Pelastaudu työpaikkapiinalta!

Suuri terveysriski uhrille

Esimiehen psyykkinen väkivalta voi saada uhrin eristäytymään muusta työyhteisöstä. Piina merkitsee hänelle uhkaa, häpeää ja vainoamista. Se on suuri terveysriski ja yhteydessä esimerkiksi suurentuneeseen sydänkuolemien riskiin. Krooninen stressi heikentää vastustuskykyä ja altistaa epäterveille elämäntavoille ja tapaturmille. Työpaikkakiusaaminen voi ajaa myös depressioon.

Pirkko Sandelinin väitöskirjatutkimuksessa Kertomuksia psyykkisestä väkivallasta terveydenhuollon työ- ja opiskeluyhteisöissä haastatelluista 26 työpaikan psyykkisen väkivallan uhreista 19 hakeutui pitkäaikaiseen psykoterapiaan.

Narsistijohtajan on vaikea sietää, että joku muu hallitsee asiat paremmin kuin hän. Kateus voi olla yksi syy häiritsevän käytöksen aloittamiseen. Psyykkisen väkivallan julma menetelmä on avoin ja kätketty uhrin uuvuttaminen.

Vastusta, tee peli näkyväksi

Hyväksi keinoksi psyykkistä väkivaltaa harjoittavaa esimiestä vastaan voi olla konkreettinen vastustaminen eli se, että uskaltaa sanoa hänelle vastaan. Uhrin puolustautuminen ja pelin näkyväksi tekeminen voi saada piinaajan varovaisemmaksi.

– Vastaansanominen vähensi psyykkisen väkivallan käyttäjän mielenkiintoa uhria kohtaan ja siten myös psyykkisen väkivallan käyttöä. Uhrin itseluottamus ja usko omiin voimiin lisääntyi vastaansanomisen seurauksena, Sandelin sanoo.

Rekrytointitilanteessa niin sanottua täydellistä keinoa narsistin tunnistamiseen ei ole, mutta persoonaltaan mahdoton ihminen saattaa usein kärsiä ongelmista, jotka liittyvät impulsiiviseen rahankäyttöön.

Uusi keino arvioida rekrytointitilanteessa hakijan persoonaa on muutaman minuutin videoitava PBA-persoonallisuusanalyysi, jolla on tieteellinen tausta. Silläkään ei välttämättä saada persoonallisuushäiriöistä kiinni, mutta se auttaa kokonaiskuvan luomisessa.

Turvaverkot käyttöön

Työntekijän unihäiriö tai ahdistus ovat riittäviä syitä tilanteen selvittelyn. Häirintää työssään kokenut voi pyytää kuormitusarvion. Siihen hänellä on työturvallisuuslakiin perustuva oikeus. Työterveyshuolto pyytää luvan olla yhteydessä työsuojeluun ja järjestää yhteistyöpalaverin sopivaksi katsomallaan kokoonpanolla. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja vaaran välttämiseksi, jos työntekijään kohdistuu työssä hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai epäasiallista kohtelua. Puhuminen työsuojeluvaltuutetulle kannattaa. Myös luottamusmiesorganisaatio voi antaa tukea. Sitä kautta ovat käytettävissä juridiset tukipalvelut, ellei selvittely etene paikallisin voimin.

Yritys on vastuussa lainmukaisesta toiminnasta, ja sillä on usein mahdollisuus käyttää työterveyshuoltoa suunnatun työpaikkaselvityksen tekijänä. Työterveyshuollon suunnattu työpaikkaselvitys tuo tietoa ongelmatilanteen eri osapuolien näkemyksistä, aikatekijöistä ja sen vaikutuksesta tutkitun tai tutkittujen työkykyyn. Jos työntekijä päättää irtisanoutua työstään voidakseen palauttaa terveytensä, voi työterveyshuollon lausunnolla tilanteesta olla merkitystä työvoimaviranomaisen päätökseen mahdollisesta karenssiajan pituudesta. Tällöin työterveyshuoltoon kertyneistä tiedoista esimerkiksi sairauspoissaoloista ja sovitteluyrityksistä on voitu tehdä päätelmä, että irtisanoutumisessa on ensisijaisesti kyse työntekijän terveydellisistä syistä sekä tarpeesta palauttaa työ- ja toimintakykynsä jopa taloudellista epävarmuutta tuntien.

Jos kyse on pientyöpaikasta, jossa epäasiallista toimintaa harjoittanut johtaja toimii myös työsuojelupäällikkönä, voivat työntekijät hakea apua työsuojelupiiriltään.

Työsuojelupiiri ottaa kantaa asioiden laillisuuteen ja ohjaa käytäntöjä lain osoittamaan suuntaan.

