Työterveyslääkäri

Sosiaalialan konsultaatio työterveyshuollon tiimin kautta Terveystalossa

Työterveyslääkäri
2017;35(3):26-27
Riitta Leino ja Sari Uino

Työterveyshuolto on avainasemassa, kun pyritään vaikuttamaan siihen, että työntekijän työura olisi kaikkien osapuolten kannalta hyvä ja riittävän pitkä. Tätä työtä helpottaa sosiaalivakuutuksen asiantuntijan mukanaolo.

Työterveyshuollon tärkein tehtävä on ennaltaehkäistä työkyvyttömyyden riskit. Tämä vaatii lääketieteellisen osaamisen lisäksi sosiaalivakuutuksen osaamista. Työterveyshuoltolakiin ja hyvään työterveyshuoltoasetukseen on tullut vuoden 2014 tammikuusta lähtien so-siaalialan asiantuntijan konsultointimahdollisuus tukemaan työurien pidentymistä ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentymistä. Sosiaalialan asiantuntija työskentelee työterveyshuollossa asiantuntijana, jolle työterveyslääkäri tai -hoitaja voivat tehdä lähetteen. Sosiaalialan asiantuntijan toiminta on yritykselle Kela I -korvattavaa toimintaa, ja toiminnan tulee olla kirjattuna toimintasuunnitelmaan.

Työterveyshuolto voi tehdä konsultaatiopyynnön sosiaalialan asiantuntijalle työntekijästä, jolla on nähtävissä työkyvyttömyyden uhkaa nykyisessä työssä. Taustalla ei välttämättä ole runsaita sairauspoissaoloja, jo toistuvat vastaanottokäynnit voivat herättää epäilyn työssä pärjäämisessä. Työnantajallakin on mahdollisuus pyytää sosiaalialan asiantuntijan konsultaatiota epäillessään työntekijän työssä selviytymistä.

Sosiaalialan asiantuntijan konsultaatio on aiheellinen, kun henkilön kohdalla tarvitaan ammatillisen kuntoutuksen tarpeen arviota ja ohjausta sekä motivointia ammatilliseen kuntoutukseen. Myös tilanteissa, joissa henkilö on jo saanut ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätöksen, mutta asia ei ole edennyt, sosiaalialan asiantuntija voi käynnistää ja viedä asiaa eteenpäin. Toimeentulon turvaamiseksi tarvitaan sosiaalivakuutuksen erityisosaamista, erityisesti työntekijöillä, joilla sairauspäivärahakausi on jo päättynyt sekä mahdollisesti ansiopäivärahoja kulutettu. Irtisanomistilanteissa työntekijä voi tarvita apua toimeentuloasioissa sekä uuden työuran suunnittelussa. Työterveysneuvotteluissa on sosiaalialan asiantuntija käytettävissä.

Toimintasuunnitelmaan kirjataan sosiaalialan asiantuntijalle 1–5 käyntiä. Näitä käyntejä hän käyttää työntekijän tarpeiden mukaisesti. Usein sosiaalialan asiantuntijan käynnin jälkeen käynnistetään ammatillinen kuntoutusprosessi joko työeläkeyhtiön tai kansaneläkelaitoksen kautta riippuen henkilön työhisto-riasta. Sosiaalialan asiantuntija kartoittaa käynneillä henkilön toimeentulotuen, motivaation työelämään sekä ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet eri toimijoiden kautta.

Käytännössä

Sosiaalialan asiantuntijan konsultointia selvitimme lyhyellä kyselyllä Turun Terveystalossa työskenteleviltä työterveyslääkäreiltä. Toiminta on alkanut meillä vuonna 2014 ja tänä päivänä Terveystalolla on käytössä yhdeksän työkykyvalmentajaa eri puolilla Suomea.

Kyselyyn vastanneista valtaosalla oli kokemuksia yhteistyöstä sosiaalialan asiantuntijan kanssa vaativissa työkykyyn liittyvissä tapauksissa. Kaikkien kyselyyn vastanneiden kokemukset olivat myönteisiä ja he kokivat sosiaalialan asiantuntijan konsultointimahdollisuuden erittäin tärkeäksi. Me kirjoittajat olemme tehneet kevään 2017 aikana yhteistyötä kuuden työntekijän kanssa. Näistä kolmessa kysymyksessä on työhön paluun suunnittelu pitkältä sairauslomalta työkokeilun kautta omaan tai toiseen työhön. Kolmessa tapauksessa sairaus ai-heuttaa työkyvyttömyyden uhkan omaan työhön ja ammatillisen kuntoutuksen keinoin haetaan työelämään jatkoa.

