Kelan KIILA-kuntoutus – uusi mahdollisuus!

Aslak- ja TYK-kuntoutuksen tuloksellisuus

Aslak-kuntoutus oli tuloksellista muun muassa sairauslomapäivillä, työkyvyttömyyseläkkeillä, koetulla terveydellä ja fyysisellä suorituskyvyllä sekä laboratoriotesteillä (kolesteroliarvoilla ja painolla) mitattuna. Aslakin yhteydestä työkykyyn on vähemmän tietoa. Sen osoitettiin olevan yhteydessä työkyvyn kannalta tehokkaampien työtekniikoiden omaksumiseen sekä parempaan työkykyyn kuntoutuksen jälkeen. Aslak-kuntoutuksella oli kustannusvaikuttavuutta etenkin naisiin. Myös vastakkaisia tuloksia Aslak-kuntoutuksen tuloksellisuudesta työkykyyn ja koettuun terveyteen raportoitiin. Erityisesti sen kustannusvaikuttavuus asetettiin kyseenalaiseksi. Aslak-kuntoutuksen rahoittaminen ja toteuttaminen on lopetettu.

TYK-toiminta oli tuloksellista kävelytestillä, painoindeksillä sekä koetulla terveydentilalla mitattuna, ja sen todettiin myös parantavan työkykyä. TYK-kuntoutujat kokivat sillä olevan vaikutusta hyvinvointiin yksilötasolla mutta työyhteisöstä johtuviin ongelmiin vain vähän. Tutkimustiedon mukaan Kelan ammatillisen kuntoutuksen jälkeen siirrytään pääsääntöisesti työkyvyttömyyseläkkeelle. Viimevuosien aikana toteutettujen Aslak-kuntoutuksen tai TYK-toiminnan vaikuttavuudesta ei voi tehdä päätelmiä, koska niitä koskevia tutkimuksia ei ole käytettävissä.

Kelan kuntoutuksella on siis todettu olevan myönteisiä vaikutuksia muun muassa työssäolevien koettuun työ- ja toimintakykyyn, haittaaviin oireisiin ja psyykkiseen hyvinvointiin. Yksilön terveydentila ja mahdollisen sairauden ennuste ovat riippuvaisia useista kuntoutuksesta riippumattomista tekijöistä. Työelämän olosuhteita ja esimerkiksi yksilön eläkehakuisuutta säätelevät monet kuntoutusprosessista riippumattomat seikat, kuten yhteiskunnallinen tilanne.

Vaikuttavan kuntoutuksen edellytykset

Työhön nivoutuvassa kuntoutuksessa toimenpiteiden tulee painottua tarpeen mukaan huomioiden ainakin yksilöihin, työhön ja työyhteisöön sekä ammatilliseen osaamiseen liittyvät näkökulmat. Myös vapaa-aikaan (työstä palautumiseen) liittyvät näkökohdat on muistettava. Tuloksellisuuden kannalta on tärkeää, että kuntoutujat ohjautuvat ongelmaprofiiliensa mukaiseen kuntoutukseen riittävän varhaisessa vaiheessa.

Työhön nivoutuvaa kuntoutusta on vuosien ajan määrätietoisesti kehitetty, ja edelleenkin on menossa kehittämishankkeita. Onnistumisen edellytyksiä ovat ainakin prosessinomainen toteutustapa, hyvä lähtötilanteen arvio, työ- ja yksilösuuntautuneiden toimenpiteiden yhdistäminen, moniammatillinen yhteistyö, aktivoiva ja osallistava toimintatapa sekä esimiestahon ja yrityksen johdon sitoutuminen.

Kuntoutustarpeen havaitseminen ja kuntoutukseen ohjaaminen

Kelan työhön nivoutuva kuntoutus lähtee yksilöllisestä kuntoutustarpeesta. Kuntoutustarpeen eli tavallisesti heikentyneen työstä suoriutumisen, työstä aiheutuvan liiallisen uupumisen ja/tai lisääntyneen sairastelun toteaa tavallisimmin työntekijä itse tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Tällöin työntekijä, työterveyshoitaja tai lääkäri tekee aloitteen kuntoutuksesta. Kuntoutuksen käynnistämiseksi tarvitaan lääkärin B-lausunto, jossa lääkäri suosittaa eri vaihtoehdoista yksilöllistä ratkaisua. Kela harkitsee lausunnon perusteella kuntoutuksen järjestämisedellytyksiä ja pyrkii löytämään soveltuvan kuntoutuksen. Päätöksentekoon vaikuttavat myös käytettävissä olevat, kuhunkin kuntoutusmuotoon kohdennetut varat.