Yritysjohto voi pyytää myös ulkopuolista konsulttia selvittämään tilannetta. Konsultointi on tätä päivää jopa julkishallinnon organisaatioissa.

Häirintä ja työpaikkakiusaaminen aiheuttavat maassamme vuodessa jopa 40 miljardin kustannukset. Yhden yrityksen osalta voidaan puhua jopa 30 000 euron kustannuksista kuukaudessa.

Kela korvaa vuodessa noin 3,5 miljoonan mielenterveydellisistä syistä johtuvan sairauspäivän. Noin miljoona suomalaista käyttää Kelan korvaamia psyyken lääkkeitä. Kiusaaminen lisää etenkin masennuslääkkeiden käyttöä mutta myös unilääkkeiden ja ahdistuksen hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden käyttöä.

Kantelu ylemmille lainvalvojille

Tukiverkostot saattavat osoittautua riittämättömiksi, jos esimies on kiusaaja.

Mikäli kiusaamista tai muita työelämän epäkohtia on havaittavissa julkishallinnollisessa organisaatiossa, voi kokemastaan epäkohdasta kannella ylemmille laillisuusvalvojille, joiden toimivaltaan kuuluu valvoa, että julkisyhteisöt noudattavat lakia. Kannella voi sekä valtioneuvoston oikeuskanslerille että eduskunnan oikeusasiamiehelle. Tämä on perustuslaillinen, jokaiselle kuuluva maksuton oikeus tietyin kriteerein.

– Vain julkisoikeudellisen oikeushenkilön eli kunnan, valtion tai seurakunnan toiminnasta voi tehdä kantelun valtioneuvoston oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle, sanoo FM, hallintotieteiden yo Mikael Paulin, joka tekee hallinto-oikeudellisia asianajotoimeksiantoja.

Hän on hoitanut tapauksia, joissa on lähdetty kovin juridisin ottein taistelemaan työpaikkapiinaajaa, esimiestä ja organisaatiota vastaan. Esimerkiksi oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen antama huomautus julkisyhteisölle tai yksittäiselle virkamiehelle voi olla hyvinkin tehokas työyhteisön tervehdyttäjä.

Julkisoikeudellinen yhteisö ja esimies voivat saada huomautuksen, jonka seurauksena työyhteisöä piinannut esimies siirretään toisiin tehtäviin. Psyykkisen väkivallan kuriin saaminen vaatisi lakia ja kovia sanktioita. Työturvallisuuslaista ei löydy määritelmää työpaikkakiusaamiselle. Rikoslaissa se määritellään työsuojelurikokseksi tai työsyrjinnäksi.

Vakavimmissa tapauksissa oikeuskansleri voi määrätä nostettavaksi syytteen rikoslaissa tarkoitetusta työsyrjinnästä yksittäistä työntekijää tai työsuojelurikoksesta esimiestä vastaan.

Tutkinta vie aikaa

Mikäli kiusaaja on yksityisen firman palveluksessa eli yksityisoikeudellinen oikeushenkilö, ainoa keino saada oikeutta rikosoikeudellisesti ja vahingonkorvausoikeudellisesti on tehdä rikosilmoitus. Sen voi tehdä poliisille työsyrjinnästä, laittomasta uhkauksesta, kunnianloukkauksesta tai muulla asiaan sopivalla rikosnimikkeellä.

Poliisille päätynyt työpaikkakiusaaminen päätyy harvoin syytteeseen saakka, sillä rikos vanhenee, koska Aluehallintoviraston tutkinta ja poliisin oma tutkinta vievät käytännössä liian kauan rikosaikojen vanhenemista koskevan sääntelyn puitteissa.

– Jos poliisi ei tutki tai vie asiaa syyttäjälle, on kiusatulla kuitenkin asianomistajana itsenäinen syyte- ja kanneoikeus, jonka yhteydessä voi vaatia kiusaamisesta rahallista vahingonkorvausta, toteaa Paulin.

Sekä valtioneuvoston oikeuskanslerin että eduskunnan oikeusasiamiehen roolina on arvioida, onko AVI toiminut asianmukaisesti. Oikeuskansleri ei pääsääntöisesti käsittele kantelua, joka koskee yli kaksi vuotta vanhaa asiaa.

Jutussa on haastateltu myös työterveyshuollon erikoislääkäri Heini Ahvenista.

Jutussa on tietoja myös Pirkko Sandelinin väitöskirjasta Kertomuksia psyykkisestä väkivallasta terveydenhuollon työ- ja opiskeluyhteisöissä, Oulun yliopisto 2007.