Kevätseminaari Seinäjoella 31.3.–1.4.2017
STLY:n nuorin paikallisosasto Pohjanmaan Työterveyslääkäriyhdistys järjesti hyvän kevätseminaarin yhdessä MSD:n kanssa Seinäjoella. Paikallinen yhdistys otti mallia edelliskevään tapahtumasta Turusta tilaamalla räntäsadetta kokouksen ajaksi. Näin saatiin syntymään kodikas tunnelma ensin päiväseminaari Framille ja myöhemmin iltatilaisuuteen Hotelli-Ravintola Almaan.
Pohjanmaalle oli kokoontunut kuutisenkymmentä kollegaa, suurin osa heistä lähialueelta. STLY:n varapuheenjohtaja ja Pohjanmaan paikallisosaston puheenjohtaja Minna Pihlajamäki toivotti osallistuja tervetulleiksi. Hän toimi myös kumpanakin päivänä puheenjohtajana. Kevätseminaarin esitykset on nähtävissä STLY:n jäsensivuilla, johon pääsee koulutuskalenterin alareunasta.
Sote valtakunnan tasolla
Helsingin yliopiston työterveyshuollon professori Kari Reijula (Kuva 2.) esitti valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen purkamista pohtineen työryhmän ajatuksia sekä muita havaintojaan, jotka liittyvät soteen.
Reijulan näkemyksen mukaan työterveyshuolto voi hyvin, ja sen ovat ministerit ja muut kansanedustajat lopulta ymmärtäneet. Näin ollen työterveyshuoltoon ei ajankohtaisesti kohdistu suuria muutospaineita, kuten ehkä valtioneuvoston alkutaipaleella pelättiin. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa on ajankohtaisesti 300 lääkäriä erikoistumassa työterveyshuoltoon: yhtä paljon kuin yleislääketieteeseen, joten myös tältä osin erikoisalamme tulevaisuus näyttää hyvältä. Myös EU-direktiivi, joka määrää työnantajaa järjestämään työterveyshuollon, ja työmarkkinajärjestöjen vahva tuki nykyisen järjestelmän puolesta luovat myönteisiä näköaloja.
Professori Reijula muistutti soten perusteista: tahdomme sujuvammat palvelut, talous on pidettävä kunnossa, osaavan henkilöstön määrä ja laatu on turvattava, tieto on saatava kulkemaan, järjestäjän ja rahoittajan hartioita on vahvistettava sekä valinnanvapautta laajennettava. Onnistuessamme kestävyysvaje supistuu vuoteen 2019 mennessä kolme miljardia euroa, jolloin sote-palveluiden rahoitus on turvattu myös tulevaisuudessa.
Luennoitsija käytti sanaa revoluutio kuvatessaan sote-uudistusta: ensimmäisen kerran yhdistetään sosiaali- ja terveyspuoli. Tämä lienee ainutlaatuista koko maailmassa. Erityiseksi uudistuksen tekee myös se, että keskussairaalapohjaista toimintamallia pyritään purkamaan ja saamaan palvelukokonaisuudet toimimaan asiakkaan lähtökohdista. Merkittävää on myös 220 000 sosiaali- ja terveysalan työntekijän siirtyminen maakuntien työntekijöiksi.
Rahoituksesta mainittiin, että valtio osoittaa maakunnille rahoituksen ja yksityissektorin sairausvakuutuskorvaukset loppuvat. Todettiin myös, että terveydenhuollon kokonaismenot ovat noin 20 miljardia euroa, joista puolet menee erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon ensiksi mainitun lisätessä koko ajan osuuttaan. Työterveyshuollon kustannukset ovat pysyneet lähes ennallaan. Vertailun vuoksi professori Kari Reijula otti esiin laskelmia tekemättömän työn kustannuksista. Villeimmät arviot pyörivät vuositasolla 30 miljardin euron paikkeilla.
