Työterveyshuollon integraation ylläpito, työkykykoordinaattorit

Siunsote ja työterveyshuollot

Pohjois-Karjalassa käynnistyi 1.1.2017 SiunSote. Se on kuntayhtymäpohjaisesti rakennettu sote-piiri. Kokonaisvaltaisissa sote-prosesseissa on perinteisen terveydenhuollon lisäksi jatkossa tarpeen huolehtia sekä työelämässä nyt olevien että tällä hetkellä työelämästä syrjässä olevien työikäisten työkuntoisuudesta. Alueellinen työterveyshuoltojen yhteistoiminta alkoi keväällä 2016 sote-yhteistyön mahdollistamiseksi.

Alussa tutkittiin työterveyshuoltojen ja SiunSoten yhteistä osallistumista kansalliseen ABC-tutkimushankkeeseen, sittemmin SiunSote jäi siitä pois. Työterveyshuollot käynnistivät alueellisen erikoisalakohtaisen yhteistoiminnan. Sen osana alueen merkittävimmät työterveyshuollon palveluntuottajat (Terveystalo, SiunSoten Työterveys, Mehiläinen, Pihlajalinna/Ite, PK-Terveys) järjestäytyivät vastaavien työterveyslääkärien toimesta Itä-Suomen työterveyslääkäreiden Pohjois-Karjalan alajaostoksi ja valitsivat artikkelin kirjoittajan yhteiseksi edustajaksi sote-yhteistyöhön. Yhteistyö on ollut erittäin aktiivista sekä keskenään että suhteessa SiunSoteen. Toiminta on nyt myös moniammatillista.

Yhteistyön osana on laadittu integraatiopilotti. Se käynnistyi 1.9.2017, ja siinä on suunniteltu sairaalan ortopedian klinikan siirtävän hoitoprosessin käynnistyessä polvi- ja olkapääleikkaus-potilaiden työkyvyn arviointivastuun potilaiden luvalla työterveyshuolloille. Järjestelyä on tarkoitus laajentaa muihin klinikoihin kuuden kuukauden kokeilun onnistuessa.

Prosessissa klinikan osastonsihteeri siirtää potilaan hoitoontulotiedon luvanvaraisesti työterveyshuoltoon. Hoitava työterveyslääkäri on yhteydessä potilaaseen ottaen hoitovastuun työkyvyn arvioinnista.

Pilotin valmistelussa työterveyshuollon edustaja on tavannut hierarkian mukaisesti soten johtoa viidessä eri portaassa, mukaan lukien ylihoitajataho. Hän myös ohjeistaa klinikan lääkärit prosessin rutiineista.

Työkykykoordinaattorit, verkostoitumiseen mahdollisesti osallistuva uusi suorittajataho?

Työterveyshuoltoa on jalkautettu maailmalla varsin vähän muuhun terveydenhuoltoon. Skotlannissa on kyseistä järjestelyä pyritty toteuttamaan niin sanotulla case manager –järjestelmällä (http://www.medgate.com/module/case-management/), jossa on suomalaisittain työkykyvalmennuksen piirteitä.

Työterveyshuoltoja on laajennettu sosiaalialan asiantuntijoilla vuodesta 2014. Ammattiryhmä on yksi mahdollinen toimija verkostoitumiselle. Lähtökohtaisesti se tuo palvelujärjestelmään laajempaa osaamista työkuntoisuusongelmien hoidosta. Nimikkeessä on kirjavuutta: sosiaalialan asiantuntija/työkykyvalmentaja/työvalmentaja/kuntoutusohjaaja/työkykykoordinaattori. Osa heistä toimii työterveyshuollossa ilman terveydenhuollon tutkintoa. Heiltä edellytetään kahden opintopisteen työterveyshuollon opintoja.

