Loispistiäisen aiheuttama ammattiastma ja -nuha

Tutkimukset työterveyslaitoksella

Spirometria avaavan lääkkeen kanssa ja diffuusiokapasiteetti olivat normaalit. PEF-vuorokausiseurannan toteutuksessa oli puutteita, astmaan sopivaa ei todettu. Uloshengitysilman typpioksidipitoisuus oli normaali. Astma todettiin histamiinialtistuksessa esiintyneen kohtalaisen voimakkaan hyperreaktiviteetin perusteella. Ihopistotesteissä perussarja, varastopölypunkit, homeet, vihannes-juuressarja, viherkasvisarja, tomaatti, tomaatin kukka, varsi ja lehti olivat negatiiviset. Spesifit IgE-vasta-aineet tomaatille, kurkulle, kimalaisen myrkylle, ampiaisen myrkylle, herhiläisen myrkylle ja mehiläisen myrkylle olivat negatiiviset.

Immunospot-tutkimuksessa havaittiin kohtalainen IgE-välitteinen herkistyminen E. eremicus- ja E. formosa -loispistiäisille ja hyvin heikko IgE-vaste M. pygmaeus -luteelle. Kyseisistä loispistiäisistä ja luteesta valmistettiin uutteet kaliumfosfaattipuskuriin. Molemmat uutteet aiheuttivat positiivisen 5 mm reaktion ihopistokokeissa. Spesifissä inhalaatioaltistuskokeessa potilas hengitti loispistiäisistä tehtyä uutetta dosimetrisella sumuttimella (Spira^®, kuva 1) ja toistetusti altistuksessa havaittiin välitön positiivinen reaktio (kuva 2) eli sekuntikapasiteetti (FEV1) laski vähintään 15 % lähtötasosta. Lisäksi ysköksen eosinofiilit nousivat lähes merkittävästi. Ammattinuhaan sopiva reaktio todettiin nenän paikallisaltistuksessa samalla uutteella.

Potilaalla todettiin välitön allergia E. eremicus ja E. formosa -loispistiäisille ja- niiden aiheuttama ammattiastma ja ammattinuha. Potilaalle kirjoitettiin sairauslomaa ja aloitettiin hoitava astmalääkitys. Vakuutusyhtiö hyväksyi ammattitaudit ja antoi myönteisen ennakkopäätöksen ammatillisesta kuntoutuksesta uudelleen kouluttautumista varten.

Kuva 1. Inhalaatioaltistuskoe dosimetrisella sumuttimella.

Kuva 2. Potilastapauksen spesifi inhalaatioaltistuskoe, jossa kuvataan sekuntikapasiteettia (FEV1), histamiinaltistuksella todettua hyperreaktiviteettia (PD15 FEV1), uloshengitysilman typpioksidipitoisuutta (FeNO) ja indusoidun ysköksen eosinofiilejä (IS eos). Plaseboaltistuksessa hengitettiin kaliumfosfaattia dosimetrin kautta. Aktiiviaineilla tehdyissä altistuksissa potilas hengitti 15 minuutin välein 1, 10 ja 90 hengenvetoa E. eremicus- ja E. formosa -loispistiäisistä tehtyä uutetta dosimetrillä.

Pohdinta

Potilaallamme esiintyi tyypillisiä välittömään IgE-välitteiseen allergiaan sopivia astman, nuhan ja sidekalvotulehduksen oireita. Oireet alkoivat välittömästi töissä ollessa ja helpottivat pian työpaikalta poistuessa. Ennen Työterveyslaitoksen tutkimuksia astmaa ei oltu osoitettu, eikä PEF-työpaikkaseurantaa toteutettu vaikeiden oireiden vuoksi. Työterveyslaitoksella herkistyminen loispistiäisille vahvistettiin ihopistokokeilla ja osoittamalla IgE-luokan vasta-aineita seerumista. Ammattitaudit osoitettiin altistuskokeilla. Kysymyksessä on uusi allergisia ammattitauteja aiheuttava altiste.