Työterveyshuollon kannalta tärkeänä asiana luennoitsija nosti esille koulutuksen rahoituksen, joka on turvattu kovalla työllä vuodelle 2017. Tällä hetkellä ponnistelut jatkuvat, jotta erikoistumiskoulutus olisi turvattu ainakin vuosille 2018–2021. Työterveyshuollon integroitumista muuhun sosiaali- ja terveydenhuoltoon voi seurata sivustolta: www.alueuudistus.fi/työterveyshuolto
Sote maakuntatasolla
Saimme maakuntien edustajilta tilanneselvityksen soten ja työterveyshuollon integraation nykytilasta. Ylilääkäri Tarja Välimäki esitti laajemman katsauksen Etelä-Pohjanmaan sotesta, Arto Rimali Lapin ja STLY:n hallituksen jäsen Visa Kervinen Keski-Suomen tilanteesta. Kervisen esityksestä on laajempi referaatti lehdessämme sivulta 74 alkaen.
Ammatillisen kuntoutuksen ohjaus Atrialla
STLY:n Vuoden 2015 Työterveysteolla palkittu työterveyslääkäri Timo Kinnunen esitti yhdessä työura- ja aikuiskoulutusasiantuntija Kirsti Rajalan ja kokemusasiantuntija Kirsi Rantamarkkulan kanssa Atrian mallia työurien tukemiseksi.
Atrialla on 20 tuotantolaitosta, joista Suomessa sijaitsee kahdeksan. Suurin tehdas on Nurmossa: 2000 työntekijää ja 13 hehtaaria tehdasalaa. Pääosa ongelmista johtuu urakkatyöstä jääkaappilämpötiloissa. Tuotanto Nurmossa on 140 miljoonaa kiloa vuodessa. Tammikuussa Nurmoon on avattu uusi automatisoitu leikkaamo, josta Timo esitti mielenkiintoisen videopätkän. Työvaiheisiin kuuluu muun muassa ruhon rtg-kuvaus, jonka perusteella robotti suorittaa paloittelun. Työntekijöiden tehtäväksi jää valvonta, varmistus ja hienosäätö.
Varhaisen välittämisen laukaisurajat ovat Atrialla seuraavat: poissaoloja yli 30 päivää vuodessa tai viisi lyhyttä poissaoloa puolessa vuodessa. Kuntoutusluotsin toiminta on alkanut jo vuonna 2009. Tekemättömän työn kustannukset vuonna 2014 olivat 9,62 miljoonaa euroa, mutta kustannukset ovat vähentyneet 38 % vuodesta 2008 lähtien. Alle 2 000 euron toimenpiteet maksetaan suoraan yrityksen kustannuksella. Kalleimmat toimenpiteet tehdään vakuutuksen kautta.
Esityksen perusteella Atrian toimintamallin tekee tehokkaaksi sen intensiivisyys. Kuntoutujaa tuetaan monipuolisesti ja jatkuvasti. Uudelle uralle kouluttautujaa ei jätetä yksin, vaan hän voi tarvittaessa olla yhteydessä tukihenkilöön. Yhteydenotot eivät ole kuntoutujan vastuulla, vaan kuntoutusluotsi seuraa aktiivisesti työntekijää.
Pienyrityksen näkökulma
Kevätseminaariin oli tuotu virkistävästi myös työterveyshuollon ulkopuolisen toimijan ääntä, kun Lakeuden Ympäristöhuollon hallintojohtaja Katja Hautamäki esitteli yrityksensä työhyvinvointitoimintaa. Lakeuden ympäristöhuolto on pieni noin 25 työntekijän yritys, joka toimii jätehuoltoalalla. Yritys on palkittu Etelä-Pohjanmaan alueella useilla palkinnoilla, muun muassa valittu maakunnalliseksi vuoden yrittäjäksi vuonna 2014. Hautamäen mukaan henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara, ja hän toi esille, että työnantajalle on tärkeää halu ymmärtää ihmistä ja työkykyä. Yrityksen pienestä koosta huolimatta Lakeuden ympäristöhuollossa onkin kiinnitetty laajasti huomiota työntekijöiden hyvinvointiin: muun muassa kahvitauoille on tuotu tarjolle tuoreita hedelmiä ja työntekijöiden liikuntaa tuetaan yksilöllisesti. Tuloksetkin ovat olleet varsin lupaavia, esimerkiksi sairauspoissaoloprosentit ovat olleet 2–3 prosentin tasolla. Työterveyshuollon roolin pienyritys näkee tärkeäksi etenkin ennaltaehkäisevän ja terveyden edistämistyön osalta. Myös sairauksien seulonta, hoito ja kuntoutus sekä toiminta työhönpaluun tukena näyttäytyvät merkittävinä myös pienyrityksen näkökulmasta.