Sosiaali- ja terveysministeriön OTE-kärkihankkeen 10 opintopisteen työkykykoordinaattorikoulutus (stm.fi/työkykykoordinaattorikoulutus) on tarkoitettu ammattilaisille, jotka toimivat osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista tukevissa palveluissa (muun muassa TE-palvelut, terveydenhuolto, sosiaalitoimi, sosiaalivakuutus, työterveyshuolto, kuntoutus, työpaikat/HR, järjestöt, oppilaitokset). Heidän tehtävänsä on olla työelämän ja palvelujärjestelmän asiantuntijoita, jotka löytävät räätälöityjä ratkaisuja yhdessä osatyökykyisen kanssa. Koulutuksen osaamistavoitteet ovat laajat sisältäen työkykyisyyden eri aspektit sekä sen ympärillä työskentelevät toimijatahot.

SiunSotessa työkykykoordinaattorikoulutus on alustavasti nähty osamahdollisuutena kokonaisvaltaisen hoitovastuun ottamisessa alueen terveydenhuollon järjestelyistä. Alueelta osallistuu 41 henkilöä koulutukseen, joista 20 on SiunSotesta ja loput TE -hallinnosta, yksityisiltä työterveyshuollon palveluntuottajilta, Kelasta ja muutamasta muusta organisaatiosta. Koulutuksesta valmistuvien erilaisten taustaorganisaatioiden johdosta muodostuu eri toimijoiden välille verkostoitumismahdollisuus.

Työelämätietoisuuden ylläpito

Työelämäosaamista ei ole riittävästi julkisessa terveydenhuollossa. Kuinka nyt alkava työterveyshuollon integroituminen osaksi palveluketjua pysyy käytännössä aktiivisena alkuinnostuksen jälkeen? Nyt yhteistyö SiunSotessa toteutuu työterveyshuoltojen yhteistoiminnan mahdollistaman yhteisen edustajan ja sote-piirin johdon sekä klinikkatason välillä. Integraation ylläpitovaiheessa ei ole järkevää, että työterveyshuoltosektori yksinomaan huolehtii erikoissairaanhoidon työkykyvalveutuneisuuden ylläpidosta. Asia pitää hoitua lisääntyvän klinikkatasoisen osaamisen myötä. Sen myötä havaitaan työterveyshuolloille kuuluvat työnjaon osat.

Voisivatko työkykykoordinaattorit jatkossa toimia yhteistyön välittäjinä jakaen tietämystä työterveyshuollosta omissa eri sektoreilla olevissa vajaakuntoisia kohtaavissa työpaikoissaan? Samalla he voisivat yhdessä ratkoa toisissa organisaatioissa toimivien työkykykoordinaattoreiden kanssa ongelmakohtia. Soten sisäiset toimijakohtaiset ohjaukset ovat myös tarpeen.

Työkykykoordinaattoreita on alueellisesti suunniteltu käytettäväksi hoitopolun rakentamisessa sekä ylläpitämisessä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, työterveyshuoltojen, TE -keskusten ja eri vakuuttajien yhteistyön optimoimiseksi. Koulutusprosessi on kesken. Eri toimintamuodot ovat tällä hetkellä vielä suunnittelu- ja osin järjestäytymisvaiheessa. SiunSotessa ar-vioidaan, että työkyvyn hoitopolulla voidaan integraatioasiakkaiden kohdalla toteuttaa maakuntauudistuksen järjestämisvastuuta konkreettisesti. Työkykykoordinaattorit tulevat todennäköisesti Pohjois-Karjalassa toimimaan verkostona sosiaali- ja terveydenhuollon, työterveyshuollon sekä työhallinnon palveluohjauksessa ja -neuvonnassa.

Työterveyshuoltojen ja julkisen sektorin paikallisten rakenteiden välinen jatkuva vuoropuhelu on välttämätöntä. Ylätason suunnitelmat työkuntoisuudelle eivät toimi, jos paikallista yhteistyötä ei ole. Työttömien työkuntoisuus olisi myös otettava erityiskohteeksi, ja siinä on varmasti työterveyshuoltojärjestelmällä paljon annettavaa.