Ammattitautipotilas tarvitsee työterveyshuollon tukea pirstaleisen sosiaalivakuutuksen kiemuroissa

Ammattitautikorvaukset

Tapaturmavakuutus korvaa ammattitautiin liittyvät tarpeelliset sairaanhoitokulut, lääkkeet ja hoitotarvikkeet, matkakulut ja tarpeelliset majoituskulut sekä työkykyä ylläpitävät henkilökohtaiset apuvälineet sekä lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen tarvittaessa. Lääkkeet korvataan täysimääräisesti. Lääkkeet maksetaan itse ja haetaan korvausta vakuutusyhtiöltä tai pyydetään vakuutusyhtiöltä maksusitoumusta lääkkeiden korvaukseen. Sairaanhoitokulut ja matkakustannukset potilas laskuttaa itse vakuutusyhtiöltä. Korvausta on haettava vuoden kuluessa kustannusten syntymisestä. Määräaika lasketaan aikaisintaan korvausasian vireille tulosta.

Työansionmenetys korvataan päivärahalla, tapaturmaeläkkeellä tai kuntoutusrahalla. Ansionmenetyskorvaukset ovat veronalaista tuloa. Ilmenemispäivä määrittää korvausten pohjana olevan vuosityöansion. Mikäli kuitenkin kyseisen vuoden ansiot poikkeavat yli 20 prosenttia vahinkotapahtumaa edeltävän kolmen kalenterivuoden työansioiden keskiarvosta, voidaan korvauspohjana arvioida useamman vuoden ajalta keskiarvoa. Vertailuajan työansiot otetaan huomioon sen suuruisina kuin ne olisivat ilman niiden määrään vaikuttavia poikkeuksellisia syitä, kuten perhevapaat, vuorotteluvapaat, varusmies- ja siviilipalvelus, osa-aikaeläke, sairauspoissaolot tai tilapäinen työttömyys. Ansiotaso voidaan myös määritellä vähimmäisvuosityöansion pohjalta. Tapaturmavakuutus voi korvata ansionmenetystä enintään seitsemältä päivältä, jos tutkimuksissa ei todeta ammattitautia. Potilas voi toki hakea pidempiä sairauslomia Kelan kautta, mikäli tutkimukset ja sairaus sitä vaativat.

Ammattitautiin sairastuneella saattaa olla oikeus myös jonkin muun lain mukaisiin korvauksiin, kuten sairausvakuutuskorvauksiin, työeläkkeeseen, kansaneläkkeeseen tai liikennevakuutuskorvauksiin. Muut korvausjärjestelmät maksavat etuuksia vain, jos ne ovat tapaturmakorvauksia suurempia. Tällöin maksetaan tapaturmakorvauksen ylittävä osa.

Päiväraha

Ammattitautiin sairastuneen päivärahakorvauskausi on vuosi ilmenemispäivästä laskettuna. Sairastuneen tulee olla kykenemätön tekemään työtään vähintään kolmena perättäisenä päivänä sairastumispäivää lukuun ottamatta. Päivärahan suuruus on 1/360-osa ammattitautiin sairastuneen vuosityöansiosta. Mikäli vuosityöansio jää pienemmäksi kuin vähimmäisvuosityöansio, joka on 12 800 euroa (vuonna 2017), korvaukset korotetaan vähimmäisvuosityöansion suuruiseksi. Osa päivärahoista tulee yleensä maksettavaksi työnantajalle tai Kelalle jo saatua sairausajan palkkaa tai sairausvakuutuksen päivärahaa vastaan. Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden. Työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Jäljellä olevan työkyvyn arvio ja lausunto Kelalle on tehtävä työterveyshuollossa viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu enimmäisaikaan laskettavilta 90 arkipäivältä. Sairauspäivärahaa on haettava kahden kuukauden kuluessa poissaolon alkamisesta. Mikäli Kelan sairauspäivärahakausi täyttyy, potilaan on syytä ilmoittautua kuntoutustuen hakemisen lisäksi myös TE-toimistoon, vaikka työsuhde onkin voimassa mutta henkilö on työkyvytön työhönsä.

