Työterveyslääkäri

Olisiko videovälitteisyys työterveyshuollon keino vastata pienyrittäjien tarpeisiin?

Työterveyslääkäri
2017;35(4):58-60
Jaana Laitinen, Heli Hannonen, Eija Mäenpää-Moilanen ja Anne Salmi

Etävastaanotto on jo monen lääkärin hyväksi kokema tapa tavata potilaita, etenkin harvaan asutuilla alueilla. Etävastaanotto on yleistymässä myös työterveyshuollossa. Tarkastelemme tässä kirjoituksessa sitä, mihin etävastaanoton pienyrittäjien ryhmäohjaustyössä kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota. Näkemyksemme pohjautuvat ESR-rahoitteisen Naiset työssä -hankkeemme itsensä työllistäjien ja mikroyrittäjien ryhmäohjaustilanteissa opittuihin asioihin ja alustaviin tutkimustuloksiin.

Naiset työssä -hankkeen alkukysely samoin kuin aikaisemmat tutkimukset kertovat, että pienyrittäjillä on työnimua jopa niin paljon, että suuri osa tekee viikoittain työtunteja enemmän kuin terveyden kannalta on hyväksi. Univaje ja unihäiriöt ovat yleisiä. Suuri joukko pienyrittäjistä on myös maksanut kohtuullisen pientä eläkevakuutusmaksua, jolloin eläkkeelle jäämistä lykätään taloussyistä. Tällöin työkyvyn tukeminen työuran lopussa on erityinen haaste. Pienyrityksen taloudellisen kannattavuuden huonontuminen on usein yhteydessä yrittäjän työkyvyn heikentymiseen.

Pienyrityksistä noin puolella on työterveyshuollon palvelut ja yksinyrittäjistä vain joka viidennellä. Yrittäjän oma työterveyshuolto tarkoittaa käytännössä usein vain sairaanhoitoa. Pienyrittäjät toivovat edullisia keveitä palveluja työterveyshuolloilta sekä vertaistukea. Näistä lähtökohdista kehitimme videovälitteistä ryhmäohjausta, jossa asiantuntijaohjauksen ohella kiinnitettiin erityistä huomiota vertaistukeen. Ryhmäohjauksesta opittua voi soveltaa ja hyödyntää myös yksilöetävastaanotolla.

Ryhmäohjauksen hyödyt

Ryhmä mahdollistaa tehokkaan tiedonjakamisen, vertaistuen saamisen ja muilta osallistujilta esimerkin kautta oppimisen. Asioiden pohtiminen ryhmässä tuo paljon hyötyjä. Kokemuksia jakamalla saa sosiaalista tukea ja rohkaisua vertaisilta. Ryhmässä tulee tarkasteltua myös omia reaktioita ja tapoja laajemmasta näkökulmasta. Näin opitaan ajattelun ja toiminnan joustavuutta ja harkintaa sekä voidaan tunnistaa omia "sokeita pisteitä". Ryhmäkeskustelu auttaa myös oppimaan erilaisten ihmisten reaktiotapoja ja -tavoista. Ryhmässä saadaan erilaisia ratkaisumalleja ja käytännön ideoita työn ongelmiin.

Ryhmäohjausta videovälitteisesti

Videovälitteinen ohjaus lisää kustannustehokkuutta, koska aikaa ei kulu matkustamiseen. Ohjaukseen osallistuminen helpottuu ja asiakastyytyväisyys paranee, kun asiakas voi osallistua omalta työpaikalta keskellä työpäivää. "Verkkotapaamisissa on sekin hyvä, että ei tarvitse vaihtaa vaatteita, käydä suihkussa ja lähteä erikseen jonnekin. Minusta verkon kautta tapahtuvassa vertaistukiryhmässä on mahdollisuus saada samankokoisilta tiloilta vertaistukea ja käytännön vinkkejä työhön sekä jaksamiseen. Isoilla tiloilla on myös krooninen ajanpuute, joten verkkotapaaminen on helpompaa ja nopeampaa. Minäkin olen osallistunut tapaamisiin navetan toimistosta kesken hommien", totesi yksi Naiset työssä -ryhmäohjaukseen osallistunut maanviljelijäyrittäjä.