Ympärivuotinen kurkkujen ja tomaattien viljely on lisääntynyt, ja ala on työvoimavaltainen. Koko vihanneskasvihuonealalla oli vuonna 2015 noin 5 000 vakituista työntekijää, joista 1 000 oli ulkomaalaistaustaisia. Kasvihuoneviljely on keskittynyt Pohjanmaalle Närpiön alueelle, jossa tuotetaan 60 prosenttia Suomessa viljellyistä tomaateista ja 35 prosenttia kurkuista. Valtaosa työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia. Kielelliset ja kulttuurilliset tekijät aiheuttavatkin toisinaan haasteita ammattitautitutkimuksissa ja ammatillisen kuntoutuksen toteuttamisessa.

Biologinen torjunta on ollut laajamittaisessa käytössä Suomessa ja muualla Euroopassa noin 20 vuotta. Biologisia torjuntaeliöitä käytetään aiempaa enemmän kasvihuonetuholaisten torjuntaan, esimerkiksi tomaatti- ja kurkkuviljelmissä esiintyvien ansarijauhiaisten vähentämiseen. Torjuntaeliöitä on monenlaisia ja tieteellisesti ne voidaan luokitella esimerkiksi hämähäkkieläimiin, pistiäisiin ja luteisiin. Lisäksi kasvihuoneisiin istutetaan kimalaisia hoitamaan pölytystä. Edellä mainittujen lisäksi kasvihuonetyöntekijät altistuvat työssään itse viljeltävien kasvien siitepölyille ja eri osille, varastopölypunkeille ja homeille.

Kasvihuoneissa on kuvattu useiden kasvien, kuten tomaattien, munakoisojen, paprikoiden ja amarylliksen, aiheuttamia IgE-välitteisiä allergioita ja ammattiastmoja tai -nuhia. Ruotsalaisessa tutkimuksessa todettiin noin yhdellä viidestä kasvihuonetyöntekijästä IgE-välitteinen allergia biologiselle torjuntapunkille. Työterveyslaitoksella on todettu useita ammattiastmoja, -nuhia ja kosketusnokkosihottumia muun muassa tomaatille ja kurkulle. Biologisille torjuntaeliöille on todettu yksi ammattiastma aiemmin perustuen herkistymiseen ja PEF-työpaikkaseurantaan. Lisäksi joillakin työntekijöillä on esiintynyt voimakas yleistynyt allerginen tai anafylaktinen reaktiotapa kasvihuonekimalaisille. Useat sairastuneista ovat olleet maahanmuuttajataustaisia.

Ammattitautien ehkäisyn kannalta ainakin ihon huolellinen suojaaminen ja hyvä yleisilmanvaihto ovat tärkeitä. Työterveyslaitoksella on käynnistymässä projekti, jossa selvitetään laajemmin tomaatti- ja kurkkukasvihuoneiden hengitystie- ja ihoaltisteita, hyviä työtapoja altistumisen vähentämiseksi sekä allergioiden yleisyyttä.

Työterveyslääkärin ja -hoitajan on epäiltävä ammattitautia, kun kasvihuonetyöntekijällä esiintyy työhön liittyviä nuha-, astma- tai iho-oireita. Mikäli PEF-työpaikkaseurantaa ei voida toteuttaa vaikeiden hengitystieoireiden vuoksi, on työntekijä lähettävä jatkoselvityksiin. Astman diagnostiset tutkimukset voivat olla kielteisiä sairausloman aikana. Ammattitautiepäilyt on syytä ohjata yksikköön, jossa voidaan tehdä allergiatutkimukset kattavasti työn altisteille. Kasvihuonetyöntekijöillä tutkimuksiin kuuluvat ihopistokokeet kasvien eri osilla ja biologisilla torjuntaeliöillä on mahdollista toteuttaa Helsingin Työterveyslaitoksella.