Muuttuva työelämä ja lääkäri

Sosiaali- ja terveyspalveluiden muutos saa runsaasti näkyvyyttä kaikissa viestimissä. On hyvä, että samanaikaisesti on nostettu esiin myös erilaiset innovaatiot, joilla terveydenhuollon prosesseja on saatu sujuvammiksi ja kustannustehokkaammiksi. Sekä julkinen että yksi-tyinen terveydenhuolto ovat tehneet merkittäviä kokeiluja, jotta lääkäreiden työaikaa käytettäisiin mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tunnettu tosiasia on, että lääkärin vastaanotolta lähtevät suurimmat laskut yhteiskunnalle. Helsingin kaupungin työterveyshuollon fysioterapian suoravastaanotto sekä pääkaupunkiseudun ja Keski-Suomen perusterveydenhuollon lääkärien konsultatiivinen työote ovat tuoreita esimerkkejä lääkärin työn järkeistämisestä. Keski-Suomen seututerveyskeskuksen ylilääkäri Jari Raudasojan johdolla on rakennettu neljä hoitolinjaa: päivystysvastaanotto, yleisvastaanotto, kansansairauksien vastaanotto ja moniammatillinen vastaanotto. Tässä mallissa asiakkaan tilanne arvioidaan yhdessä eri alojen ammattilaisten kanssa, mikä parantaa hoidon laatua ja keventää lääkärin työtaakkaa. Yksityinen terveydenhuolto on puolestaan aloittanut ensimmäisenä lääkärien chat-palvelun, jolla potilas saa joustavasti vastauksen kysymyksiinsä. Yksityispuolella on myös rakennettu sujuvia prosesseja leikkauksen jälkeiseen kuntoutukseen, jossa työikäinen asiakas pyritään ohjaamaan mahdollisimman nopeasti työterveyshuoltoon ja takaisin töihin. Yksityispuolella yhteydenpito eri ammattilaisten kuten kirurgien, fysioterapeuttien ja työterveyshuollon kesken on julkista puolta helpompaa, koska kaikki ammattiryhmät työskentelevät samassa organisaatiossa.

Yksityisen terveydenhuollon vahvuutena on joustavuus, jota nettiajanvaraus tukee. Tämä järjestelmä aiheuttaa kuitenkin jonkin verran lääkäreiden ajan tuhlaamista, koska kukaan ei arvioi hoidon tarvetta. Lääkärin vastaanotolle ohjautuu potilaita, jotka tarvitsisivat ensisijaisesti fysioterapeutin, psykologin tai sairaanhoitajan apua. Yleislääkärille kuuluvat asiakkaat ohjautuvat usein suoraan erikoislääkärin vastaanotolle.

Jos yksityispuolen joustavuus ja julkisen puolen tarveharkinta saataisiin yhdistettyä, voitaisiin taata potilaille mahdollisimman oikea-aikainen, tarpeenmukainen ja kustannustehokas hoito. Samalla terveydenhuollon kulut pysyisivät kohtuullisina. Jos erilaisissa kokeiluissa löydetyt sujuvammat hoitoprosessit otettaisiin kaikissa yksiköissä käyttöön, saataisiin aikaan huomattavia säästöjä. Todennäköisesti saavutettavat taloushyödyt olisivat suuremmat kuin mitä onnistuneella maakunta- ja sote-uudistuksella saadaan aikaan. Meidän kaikkien tulee olla muutoksentekijöitä, jotta työterveyshuolto voi jatkossakin turvata työntekijöiden ja yritysten hyvinvointia ja tuottavuutta.

Jätän Työterveyslääkäri-lehden päätoimittajan tehtävät hyvillä mielin Miisa Visakorven osaaviin käsiin. Haluan kiittää kaikkia kirjoittajia, lehden lukijoita ja erityisesti lehden innostunutta toimitusta kolmesta antoisasta vuodesta.