Iltajuhlat
Illallinen ja iltajuhlat järjestettiin Hotelli-Ravintola Almassa. Rakennuksen historia ulottuu vuoteen 1909. Kyseessä on alun perin rautatieläisten omaan käyttöön rakennettu kokoontumistila. Rakennus oli 1980-luvun lopussa purku-uhan alaisena ja pitkään autiotalona, vaikka sijaitseekin Seinäjoella keskeisellä paikalla. Rakennukselle löytyi sattumalta omistaja, joka halusi yhdessä Museoviraston kanssa korjata ja säilyttää talon. Vuonna 2006 avattiin nykyinen hotelliravintola. Majoitushuoneita on tullut vähitellen lisää, ja ne ovat kaikki uniikkeja. Viimeisimpinä valmistuivat vuonna 2015 Rautatieläisten talon takapihalla olevaan vanhaan VR:n vesitorniin seitsemän huonetta.
Illallinen alkoi pohjalaiseen tapaan maailman parhaalla ginitonic-drinkillä. Kyseessä on isokyröläisen valmistajan tekemä gini, johon sekoitettu ginitonic valittiin vuonna 2015 parhaaksi drinkiksi sarjassaan arvostetussa kansainvälisessä kilpailussa. Maittava ruoka nautittiin yhden miehen orkesterin säestyksellä. Ruokailun jälkeen saimme makupaloja pohjalaisesta stand-up komiikasta kahden miehen esityksenä.
STLY:N kevätkokous
Johtuikohan Isonkyrön ginistä vai yleisestä seminaariuupumuksesta, kun kevätkokoukseen saapui lauantaiaamuna kello 8.30 hallituksen lisäksi vain kaksi jäsentä. Kokous saatiin kuitenkin laillisesti ja päätösvaltaisesti pidettyä. Puheenjohtajana toimi Tarja Välimäki. Toiminta- ja tilintarkastuskertomus hyväksyttiin sekä myönnettiin hallitukselle vastuuvapaus.
Seminaarin jatkuessa myöhemmin aamupäivällä kokoustila alkoi taas mukavasti täyttyä.
Matkatyötä tekevien terveystarkastukset
Työterveyshuollon erikoislääkäri Hannele Sarkkinen (Kuva 3.) työskentelee Vaasan Mehiläisessä, ja hänen työpaikoillaan matkatyö on tavallista. Luennoitsija piti mukaansa tempaavan esityksen, joka herätti kuuntelijoissa runsaasti kysymyksiä ja keskustelua.
Arvioiden mukaan Suomessa on 6 000–7 000 ulkomaan komennuksella olevaa työntekijää. Tämän lisäksi säännöllistä matkatyötä tekeviä on moninkertainen määrä. Suurimmat terveysriskit ovat eksoottisimmissakin kohteissa samat kuin lähialueilla, eli seksi, liikenne ja alkoholi. Pienemmän terveysriskin aiheuttavat lämpötila, ilmansaasteet, infektiot, psyykkiset kuormitustekijät, turvallisuus ja aikaero.
Maalaisjärjellä pärjää pitkälle oudoimmissakin kohteissa, sillä myös siellä tavalliset sairaudet ovat yleisimpiä: ripuli on yleisempi kuin Japanin aivokuume. Riski matkaripuliin on 10–40 % kohteesta riippuen. Trooppisten infektioiden osalta viime aikoina eniten julkisuutta on saanut zika-virus ja etenkin sen aiheuttamat ongelmat sikiön kehityksessä. Mistään uudesta tulokkaasta ei ole kyse, sillä virus on löydetty Ugandasta jo vuonna 1947. Mikäli matkan aikana tai sen jälkeen herää epäily infektiosta, voidaan zika-virus osoittaa verinäytteestä ja virtsasta. Infektiota epäillessä on syytä olla yhteydessä näytettä tutkivaan laboratorioon. Raskauden yritystä tulisi siirtää puoli vuotta miehen sairauden jälkeen, naisen sairastuttua kaksi kuukautta.