Esimerkkitapaukset

Nostamme esiin kaksi tapausta. Ensimmäisessä esimerkissä kyseessä on 29-vuotias sähköasentaja. Hän tuli syksyllä 2016 tutkimuksiin oikean käden puutumisen ja voimattomuuden takia. Hänen oireensa pahenivat kädet ylöspäin työskennellessä. Hänellä todettiin rintakehän yläaukeaman oireyhtymä (TOS) sekä olkanivelen instabiliteetti. Työssä sähköasentajana hän työskentelee kädet ylöspäin ja usein työskennellessä kädessä on vielä usean kilon painoinen tärisevä työkalu. Aktiivisella kuntoutuksella ja sai-rauslomalla tilanne lähti rauhoittumaan, mutta heti hänen palattuaan työhön käden puutuneisuus ja voimattomuus palasivat. Keväällä 2017 sovittiin sosiaalialan asiantuntijan käynnit. Päädyttiin hakemaan uudelleen koulutusta ammatillisena kuntoutuksena. Työterveysneuvottelussa mukana olivat työntekijän ja työnantajan lisäksi sekä työterveyslääkäri että sosiaalialan asiantuntija. Työnantajalla on mahdollisuus tarjota jatkossakin monimuotokoulutuksessa tarvittava työharjoittelupaikka sekä työtä insinöörinä valmistumisen jälkeen. Eläkevakuuttaja hyväksyi suunnitelman, ja tätä kirjoit-taessa odotamme tietoa siitä, saiko tutkittava opiskelupaikan.

Toisessa esimerkissä kyseessä on 50-vuotias rakennusnainen. Hän on ollut työelämässä pitkään ja tehnyt erilaisia töitä vuosien aikana. Ammattikoulutusta hänellä ei ole. Hänellä on toistunut masennus, ja hän on ollut sairauslomalla keväästä 2016 alkaen. Ylipainoa lukuun ottamatta hän on muutoin terve. Hän on psykiatrin kontrolleissa. Lääketieteellisenä kuntoutuksena hänelle on haettu Kelan mielenterveyspotilaan laitoskuntoutusta- ja lääkehoidon lisäksi hänellä on omassa kunnassaan säännölliset terapeutin käynnit. Työterveysneuvotteluita on pidetty kaksi. Alun perin työhön paluuta mietittiin osasairauspäivärahan avulla tai sitten työkokeiluna omaan työhön. Sosiaalialan asiantuntijan käyntien myötä esille tuli tarve hakea työkokeilua muuhun työhön, ja tästä on nyt tullut myönteinen päätös eläkevakuuttajalta. Käynneillä sosiaalialan asiantuntija on kartoittanut muun muassa ammattilistoin työntekijän motivaatiota muuhun työhön ja nyt ensisijaisesti haetaan työkokeilua koulunkäynnin aamu- ja iltapäiväohjaajan työhön. Sosiaalialan asiantuntijan on työntekijän kanssa yhteydessä lähialueen kouluihin työkokeilun järjestämiseksi. Seurannat jatkuvat ja jos työkokeilu onnistuu, haetaan asianmukaista koulutusta alalle.

Lopuksi Sari Uinon kommentti

Työterveyshuoltoon erikoistuvana lääkärinä koen, että yhteistyö sosiaalialan ammattilaisen kanssa on huomattavasti lisännyt omaa osaamistani, kun ajattelen koko ammatillisen kuntoutuksen kenttää. Yhteistyö on sujuvaa ja näen koko prosessin kulun, koska käytämme samaa potilastietojärjestelmää ja pääsemme keskustelemaan työntekijän tilanteesta. Työterveysneuvottelut ovat selkeitä ja strukturoituja. Päätökset eläkevakuuttajalta tulevat ajallaan, kun hakemuksetkin on tehty oikein ja ajallaan. Näen, että koko prosessi on selkeytynyt ja nopeutunut yhteistyön myötä ja palvelee näin ollen työntekijää ja työnantajaa, ja voinee varmaan sanoa, että koko yhteiskuntaa aikaisempaa paremmin.

Riitta Leino
Kuntoutuksen ohjaaja (AMK),
työfysioterapeutti, työkykyvalmentaja,
sosiaalialan asiantuntija
Suomen Terveystalo Oy
riitta.h.leino@terveystalo.com
Sari Uino
LL, yleislääketieteen erikoislääkäri,
työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Suomen Terveystalo Oy, Pulssi Turku
sari.uino@terveystalo.com