Työperäinen syöpä on ehkäistävissä!

Yksi kolmesta EU:n työsuojelustrategian tärkeimmästä haasteesta lähivuosina on työperäisen syövän torjunta. Viime vuonna julkaistussa hollantilaisessa raportissa arvioidaan, että Euroopan laajuisesti työperäiset altisteet aiheuttavat noin 120 000 syöpätapausta vuodessa. Taloudelliset menetykset työperäisen syövän johdosta arvioidaan olevan luokkaa 334 miljardia euroa vuodessa. Työperäinen asbestialtistuminen selittää 85 prosenttia mesotelioomakuolleisuudesta. Muita syöpätyyppejä, joissa työn syyosuus kuolleisuuteen on suuri, ovat keuhkosyöpä (työn syyosuus 17 %), huuli-suuontelo-nielusyövät (9 %), rakkosyöpä (8 %), eturauhassyöpä (6 %), kurkunpääsyöpä (6 %) sekä Hodgkin ja muut lymfoomat (5 %).

Arvioiden mukaan kaikista Suomessa todettavista syövistä 5,3–8,4 prosenttia olisi työperäisiä. Tämä tarkoittaisi 1600–2700 tapausta vuodessa. On arvioitu, että vuonna 2011 Suomessa oli 1135 työperäisen syövän aiheuttamaa kuolemantapausta. Eniten työperäistä syöpää aiheuttaa tilastojen mukaan edelleen asbesti. Vaikka Suomessa ja monissa muissa maissa asbestin käyttö on kielletty, syövän pitkän latenssivaiheen vuoksi nyt havaittavat tapaukset johtuvat yli 25 vuotta sitten tapahtuneesta altistumisesta. Positiivinen ilmiö on, että Ruotsissa mesoteliooman ilmaantuvuus on vihdoin kääntynyt laskuun ja Suomessakin näyttäisi tapahtuneen sama, tosin hiukan Ruotsia jäljessä, koska meillä asbestin käyttö kiellettiin myöhemmin. Suomen käänteen varmistaminen vaatii vielä muutaman vuoden seurannan, jotta nähdään, onko laskeva trendi pysyvä.

Työperäisten sairauksien rekisteri (TPSR) antaa tietoa syöpätapauksista, jotka on hyväksytty ammattitauteina korvattavaksi tai joita on esitetty sellaisiksi. Kymmenen viimeisen vuoden aikana näitä on ollut yhteensä 171–222 tapausta vuosittain (kuva «Ammattitauteina korvatut syöpätapaukset ja niiden »1), mikä on noin kymmenesosa edellä esitetystä laskennallisesta arviosta. Vakuutusyhtiöiden ammattitaudeiksi hyväksymiä syöpätapauksia on ollut vuosittain 120–162. Asbesti on ollut 99 prosentissa näiden syöpien aiheuttajana, ja pääsääntöisesti kyseessä on ollut joko keuhkosyöpä tai mesoteliooma. Yksittäisiä syöpätapauksia on ollut muista syistä, esimerkiksi hitsaus-huurujen aiheuttama nielurisakuopan syöpä, kvartsin aiheuttama keuhkosyöpä ja kovapuupölyn aiheuttama nenän sivuontelosyöpä.

Kuva 1. Ammattitauteina korvatut syöpätapaukset ja niiden epäilyt 2005–2014 (Työperäisten sairauksien rekisteri, TTL).

Tulevatko kaikki ammattisyövät diagnosoiduiksi ja ilmoitetuksi vakuutusyhtiöille? Me tiedämme, että kaikkien ammattitautien kohdalla on alidiagnostiikkaa eikä työnäkökulma erikoissairaanhoidossa tule aina riittävästi esille. Entä noteerataanko syövät, joissa työperäinen altistuminen on yksi useasta etiologisesta tekijästä? Ammattisyöviksi ovat tunnistettavissa vain sairastumiset, joissa altistumisen voimakkuus on sen tasoista, että siihen liittyy yli kaksinkertainen sairastumisriski (RR > 2,0). Korvaamatta jäävät työperäiset syövät ovat sellaisia, joissa altistumisen intensiteetti ei riitä yksilötasolla todennäköisyysdiagnoosin asettamiseen, eikä niitä siksi näy ammattitautitilastoissa. Mutta preventiomielessä on kiinnitettävä huomiota kaikkiin syöpiin, joissa työperäisellä altistumisella on osuutta, ja pyrittävä minimoimaan altistuminen karsinogeeneille.

Työpaikoilla syöpävaaralliset aineet on tunnistettava ja niille tapahtuva altistuminen on selvitettävä. Altistumista voidaan torjua samoilla keinoilla kuin muutakin kemikaalialtistumista. Työnantajan tulee ilmoittaa ASA-rekisteriin (Ammatissaan syöpävaarallisille aineille altistuvat) henkilöt, jotka ovat altistuneet syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille merkittävän osan työajastaan (kahdesta neljään tuntia päivässä), vähintään 20 työpäivän ajan, tai joiden altistuminen on todettu työhygieenisillä mittauksilla. Rekisteriin on sen olemassaolon aikana vuosina 1979–2014 ilmoitettu 127 500 työntekijää yhteensä 8 300 työosastolta. Viimeisten viiden vuoden altistuneiden lukumäärät on jaoteltu kuvassa «ASA-rekisteriin ilmoitetut työntekijät aineittain »2 altisteittain. Eniten ASA-rekisterin mukaan on kromille ja nikkelille altistuvia, eikä määrä näytä olevan vähenemässä.