KIILA-kuntoutus

KIILA-kuntoutus korvasi 1.5.2016 lähtien aiemman TYK-toiminnan. KIILA-kuntoutus on Kelan työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta, jonka tarkoituksena on mahdollistaa kuntoutujan työssä jatkaminen. Viitekehyksenä on kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus (ICF). Tavoitteina on kuntoutujan työ- ja toimintakyvyn edistäminen sekä kuntoutujan osallisuuden ja aktiivisuuden lisääntyminen kuntoutujalle merkityksellisissä asioissa.

Kohderyhmänä ovat alle 67-vuotiaat vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa olevat palkansaajat sekä yrittäjät. KIILA-kuntoutukseen valitaan henkilöitä, joiden työkykyä heikentävän sairauden arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä. Lisäksi edellytetään, että kuntoutustarve ja -mahdollisuudet on selvitetty työpaikalla ja/tai työterveyshuollossa. Todettakoon, että kuntoutustarvetta arvioitaessa sairauspäivärahapäivien määrällä ei ole välttämättä olennaista merkitystä.

Osassa KIILA-kuntoutuksista työterveyshuollossa toteutetaan kuntoutujien esivalinta. Työterveyshuollon yhteyshenkilö kokoaa ryhmän ja tekee valintasuosituksen asiakirjojen perusteella: kuntoutushakemus, hakijan lähiesimiehen kanssa täyttämä ammatillinen selvityslomake, lääkärilausunto B sekä muut asiakirjat. Ammattialakohtaisissa ja osassa työpaikkakohtaisissa KIILA-kuntoutuksissa ei ole esivalintaa. Päätöksenteko tapahtuu aina Kelassa.

KIILA-kuntoutuksen prosessi

KIILA-kuntoutus toteutetaan yksilöllisen selvittelypäivän jälkeen yksilöllisinä käyntikertoina ja ryhmämuotoisina vuorokausina (molemmissa majoitusmahdollisuus). Ryhmämuotoiset jaksot ovat pakollisia. Kuntoutuksessa vastataan kuntoutujien kuntoutustarpeisiin monipuolisin menetelmin. Kuntoutujan aktiivista roolia painotetaan. Kuntoutuksen yleisten ja kuntoutujan yksilöllisten tavoitteiden lisäksi määritellään kuntoutujaryhmän tavoitteet. Työnantajan osallistuminen kuntoutukseen mahdollistaa kuntoutuksen työhön liittyvien tavoitteiden toteutumisen.

Kuntoutus sisältää yhden yksilöllisen selvittelypäivän, 2–4 yksilöllistä käyntikertaa ja 10–13 ryhmämuotoista vuorokautta. Prosessi kestää 1–1,5 vuotta. Yksilölliset kontaktit kestävät keskimäärin 60 minuuttia. Kuntoutuspäivä kestää 8 tuntia. Kuntoutus toteutuu ryhmä- ja yksilötoimintana. Kuntoutuksen ryhmämuotoisiin jaksoihin osallistuu 8 kuntoutujaa. Mikäli kuntoutujaa palvelee paremmin jokin muu kuntoutusvaihtoehto hänet ohjataan jatkosuunnittelua varten Kelaan.

Kuntoutuksen sisältö muodostuu kahdesta pääteemasta: ammatillinen teema (ammatilliset ja työhyvinvoinnin aihealueet) ja terveysteema (terveyden ja elämänhallinnan aihealueet). Kuntoutuksen sisällöstä puolet muodostuu ammatillisista ja puolet terveyteen liittyvistä toiisiinsa nivoutuvista teemoista. Kuntoutusjaksojen välille suunnitellaan kuntoutujien kanssa yhteistyössä välitehtäviä. Niiden tavoitteena on tukea kuntoutumisen jatkumista työssä ja arjessa kuntoutusjaksolla laadittujen tavoitteiden mukaisesti. Tarkoituksena on auttaa kuntoutujaa hahmottamaan oman työkykynsä heikkenemiseen johtaneita syitä sekä auttaa häntä muodostamaan realistinen suunnitelma tilanteen parantamiseksi. Kuntoutujan motivaatiota tue-taan ohjauksella, tiedolla ja harjoittelun tuomilla myönteisillä kokemuksilla.

Lopuksi

Kokemukset KIILA-kuntoutuksesta ovat olleet kuntoutujille, työyhteisöille ja Peurungan toimijoille myönteisiä. Aiempien kuntoutusmuotojen kokemuksia on voitu hyödyntää tässä nykyaikaisessa kuntoutusvaihtoehdossa. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa kuntoutuksesta voitaneen toteuttaa etäteknologiaa hyödyntäen. Tällöin kuntoutukseen käytettävissä olevat resurssit saadaan riittämään useammalle kuntoutujalle.