Työttömien työelämävalmiuksien tukeminen – painopisteenä terveydenhuolto ja verkostoyhteistyö

Tutkimusmenetelmät

Tutkimus koostui neljästä osatutkimuksesta, joiden tulokset julkaistiin tieteellisinä artikkeleina. Tutkimusmenetelmät olivat teemahaastattelut, verkostoanalyysi, asiakaspalautekysely sekä terveyskyselyt.

Tuloksista

Teemahaastattelujen tulosten mukaan terveydenhuollon sisäisen yhteistyön pitäisi lähteä asiakkaan tarpeista eli työttömän työelämävalmiuksien tukemisesta. Terveydenhuollon sisällä on kuitenkin jännitteitä ja erilaisia mielipiteitä tämän ryhmän erityistarpeista.

Verkostoanalyysin tulosten mukaan yhteistyö avovastaanottotoiminnasta muiden organisaatioiden suuntaan ei ole niin tiivistä kuin yhteistyö vastakkaiseen suuntaan. Työterveyshuollon irrallinen rooli näkyy hyvin myös verkostoanalyysin tuloksissa. Seurantavaiheessa verkostoanalyysi osoitti, että avoterveydenhuolto on miltei keskiössä. Avoterveydenhuollon yhteistyö sosiaalitoimen ja Kelan kanssa on tiivistä, mutta yhteys työ- ja elinkeinotoimeen on löyhä. Työterveyshuollon asema verkostossa on vuonna 2011 tiiviimpi kuin verkossa vuonna 2009 (Kuvio «Organisaatioiden yhteistyö työttömien ja työttömäk»1).

Kuva 1. Organisaatioiden yhteistyö työttömien ja työttömäksi jäävien henkilöiden työkyvyn ja terveyden edistämiseksi vuonna 2011. Organisaatiot olivat perusterveydenhuollon vastaanotto (Avoth), koulu- ja opiskeluterveydenhuolto (Opiskeluth), kunnallinen työterveyshuolto (Tth), koulutoimi (Koulu), Kela, sosiaalitoimi (Sost), työ- ja elinkeinotoimisto (TE-tsto) sekä työvoiman palvelukeskus (TYP).

Nuorilla, joiden työttömyys oli kestänyt yli kuusi kuukautta, oli stressiä ja masennusta useammin, kuin nuorilla, joiden työttömyys oli kestänyt alle kuusi kuukautta (p < 0.05). Lisäksi heillä oli heikompi työkyky.

Tutkimuksen mukaan miehillä oli suurempi riski pitkittyneeseen työttömyyteen kuin naisilla ja huumeitten käyttö oli merkitsevästi yhteydessä pitkittyneeseen työttömyyteen (OR 9,46, 95 % CI 1,02–88,18). Matala tai kohtalainen työkykyindeksi-tulos oli yhteydessä yli kuuden kuukauden työttömyyteen.

Asiakaspalautteeseen vastanneista 88 % oli sitä mieltä, että terveystarkastus antoi todellisen kuvan omasta terveydentilasta. Vastanneiden mielestä terveystarkastus otettiin huomioon työvoimapalvelujen yhteydessä 29 %:ssa tapauksista. Puolet palautevastaajista oli sitä mieltä, että jatkohoito oli toteutunut suunnitelman mukaan. Kuitenkin pieni osa, 5 % (neljä henkilöä), katsoi, että he eivät olleet saaneet sovittua jatkohoitoa.

Kaikki haastatellut pitivät tarkastusta hyödyllisenä ja tarpeellisena. Kehittämisehdotuksia ei juuri noussut esille vaan palvelua pidettiin hyvänä sellaisenaan. Muutama nuori haastateltava koki, että terveystarkastus antoi itseluottamusta ja varmuutta hakeutua opintoihin tai töihin.

Pohdintaa ja johtopäätöksiä

Verkostomainen työskentely sopii hyvin työttömän työelämävalmiuksien tukemiseen, mutta tämän tutkimuksen tulosten mukaan verkostoyhteistyön systemaattinen toiminta on haasteellista monisektorisessa palvelujärjestelmässä. Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyössä nähtiin mahdollisuuksia etenkin silloin, kun asiakas on jo lähempänä työelämää. Erityisesti työ- ja toimintakyvyn arvioinnin osana työterveyshuollon näkökulma nähtiin mahdollisuutena.

Sekä pitkäaikaistyöttömien että muiden työttömien terveyspalvelujen toteuttamisessa tiivis yhteistyö TE-toimiston kanssa on tärkeää. Työttömien terveystarkastuksia tekevän terveydenhoitajan asemointi terveydenhuollon ja TE-toimiston välille olisi toiminnan kannalta luontevaa. Se mahdollistaisi yhteistyöverkoston luomisen molemmissa organisaatioissa. Myös yhteys työterveyshuoltoon olisi hyödyllinen.

Varhainen tunnistaminen, prosessiin toimivuus ja vastuunjaot vaativat kehittämistä. Terveydenhuollon resurssit pitäisi erityisesti keskittää niihin työttömiin, jotka ilmoittavat vähentynyttä koettua terveyttä tai työkykyä. Erityisesti nuoret kokevat hyötyvänsä terveyden edistämisestä ja terveystapaamisista ammattihenkilön kanssa. Asiakastyytyväisyys työttömien terveyspalveluihin oli korkea.

Jatkotutkimusaiheena nousi esiin muun muassa työttömyyden alkuvaiheen tukitoimien vaikuttavuuden selvittäminen. Tarvitaan pitkittäisseurantatietoa siitä, tuottaako terveysinterventio hyötyä terveyteen, hyvinvointiin ja työllistymiseen työttömyyden alkuvaiheessa.