Kuva 2. ASA-rekisteriin ilmoitetut työntekijät aineittain 2010–2014.

Mielenkiintoista on, että kvartsi ei ole kuulunut sille listalle, jonka perusteella työntekijät on pitänyt ilmoittaa ASA-rekisteriin. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC on kuitenkin määritellyt sen vuonna 1997 luokkaan 1 eli ihmiselle karsinogeeniseksi. Kvartsille altistuvia työntekijöitä on arvioitu olevan Suomessa jopa 70 000. Tänä vuonna julkaistussa raportissa "Kemikaaliriskien hallinta kuntoon" selvitettiin altistumista kemiallisille tekijöille työpaikoilla rekisteritiedon perusteella ja määritettiin riskitöitä tai riskiammatteja 2000-luvun alun tietojen mukaan. Riskitöiksi valikoituneita töitä tarkasteltiin sen mukaan, kuinka paljon altistuminen aiheuttaa tautitapauksia altistuneille tulevaisuudessa ja mikä on työntekijään kohdistuva sairastumisriski. Hitsaus ja polttoleikkaus sekä haponkestävän ja ruostumattoman teräksen hitsaus ovat laskelmien mukaan eniten keuhkosyöpätapauksia aiheuttavia töitä (arviolta 6 ja 3 tapausta/vuosi). Rakennusten purkutyö ja siihen liittyvä kvartsialtistuminen aiheuttavat noin kaksi ylimääräistä keuhkosyöpätapausta vuodessa. Työntekijään kohdistuva riski (elinikäinen lisäriski) keuhkosyövälle on laskelmien mukaan suurin metallimalmien kaivos- ja louhostyössä, jossa riskiä lisää eniten altistuminen dieselpakokaasuille. Puupölylle altistavat työt, lujitemuovityö, lattioiden päällystys, ja koneellinen puun työstö lisäävät nenäsyövän riskiä, mutta vain hyvin lievästi.

Kansainvälinen työterveys- ja työturvallisuusalan ammattilaisten IOSH-järjestö (Institution of Occupational Safety and Health) aloitti työperäistä syöpää koskevan "No Time to Lose"- kampanjan jo vuonna 2014. Se jakaa helposti ymmärrettävää tietoa karsinogeeneista ja auttaa yrityksiä tehostamaan altistumisen ehkäisyä. EU on tehostanut työperäisen syövän torjuntaa esittämällä uusia syöpävaarallisten aineiden sitovia raja-arvoja. Trilogineuvotteluissa saavutettiin alustava hyväksyntä heinäkuussa 2017 komission ehdotuksesta niin sanotun syöpädirektiivin (2004/37/EY) muuttamiseksi, mikä tarkoittaa 13 aineen raja-arvojen muuttamista tai uutta raja-arvoa. Virallinen hyväksyntä ja direktiivin julkaisu ajoittunevat loppuvuoteen 2017. Suomen kannalta näistä aineista erityisen merkityksellisiä ovat kvartsi, kromi (VI) ja kovapuupöly. Uudet EU-raja-arvot eivät ole tiukempia kuin meidän omat HTP-arvomme, mutta ne ovat sitovia. Ehdotus toiseksi päivitykseksi, joka sisältää yhteensä seitsemän aineen tai seok-sen uudet sitovat raja-arvot, on myös valmisteilla, ja vielä kolmas päivitys on tulossa vuonna 2018.

EU on käynnistänyt työperäistä syöpää torjuvan kampanjan "Roadmap on Carcinogens 2016-2019". Kuusi organisaatiota allekirjoitti 26.5.2016 vapaaehtoisen sopimuksen, jolla ne sitoutuvat tiedottamaan työperäisistä karsinogeeneista ja jakamaan hyviä käytäntöjä työperäisen syövän torjunnassa. Sittemmin kampanjaan ovat liittyneet useat valtiot. Suomi on allekirjoittanut viime keväänä sopimuksen ja tukee sen tavoitteita. Seuraavan EU:n työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) kaksivuotisen kampanjan (Terveellinen työ – Tunnista ja hallitse kemialliset tekijät 2018-2019) tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja tukea hyvien käytäntöjen jakamista työpaikkojen kemikaaliriskien hallinnassa, mukaan lukien työperäinen altistuminen karsinogeeneille. EU-OSHA on myös allekirjoittanut "Roadmap on Carcinogens 2016–2019"-sopimuksen ja sitoutunut EU:n syöpää aiheuttavia aineita koskevaan etenemissuunnitelmaan. Myös sinä voit liittyä kampanjaan yksittäisenä henkilönä tai yhdessä työyhteisösi kanssa hankkeen internet-sivuilla. Voit myös kutsua ystäviäsi mukaan. Yhdessä voimme vaikuttaa tehokkaammin työperäisen syövän ehkäisemiseksi!