Ammattinuhasta J30.3*96

Tutkimukset

Anamneesissa työtehtävien altisteiden luonteen arviointi ja oireiden ajallinen yhteys näiden esiintymiseen hengitysilmassa on olennaista. Ammattinuha diagnosoidaan yleensä 1) tyypillisten työhön liittyvien nuhaoireiden (nenän kutina, valuminen, aivastelu, nenän tukkoisuus), 2) työperäisen herkistymisen selvittämisen ja 3) nenän altistuskokeen avulla. Diagnoosin tekoa selkiyttää, jos työterveyshuollossa on teetetty PEF-seurannan tyylisesti muutaman viikon työ- ja vapaa-aikaa sisältävän nuhapäiväkirjan, johon merkitään nuhaoireen voimakkuus ja laatu (tukkoisuus, valuvan nuhan määrä, aivastelu, kutina, nenän kipu), kellonaika ja se, missä oireita esiintyy (työssä, työtehtävässä tai vapaalla) (Taulukko «Esimerkki nuhan oirepäiväkirjasta. »1). Tämä antaa lisätietoa siitä, miten nuhaoire liittyy työhön. Siitä voidaan päätellä, onko työperäinen altistuminen nuhan pääasiallinen syy. Herkistymisen selvittelyssä voidaan käyttää spesifisiä IgE-vasta-ainemäärityksiä, työssä käytettävien aineiden ihopistotestausta ja tarvittaessa myös immunospot-tutkimusta. Nenäaltistuskokeita tehdään kaikilla yliopistopaikkakunnilla, Helsingissä lähinnä Työterveyslaitoksessa. Ei-IgE-välitteisten kemikaalien altistukset tehdään valtaosin kammioaltistuksina Työterveyslaitoksella. Altistustestillä voidaan yleensä osoittaa allergeenin ja nuhan syy-seuraussuhde. Ammattinuhaksi arvioitavan altisteen tulee aiheuttaa merkittävä erittävä nuha tai nenän tukkeutuminen altistuskokeessa, jotta nuha voidaan katsoa ammattitaudiksi (Kuva «Nenän limakalvon turpoamista altistuskokeissa seur»2). Viime vuosina kaupalliset altistustestiaineet ovat vähentyneet ja ammattinuhan testaus keskittyy yksiköihin, joissa on riittävä käytettävien allergeenien tuntemus ja ex tempore -uutteiden valmistukseen tarvittava tieto ja taito. Nenäpolypoosi ja märkäinen sinuiitti tulee poissulkea ja/tai hoitaa ennen ammattitautitutkimuksia.

Kuva 1. Esimerkki nuhan oirepäiväkirjasta.

Kuva 2. Nenän limakalvon turpoamista altistuskokeissa seurataan usein akustisella spirometrialla: Pysty O-käyrä kuvaa nenän väliseinää ja kaariviivat sieraimen sisäosan leveyttä. Paksumpi viiva näyttää sieraimen koon ennen altistusta ja ohuempi viiva sen, miten limakalvo alakuorikossa turposi allergisessa reaktiossa lehmän epiteelille.

Aiheuttajat

Ammattinuhia syntyy edelleen tyypillisesti IgE-välitteisesti elintarviketyössä, eläinten ja karjan hoidossa, maanviljelyssä tai kasvien parissa työskennellessä. Näillä työaloilla nenän limakalvolle kerääntyy työssä yli 10µm vesiliukoisia proteiineja sisältävää pölyä tai aerosolia, joka on pääosin silmin näkyvää. Tavallisimmat ammattinuhan aiheuttajaryhmät ovat jauhot/viljat (tai harvoin niiden kemiallisesti muokatut hydrolysaatit), eläinten hilse, eritteet ja kudosneste sekä varastopölypunkit. Muita biologisia allergeeneja työssä voivat olla muun muassa erilaiset kasvihuone- tai viherkasvit ja kukat, tuholais- tai torjuntaeliöt, puupöly, rehut, kuivikkeet ja satunnaisesti entsyymit ja/tai homeet.

Ammattinuhan harvinaisempia aiheuttajia ovat pienimolekyyliset kemikaalit, joista osa voi elimistön soluihin liittyessään muodostaa allergeenin, kuten esimerkiksi ftaalihapon anhydridit, platina/palladiumyhdisteet, lääkeaineet, kemikaalit kuten kloramiini-T, kemikaalien reaktiiviset välituotteet tai isosyanaatit. Ei-IgE-välitteisinä ammattinuhina on diagnosoitu joitain väriaineisiin tai niiden hapetteisiin ja pikaliimojen syanoakrylaatti-höyryihin liittyviä nuhia. Useimmiten ammattiastmaan liitetyt ei-IgE-välitteiset kemikaalit kuitenkin ylähengitysteissä aiheuttavat vain vähäistä ärsytystä tai kipuoiretta, jota ei diagnosoida ammattitaudiksi. Epäselvien nuhien selvittelyssä oirepäiväkirjan pito voi säästää turhilta tutkimuskierroksilta ja ainakin täsmentää kyseessä olevaa oirekuvaa.

Yksittäinen työperäinen altistuminen hengitysilman syövyttäville hapoille, emäksille tai ärsyttäville kemikaaleille pitoisuuksina, jotka ovat selkeästi yli haitalliseksi tunnettujen pitoisuuksien, voi vaurioittaa nenän ja ylähengitysteiden limakalvoa pysyvästi. Tällaisesta johtuvaa hajuaistin häiriötä ja/tai nenän sekä suun kuivuutta arvioidaan myös ammattinuhaksi tai -taudiksi (Dg:J68.2*96.0).

Hoito

Tärkeintä on allergisen ammattinuhadiagnoosin jälkeen lopettaa tai vähentää altistus työjärjestelyjen, työnkuvan muutoksen, suojaimien käytön, työhygieenisin keinoin tai ammatillisen kuntoutuksen avulla. Tätä kautta nenän tulehdus paranee ja elämänlaatu kohoaa nuhan poisjäännin myötä. Lääkehoito tulee kyseeseen lähinnä silloin, jos altistumisen lopetus ei ole mahdollista ja/tai altistuminen on satunnaista ja oireita saadaan olennaisesti vähenemään. Siedätyshoito voi tulla joskus kyseeseen, jos esiintyy reagointia aineelle, jolle on siedätyshoitovalmiste. Ammattinuhan korvauksena voidaan myöntää ammatillista kuntoutusta, sopiva moottoroitu hengityssuojain ja tämän kustannukset sekä lääkehoidon korvaukset.