Käytännön ammattilaiset etulinjaan yhteistyön parantamisessa

Keskustelua työterveyshuollon mukanaolosta sotessa on käyty lehtien palstoilla. Pitäisikö se olla mukana vai ei? Työterveyshuollon palvelujärjestelmä on muuhun soteen nähden rinnakkainen järjestelmä (Kuva «Työterveyshuolto nivottuna julkisen sosiaali- ja t»1). Työterveyshuollon asema ja rooli ovat nykyhallituksen ja Valtioneuvoston periaatepäätöksen Työterveyshuolto 2025 linjausten mukaan pysymässä pääosin ennallaan, vaikkakin painotusta ennaltaehkäisevään toimintaan korostetaan.

Jotta rinnakkain toimivat järjestelmät palvelisivat paremmin yhteiskuntaa ja sen kansalaisia, niin keskeistä on se, kuinka ne ovat integroituneet toiminnallisesti toisiinsa. Työterveyshuollon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen on ollut jo pidemmän aikaa haasteellista. Aina syynä ei ole ollut tahdon puuttuminen vaan ennemminkin ajan irrottaminen kaikkien niin kiireisestä työarjesta ja toisaalta myös yhteistyötä edistävien paremmin koordinoitujen hankkeiden puuttuminen. Tällä hetkellä aika on erityisen otollinen kaikelle yhteistyötä parantavalle toiminnalle, niin kustannusten säästämisen kuin maakunnan asukkaan hyvinvoinnin näkökulmasta. Sote-uudistuksessakin yksi kolmesta keskeisimmästä tukijalasta liittyy nimenomaan toimintojen yhteensovittamiseen.

Kuva 1. Työterveyshuolto nivottuna julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteeseen.

Työterveyslaitos on linjannut keskeisimmät asiat, jotka tulee huomioida työterveyshuollon ja muiden sote-toimijoiden toimintojen yhteensovittamisessa. Yhteistyömalleja tarvitaan ainakin seuraavissa viidessä asiassa.

1) Työkykyasioiden hoitaminen, niin että myös työttömien työkykyä koskevissa asioissa tulisi huomioitua eri toimijoiden osaaminen. Tähän kokonaisuuteen liittyy kuntoutuksen nivominen entistä tiiviimmin osaksi yhteistyöprosesseja.

2) Saumaton sairaanhoito vaatii toteutuakseen työterveyshuollossa tuotetun työterveyspainotteisen sairaanhoidon hyödyntämisen ja täydentämisen osana työikäisen maakunnan asukkaan sujuvaa sairaanhoitoa.

3) Ammattitautien, työperäisten sairauksien ja työhön liittyvien sairauksien ehkäisy, tunnistaminen ja hoito edellyttävät monitoimijaista verkostoa.

4) Hyvinvoinnin sekä terveyden ja työkyvyn edistämisessä tarvitaan yhteisiä tavoitteita ja toimintamalleja kuntien, maakuntien ja kolmannen sektorin sekä työterveyshuollon kesken.

5) Tiedontuotanto palveluiden tarpeesta, käytöstä ja yhteistyöstä.

Työterveyshuollon yhteensovittamista osaksi muuta sotea edistetään muun muassa parhaillaan meneillään olevissa TYÖKE – Verkostoilla tehoa soteen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen-, OTE 7 – Polut hoitoon ja kuntoutukseen- ja TTP – Työttömien terveyspalvelujen sisällön ja rakenteen kehittäminen -hankkeilla.

ESR:n rahoittaman TYÖKE-hankkeen tavoitteena on varmistaa työterveyshuollon toiminnallinen integraatio muuhun sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä varmistaa, että sote-muutoksessa rakentuu toimiva työikäisten terveydenhuolto, joka vastaa myös tulevaisuuden haasteisiin. Edellytyksenä on työterveyshuollon, muun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuksen toimiva ja sujuva yhteistyö työikäisten parhaaksi ja työpaikkojen tueksi. TYÖKE-hankkeessa kehittäminen tapahtuu aalloittain. Ensimmäisessä kehittämisaallossa on mukana 6 maakuntaa (Kuva «Maakunnallisesta kehittämisestä valtakunnalliseen »2).

Polut hoitoon ja kuntoutukseen (OTE 7) on osa hallituksen STM:n vastuualueella olevaa Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanketta. Sen tavoitteena on rakentaa toimintamalli työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi niin, että osatyökykyisten pääsy hoitoon ja kuntoutukseen olisi saumatonta, oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista – ja näin edistäisi työllistymistä tai paluuta työhön. THL:n ja Työterveyslaitoksen muodostama koordinaatioryhmä kehittää toimintamallia yhteistyössä kuuden alueellisen kokeilun kanssa. Kokeilujen kohderyhminä ovat työttömien ja työssäkäyvien mielenterveyttä ja tuki- ja liikuntaelinsairauksia koskevat hoito- ja kuntoutuspolut.

TTP (Työttömien terveyspalvelujen sisällön ja rakenteen kehittäminen) -hanke toimii osahankkeena ESR-rahoitteisessa Party (Parempaa työ- ja toimintakykyä) -hankekokonaisuudessa. Hankkeen tavoitteena on kehittää työttömien terveyspalvelujen sisältöä sekä moniammatillisuutta ja siinä tarvittavaa yhteistyötä eri viranomaisten sekä perusterveydenhuollon välillä. Hankkeessa lisätään perusterveydenhuollon osaamista työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa sekä kuntoutustarpeen arvioinnissa erityisesti koulutuksen kautta. Lisäksi hankkeessa selvitetään työttömien terveydenhuollon nykytilaa kohdealueella ja työttömien palvelutarpeen tunnistamiseen liittyviä tekijöitä haastattelujen ja kyselyjen avulla. Hankkeessa myös tutkitaan alueen työttömien terveyspalvelujen käyttöä rekisteriaineistojen pohjalta.

Nyt on sosiaali- ja terveydenhuollon käytännön ammattilaisilla oiva tilaisuus osallistua ja kehittää yhteistyötä potilaiden parhaaksi oman maakunnan alueella. Olemalla aktiivinen voi saada aikaan helpotusta niin omaan kuin muidenkin työhön.

Kuva 2. Maakunnallisesta kehittämisestä valtakunnalliseen kehittämiseen.

Kirjallisuutta

1. https://www.ttl.fi/tthsote
2. https://www.ttl.fi/tutkimushanke/tyoke-verkostoilla-tehoa-soteentyokyvyn-tukeen-ja-tyoikaistenterveyteen-2017-2020/http://stm.fi/hankkeet/osatyokykyisyys
3. https://www.ttl.fi/tutkimushanke/tyottomien-terveyspalvelujensisallon-rakenteen-kehittaminenparty-osahanke/