Järjestimme kahden tyyppisiä ryhmäohjauksia Skype for Business -välitteisesti. Vertaisryhmät kokoontuivat viisi kertaa käsittelemään osallistujien itse esille nostamia asioita. Kohdennetuissa ryhmissä puolestaan paneuduttiin syvällisemmin työkykyyn vaikuttaviin asioihin (uni, stressi, ravitsemus, liikunta, yrityksen talous, muutosprosessi). Näitä on esitelty myös samassa hankkeessa tehdyssä Yrittäjän työkyky -oppaassa (https://www.ttl.fi/yrittajan-tyokyky-menestyvan-yrityksen-kivijalka/). Ryhmäohjauksessa sovellettiin sosiokonstruktiivista mallia, jossa herätellään ensin tarkastelemaan omaa tilannetta ja autetaan sitten tiedon ja tehtävien avulla osallistujaa luomaan oma tavoitteensa sekä arvioimaan sen toteutumista. Sisällön rakentamisessa hyödynnettiin myös muutosvaihemallia. (Laitinen et al. 2014.) Osa ryhmistä tapasi ensimmäisellä kerralla kasvokkain, osan kaikki tapaamiset toteutettiin videovälitteisesti. Ohjaajan näkökulmasta tällä ei ollut vaikutusta ryhmäytymiseen tai ryhmän toimivuuteen.

Mitä videovälitteisesti toimittaessa on syytä huomioida?

Joitakin asioita on syytä ottaa huomioon, jotta keskustelu videovälitteisesti onnistuu. Videovälitteisessä ohjauksessa erityisesti vuorovaikutukseen on kiinnitettävä huomiota. Kasvokkain tapaamisessa on luontevaa puhua hiukan päällekkäin ja samanaikaisesti, mutta videovälitteisessä ohjauksessa sitä pitää välttää, koska samaan aikaan puhuttaessa kukaan ei saa selvää.

Lähes mikä tahansa ryhmätyöskentelyn menetelmä sopii käytettäväksi myös videovälitteisessä ohjauksessa. Tosin useimmat menetelmät vaativat muokkausta, mielikuvitusta ja etukäteisvalmisteluja. Kokemustemme pohjalta teimme oppaan auttamaan videovälitteistä ryhmäohjausta, https://www.ttl.fi/vinkkeja-videovalitteisen-ryhmatoiminnan-onnistumiseen/.

Ryhmiin osallistuneiden kokemukset videovälitteisestä ryhmästä olivat pääsääntöisesti myönteisiä. Vaikka videovälitteisyyteen suhtauduttiin aluksi hieman empivästi, vertaistukea saatiin. "Aina kun avautuu, niin huomaa, että muillakin on samanlaisia huolia ja asioi-ta kuin itsellä." "Kaikki uskalsi puhua vaikeista asioista, mikä toi luottamusta." "En ole yksin ongelmieni kanssa." Kaikki eivät toki videovälitteisyydestä innostu: oli myös niitä, jotka eivät halunneet edes kokeilla videovälitteiseen ryhmään osallistumista. Osalla osallistujista oli myös ongelmia tekniikan kanssa.

Luonnollisesti myös videovälitteisessä ohjauksessa tarvitaan ryhmäohjaustaitoja. Kun ryhmä toimii hyvin, se on paljon enemmän kuin monen yksilön samanaikaista ohjaamista. Myös henkilökohtaisten ja luottamuksellisten asioiden käsittely ryhmässä on mahdollista: näin myös videovälitteisesti kokoontuvassa ryhmässä. Kannustamme kokeilemaan!

Kirjallisuutta

  1. Laitinen J, Alahuhta M, Keränen A-M, Korkiakangas E, Jokelainen T. Painonhallitsija. Ryhmänohjaajan opas. Työterveyslaitos, Helsinki 2014.
  2. Turku, R. Muutosta tukemassa. Valmentava elintapaohjaus. Edita Publishing Oy 2007.
  3. Vehviläinen S. Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Gaudeamus 2014.
Jaana Laitinen
FT, dosentti, johtava asiantuntija
Työterveyslaitos
jaana.laitinen@ttl.fi
Heli Hannonen
PsM, työterveyspsykologi
Työterveyslaitos
heli.hannonen@ttl.fi
Eija Mäenpää-Moilanen
THM, erityisasiantuntija
Työterveyslaitos
eija.maenpaa-moilanen@ttl.fi
Anne Salmi
FM, vanhempi asiantuntija
Työterveyslaitos
anne.salmi@ttl.fi