Työterveyslääkäri

Tammiseminaari 27.1.2017

Työterveyslääkäri
2017;35(2):85-86
Toimitus

Tammiseminaari järjestettiin tänä vuonna ajankohtaisella sote-teemalla. Saimme varsin kattavan selvityksen siitä, miten eri maakunnissa on tehty ja miten työterveyshuolto on integroitunut hankkeeseen. STLY:n väistyvä puheenjohtaja Elina Kupiainen oli järjestänyt yhdessä Orionin kanssa Pitäjämäen ABB:lle erinomaiset puitteet innostavalle tapaamiselle.

Kuulimme seminaarissa tuoreet tilannekatsaukset ministeriöstä lääkintäneuvos Kristiina Mukalalta. Työterveys-laitoksen ylilääkäri Kimmo Tarvainen kertoi työterveyshuollon näkemyksistä eri maakunnissa. Ylilääkäri Jarmo Kukkonen, muutosjohtaja Jaakko Herrala, muutosjohtaja Timo Aronkytö ja työterveyslääkäri Visa Kervinen esittivät omien maakuntien tarkennetun tilanteen tammikuun lopussa 2017. Nämä esitykset ovat nähtävissä STLY:n sivuilla.

Keski-Suomen osuuden olemme nostaneet esimerkkitapauksena tähän lehteen erillisenä artikkelina (sivulta 74 alkaen). Pirkanmaan, Uudenmaan ja Siun soten marssijärjestystä on kuvattu alla. Muiden maakuntien tilanteesta saimme lyhyen katsauksen STLY:n hallituksen jäseniltä.

Sote-yhteistyö Pirkanmaalla

Pirkanmaalla maakuntauudistusta vetää kolmen hengen työryhmä, jossa LT, MBA Jaakko Herrala vastaa sote-uudistuksesta. Pirkanmaan väestöpohja on 530 000 henkeä. Maakuntauudistusta (maku) tehdään mahdollisimman laajalla yhteistyöpohjalla eri toimijoiden ja väestön kanssa. Sote ja maku valmistellaan yhdessä. Pirkanmaalla soten kolme tärkeintä teema-aluetta ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, tiedolla johtaminen ja palvelujen digitalisaatio. Herralan mukaan alueella on erityisen vahva usko uuteen hyvinvointi- ja terveysteknologiaan. Työterveyshuollon osalta on pidetty lokakuussa 2016 erillisneuvottelu, jossa työterveyshuollon edustajana on ollut kollega Satu Rannisto. Lisäksi palvelu- ja integraatioryhmissä on valmistelutyössä kuultu kollega Riitta Saunia STM:stä. Satu Rannisto on mukana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemaryhmässä. Toisin sanoen työterveyshuolto on vahvasti uudistuksen valmistelussa mukana. Herrala jopa totesi, että Pirkanmaan sote-valmistelussa otetaan oppia työterveyshuollosta.

Sote-yhteistyö Uudellamaalla

Uudenmaan sote-tilannetta avasi Timo Aronkyrö, joka on toiminut muutosjohtajana 12/2016 lähtien. Aronkyrö toi esille Uudenmaan maakunnan kokoa koko Suomen mittakaavassa: Uudenmaan maakunta tulee olemaan Suomen suurin työnantaja noin 60 000 työntekijällään ja maakunnan budjetti on huikea kuusi miljardia euroa. Muutosvisiona Uudenmaan maakunnalla on luoda rohkeasti maailman turvallisin palvelumaakunta. Sote-valmistelussa tavoitteena on kiinnittää huomiota palveluiden oikea-aikaisuuteen sekä huomioida myös sähköisten työkalujen käyttöön. Valinnanvapaudesta Aronkyrö oli sitä mieltä, että tämä ei tule käynnistymään vielä 2019, vaan vasta siirtymäajan jälkeen.

Siun Sote -yhteistyö Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan sote-tilanteesta kertoi LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Jarmo Kukkonen, joka on toiminut työterveyspalvelutuottajien edustajana sote-suunnittelussa. Pohjois-Karjalan maakunnan tilanne on lähtökohdiltaan haastava: maakunnan työttömyysprosentti on maan korkein noin 16 % ja yli 75-vuotiaiden määrä tulee ennusteiden mukaan olemaan lähes 90 % vuoteen 2030 mennessä. Myös ikävakioitu sairastavuusindeksi on maan korkeimpia. Pohjois-Karjalassa toimintaa on sote-palveluissa kehitetty jo pitkään, esimerkiksi koko maakunnassa on käytössä sama tietojärjestelmä, ja Siun sote -malli on käynnistynyt jo 1/2017. Sote-suunnittelussa työterveyshuolto on ollut aktiivisesti mukana. Toiminta on kuitenkin perustunut vapaaehtoisuuteen, erillistä rahoitusta työlle ei ole ollut. Kukkonen kertoi luennossaan myös Pohjois-Karjalan mielenkiintoisesta toimintatavasta, jossa erikoissairaanhoitoon on koulutettu 40 työkykykoordinaattoria. Näiden tavoitteena on havaita erikoissairaanhoidon potilasaineistossa työkykyongelmat ja siirtää hoitovastuu työterveyshuoltoon. Toiminta on ollut uraauurtavaa myös siten, että toimintaa kohdennettu työikäisten lisäksi myös työttömiin.

Sote-yhteistyö työterveyshuollon näkökulmasta

Suomen nykyisen hallituksen aloittaessaan urakkaansa sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleen järjestämiseksi saattoi työterveyshuollon kollegoilla olla kohtalaisia pelkoja siitä, että työterveyshuolto tulisi ohjautumaan jonkinlaisille sivuraiteille tämän prosessin aikana. Kuultuam-me päivän esitykset, voimme olla varsin rauhallisin mielin. Työterveyshuollon lääkärit ovat aikaa ja vaivaa säästämättä työntyneet muutoksen ytimeen lähes kaikissa maakunnissa. Isoja muutoksia on tulossa, joten on hyvä, että kollegat seuraavat kehitystä aktiivisesti.