Tapaturmaeläke

Jos ammattitautiin sairastuneen työkyvyttömyys jatkuu yli vuoden tai lyhyitäkin sairauslomia tulee, kun vuosi on kulunut ammattitaudin ilmenemisestä, maksetaan ansionmenetyskorvaus tapaturmaeläkkeenä. Tapaturmaeläkepäätös ei tarkoita sairastuneen siirtymistä työelämästä eläkkeelle, vaan se on ansionmenetyskorvaus, jolla maksetaan eripituisia työkyvyttömyysjaksojen aikaisia ansionmenetyksiä, jotka johtuvat todetusta ammattitaudista. Täysimääräinen tapaturmaeläke on 85 prosenttia vuosityöansiosta. Kun tapaturmaeläkettä saava henkilö täyttää 65 vuotta, täysi tapaturmaeläke pienenee 70 prosentin suuruiseksi. Tapaturmaeläke voidaan maksaa myös osatapaturmaeläkkeenä, jolla korvataan ansioiden alenemaa. Päätoimiselle opiskelijalle maksetaan päivärahaa tai tapaturmaeläkettä täyden työkyvyttömyyden mukaan, jos ammattitauti rajoittaa opiskelua.

Kuntoutusraha

Ammattitautiin sairastuneella on oikeus kuntoutusrahaan ammatillisen kuntoutuksen ajalta. Kuntoutusraha maksetaan päivärahan suuruisena, jos alkamisajankohdasta kulunut alle vuosi tai tapaturmaeläkkeen suuruisena, jos alkamisajankohdasta yli vuosi. Ammatillisen koulutuksen päättymisen jälkeen kuntoutujalla voi olla oikeus saada enintään puoli vuotta kuntoutusrahaa.

Haittaraha

Haittaraha maksetaan työntekijälle, jolle aiheutuu pysyvää yleistä haittaa tapaturmasta johtuvasta vammasta tai sairaudesta. Yleisellä haitalla tarkoitetaan tapaturman aiheuttamaa toimintakyvyn alentumista. Pysyvä haitta voidaan arvioida aikaisintaan vuoden kuluttua tapaturmasta tai ammattitaudin ilmenemisestä. Haittarahan suuruus vuodessa määräytyy vamman ja sairauden haittaluokan perusteella 12 560 euron (vuonna 2017) suuruisesta perusmäärästä. Haittarahan suuruuden määrittämistä varten yleistä haittaa aiheuttavat vammat ja sairaudet on luokiteltu 20 haittaluokkaan. Haittarahaa ei tarvitse hakea, vaan vakuutusyhtiö tekee siitä yleensä päätöksen. Haittaraha maksetaan kertakorvauksena haittaluokissa 1–5. Haittaluokissa 6–20 haittaraha maksetaan jatkuvana. Sairaudet, joiden tiedetään lääketieteellisen kokemuksen mukaan pahenevan ja johtavan nopeasti kuolemaan, maksetaan haittaluokka 10:n vastaava kertakaikkinen haittaraha.

Korvauspäätöksistä valittaminen

Mikäli vakuutusyhtiön päätös ei tyydytä, on hyvä ottaa ensin yhteyttä vakuutuslaitokseen. Muutoksenhakueliminä toimivat tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, vakuutusoikeus ja korkein oikeus, jonne haetaan ensin valituslupa.