Aikaerorasitus on yksi merkittävimmistä kuormitustekijöistä matkatyössä. Jos työntekijällä on vuoden aikana yli 20 lähtöä tai paluuta epäedulliseen vuorokaudenaikaan (klo 23–06), riski psyykkiseen kuormittumiseen on suurentunut. Matkatyöntekijöiden psyykkistä kuormitusta kartoittaneen Liisa Mäkelän väitöskirjatyön mukaan matkapäivien lukumäärä on yhteydessä yksityiselämän ristiriitoihin. Kokemus oman elämän epätasapainosta lisää ja oma kiinnostus matkatyöhön vähentää ristiriitoja. Etenkin matkatyötä tekevillä naisilla lapset lisäävät ristiriitojen riskiä.
Matkatyöntekijöiden hyvinvointia voidaan lisätä suunnittelemalla matkat yhdessä esimiehen kanssa, koska korvaavan työn löytäminen on vaikeaa. Työterveyshuollon on syytä kartoittaa työntekijän matkatyöhön liittyvät riskit. Työsuojelu on tärkeä yhteistyökumppani tavoiteltaessa terveellistä ja turvallista matkatyötä.
Työikäisten flimmerit, tulpat ja tukokset
Tampereen yliopistollisen keskussairaalan osastonylilääkäri kardiologian erikoislääkäri Heikki Mäkynen antoi kuulijoille tuoretta tietoa antikoagulaatiohoidosta. Esitys antoi kaivattua vaihtelua tuoden sairaanhoidon puolelta tärkeän kokonaisuuden selkeästi esille.
Luennoitsija muistutti, että eteisvärinä vaatii aina antikoagulaatiohoidon. Eteisvärinä on nykykäsityksen mukaan pysyvä ja etenevä sairaus. Työikäisten alkoholinkäyttö, diabetes, verenpainetauti ja ylipaino ovat eteisvärinän riskitekijöitä. Intensiivinen painonhallinta on yhtä tehokas eteisvärinän hoidossa kuin invasiiviset hoidot.
Katetriablaatiohoito tulee kyseeseen ensilinjan hoitona, jos muuta sydänsairautta ei todeta ja eteisvärinä on kohtauksellinen. Sopivan lääkityksen etsimistä pysyvän eteisvärinän rytmilääkitykseksi piti luennoitsija ajan haaskauksena. Aivohalvaus voidaan estää myös eteiskorvakkeen katetrisululla, jota luennoitsija kuvasi "pienenä" kirurgisena toimenpiteenä, jolloin lääkehoitoa ei tarvita. Vakavan komplikaation riski katetriablaatiossa on kuuden prosentin luokkaa; aivohalvaus, ohimenevä aivojen verenkiertohäiriö, sydänlihaksen tamponaatio tai perforaatio, nivusverenvuoto (joka vaatii verensiirron), hermovaurio tai ruokatorven perforaatio.
Hoidon ongelmat lääkehoidossa ovat samat kuin muissakin kroonisissa sairauksissa (Martinez 2016): kahden vuoden kuluttua enää 50 % käyttää varfariinihoitoa, suoraa antikoagulaatiolääkitystä 70 %. Suoran antikoagulaatiohoidon vasta-aiheita ovat mekaaninen läppä, reumaattinen läppävika, vasemman kammion aneurysma, vasemman kammion trombi sekä vaikea munuaisten ja maksan vajaatoiminta. Lähtökohtaisesti suorat antikoagulantit ovat kalliita, mutta aikaa ja rahaa säästyy, koska hoidon seuranta on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin varfariini-hoidon aikana.
Toimituksen puolesta haluamme kiittää nuorta alaosastoa ja sen aktiiveja mukavasta kevätseminaarista!