoida potilasta yksin. Kaikkien yhteistyön toimijoiden tulisi saada toimia omassa roolissaan ja samalla kunnioittaa toisten osaamista. Näin puretaan turhaa hierarkiaa ja luodaan eri alojen ammattilaisille tilaa toimia yhdessä.

Suhteessa potilaaseen lääkärin rooli on muuttunut auktoriteetista asiantuntijaksi, konsultiksi ja valmentajaksi. Työterveyshuollossa lääkäreillä on myös koordinaattorin rooli, joka tuo eri tahoja yhteen, saman pöydän ääreen potilaan kanssa.

Toiveita tulevaisuuteen

Puolet työterveyshuollossa työskentelevistä lääkäreistä oli tyytyväisiä Lääkäriliiton toimintaan lääkärien työelämän ja työhyvinvoinnin edistämisessä. Monet lääkärit arvostivat erityisesti liiton tarjoamaa luottamuslääkäritoimintaa.

Noin 40 % työterveyshuollon lääkäreistä ei juuri tuntenut liiton toimintaa työhyvinvoinnin alueella. Lääkäriliitolta toivottiinkin entistä vahvempaa roolia työolojen kehittämisessä ja työehtojen puolustamisessa lääkärin työpaikasta riippumatta. Lääkäriliiton haluttiin jalkautuvan työpaikoille ja lisäävän työhyvinvoinnin näkyvyyttä toiminnassaan. Liiton tulisi antaa aiheeseen liittyviä ohjeita ja suosituksia, jakaa tietoa hyvistä käytännöistä ja tarjota lääkäreille koulutusta. Liitolta toivottiin työoloihin ja työhyvinvointiin liittyvien asioiden rohkeaa nostamista julkiseen keskusteluun, vaikuttamista päättäjiin ja konkreettisia ehdotuksia käytännön toimenpiteistä, kuten lääkärien työterveyshuollon tai työnohjauksen järjestämisestä.

Piitu Parmanne
VTM, tutkija, Suomen Lääkäriliitto
piitu.parmanne@laakariliitto.fi

Kirjallisuutta

  1. Verkkoaivoriihen tuloksia
  2. https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/1266/verkkoaivoriihi_jasenet_laaja_tulospaketti.pdf
  3. http://www.laakarilehti.fi/liitossa/liitto-toimii/laakareista-valmentajia-potilaista-kumppaneita/
  4. Lääkäriliiton työhyvinvointityöryhmän loppuraportti
  5. https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/1144/tyohyvinvointityoryhman_tiivistelma.pdf