Ammatillinen kuntoutus

Työterveyslaitoksella potilaani ovat pääosin hengityselinsairauksien tai ihosairauksien vuoksi ammattitautitutkimuksissa olevia henkilöitä. Jonkin verran on myös liuotinaineille altistuneita potilaita. Oma työni Työterveyslaitoksella painottuu pääosin ammatillisen kuntoutusprosessin suunnitteluun ja ohjaukseen, ja potilaan motivointi pohtimaan, mitä ammatillinen kuntoutus voisi olla hänen kohdallaan. Kun tutkimuksessa on todettu ammattitauti tai vaikka ei olisi ammattitautia todettukaan, on lääkäri voinut todeta, että henkilö ei voi jatkaa enää entisessä työssään sairauden vuoksi. Silloin potilaalle voidaan joutua kirjoittamaan sairauslomaa, jos työpaikalla ei ole mitään potilaalle sopivaa työtä tarjota. Potilaalla voi olla mahdollisuus saada ammatillista kuntoutusta myös työeläkeyhtiön tai Kelan kustantamana.

Potilaan on toki aina mietittävä itse ammatillinen kuntoutus oman elämäntilanteensa pohjalta. Tässä on huomioitava asuinalue ja sen tarjoamat työ- ja koulutusmahdollisuudet. Jos ammattitaudista on kyse, on myös mietittävä, että uusi ammatti antaisi mahdollisuuden päästä samalle ansiotasolle kuin työ, josta henkilö on joutunut luopumaan. On myös paljon ammattitauteja, jotka eivät anna oikeutusta ammatilliseen kuntoutukseen, kuten esimerkiksi kosteusvaurioille altistuneet potilaat. He eivät yleensä tule työkyvyttömiksi omaan ammattiinsa vaan eivät pysty työskentelemään tiloissa, joissa ovat sairastuneet. Myös he tarvitsevat tukea omaan tilanteeseensa ja siihen, kuinka järjestää elämää ja työtään jatkossa. Mikäli henkilöllä ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, mitä ammatillinen kuntoutus voisi olla hänen kohdallaan, voi joskus olla hyödyllistä mennä työkokeiluun. Siinä voisi mahdollisesti tutustua uuteen ammattiin, johon sitten voisi hankkia tarvitsemaansa koulutusta. Tarvittaessa on hyvä ohjata potilaita myös lääkinnälliseen kuntoutukseen, joita omalla kohdallani ovat lähinnä astmapotilaat. Ammattitautipotilaat voivat saada maksusitoumuksen vakuutusyhtiöltä ja muut voivat hakea kuntoutusta Kelan kustantamana lääkärin B-lausunnolla, jos kurssi todetaan hyödylliseksi.

Ammatillisen kuntoutuksen suunnittelu on tärkeää käynnistää mahdollisimman nopeasti, kun on todettu, ettei potilas voi jatkaa entisessä työssään eikä työnantajalla ole tarjota muutakaan sopivaa työtä. Käytännössä on todettu, jos sairauslomat venyvät pitkiksi, ammatillisen kuntoutusprosessin käynnistyminen usein mutkistuu, ja pitkät sairauslomat myös voivat aiheuttaa katkoksia sosiaaliturvaan, kun Kelan sairauspäivärahakausi täyttyy. Epävarmuus taloudellisesta tilanteesta on myös suuri stressinaiheuttaja monien sairastuneiden kohdalla, joten siitäkin syystä olisi tärkeää saada jatkosuunnitelma mahdollisimman nopeasti eteenpäin.

Kirjoittaja on työskennellyt Työterveyslaitoksella ammattitautitutkimuksissa olevien potilaiden parissa vuodesta 2007. Hän eläköityi vuosi sitten, mutta jatkaa edelleen työtään omalla toiminimellään. Työnkuvaan on kuulunut ohjaaminen sosiaalivakuutusasioissa ja ammatillisen kuntoutuksen suunnittelu potilaan kanssa silloin, kun ammatillinen kuntoutus on katsottu tarpeelliseksi sairauden vuoksi. Hän on kirjoittanut oppaan sosiaaliturvasta ammattitautia epäiltäessä. Opas jaetaan potilaille, joilla ammattitauti on todettu. Kyseinen opas löytyy Työterveyslaitoksen nettisivuilta suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä.