Nykypäivän asbestialtistuminen – ohjeita käytännön lääkärille

Asbestin käytön huippuvuodet Suomessa olivat 1960- ja 70-luvuilla, ja asbestin käyttö on ollut kiellettyä vuodesta 1994 lähtien. Asbestipurkutyö tuli luvanvaraiseksi jo vuonna 1988. Purkutyön lainsäädäntöä muutettiin tuoreeltaan vuoden 2016 alusta. Ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa tulee aina ennen purkutyötä varmistaa, onko rakenteissa asbestia. Asbestipurkutyötä saavat tehdä vain henkilöt tai yritykset, jotka ovat saaneet siihen luvan. Purkutyön jälkeen tulee varmistaa ilmamittauksin, että tila on puhdas ennen osastoinnin purkamista. Ainakin ulkopuolisia työntekijöitä käytettäessä tulee luonnollisesti noudattaa työsuojelusäädöksiä, mutta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kanta on, että myös itse toteutettu asbestipurkutyö omassa talossakin tulee tehdä hyväksytyillä menetelmillä, koska ympäristössä tai samassa rakennuksessa asuvia ei saa vaarantaa.

ASA-rekisteriin (syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri) on viime vuosina ilmoitettu noin 1200 työntekijää. Merkittävimmin altistuva ryhmä ovat asbestipurkutyöntekijät, joista ainakin muutamalla vuoden 1994 jälkeen työn aloittaneella on todettu asbestiplakkitauti. Käytännössä merkittävä altistuminen on mahdollista ainakin, jos purkualueen alipaineistus ei toimi jatkuvasti, tai jos hengityssuojaimet eivät pysy jatkuvasti paikoillaan ahtaissa paikoissa työskentelyn tai kasvoille sopimattomuuden vuoksi. Ammattitautitutkimuksissa haastateltujen kertoman mukaan purkutyömääräyksiin ei aina ole suhtauduttu vakavasti. Tästä on viime vuosinakin seurannut työnantajille sakkoja työturvallisuusrikoksista.

Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat viime vuosina mitanneet korkeita ilman asbestikuitupitoisuuksia useilla kaivoksilla Suomessa, ja asbestiongelma on voinut tulla yllätyksenä kaivosten henkilöstölle. Asbestiesiintymät eivät ole yleisiä, mutta pölyävyyden vuoksi pienetkin esiintymät voivat aiheuttaa merkittävän altistumisen. Kaivoksille tuleekin tehdä asbestiriskien hallintaohjelma, ja tämän tukemiseksi on tehty Työterveyslaitoksen opas Asbestiriskien hallintaohjeet kaivoksille.

Työpaikoilla huolta aiheuttaa usein se, että asbestia löytyy korjausrakentamisen yhteydessä otetuista näytteistä. Varotoimenpiteinä on suljettu kokonaisia rakennuksia yksittäisten pölynäytteessä näkyvien asbestikuitujen vuoksi. Tällaisessakin tilanteessa olisi kuitenkin syytä ennen radikaaleja toimenpiteitä kartoittaa ongelman laajuus ja tehdä riskinarviointi. Tässä auttaa Työterveyslaitoksen opas Asbestikuitujen löytyminen työtiloista: toimintaohje ja terveysvaarat.

Asbestin käyttö on nykyään kielletty 55 maassa: EU-maissa vuodesta 2005 lähtien. Kanadassa asbestikaivokset suljettiin vuonna 2012 ja asbestin käyttö aiotaan kieltää kokonaan vuoteen 2018 mennessä. On kuitenkin edelleen maita, joissa asbestia tuotetaan ja käytetään. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on edelleen sallittua käyttää tiettyjä asbestipitoisia tuotteita, kuten vinyylilaattoja, kattomateriaaleja ja tiivisteitä. Krysotiilin käyttöä puolustellaan sillä, että se serpentiiniasbestina katkeilee eikä pysy elimistössä yhtä kauan kuin muut asbestilaadut. Tutkimusten perusteella kuitenkin myös krysotiili aiheuttaa asbestisairauksia. Asbestin suurimmat tuottajamaat ovat nykyään Venäjä, Kiina, Brasilia ja Kazakstan. Asbestia käytetään paljon muun muassa Intiassa.

Suomalainen työntekijä saattaakin ulkomaankomennuksella esimerkiksi Kiinassa päätyä työskentelemään tehtaaseen, jossa käsitellään asbestia. Tällaisia tilanteita varten tulisi työnantajan käytettävissä olevien tietojen pohjalta tehdä riskinarvio.