Syysseminaarin satoa
Suomen Työterveyslääkäriyhdistys järjesti perinteisen syysseminaarin 10.11.2017 teemalla Back to the Basic – takaisin juurillemme. Seminaari käsitteli laajalti perinteisiä terveystarkastuksia, mutta näkökulma oli uudistushenkinen. Esityksissä kyseenalaistettiin suuntaamattomien terveystarkastusten tekeminen ja tuotiin esille kohdennettujen tarkastusten ja niiden perustella tehtyjen interventioiden hyödyt kuten myös uudet työelämän kuormitustekijät ja niiden arviointi.
Työterveyslaitoksen erikoistutkija Virpi Kalakoski avasi seminaarin erinomaisella esityksellä kognitiivisesta ergonomiasta. Työelämän muuttuessa tavat tehdä työtä ja sen myötä työn kuormitustekijät muuttuvat. Uudistuva työ ja tietokoneen käytön lisääntyminen vaativat entistä enemmän huomiokykyä, hyvää työmuistin toimintaa ja usean asian yhtäaikaista tekemistä. Kalakoski muistutti, että ihmisen kyky käsitellä tietoa on kuitenkin rajallinen: varsinkin työmuistin rajat tulevat nopeasti vastaan silloin, kun uutta tietoa tulee jatkuvalla syötöllä ja muistin toimintaa häiritään keskeytyksillä ja samaan aikana tapahtuvalla ongelmanratkaisulla.
Kognitiivisesti kuormittavat työolosuhteet vähentävät työn sujuvuutta ja lisäävät virhealttiutta. Esimerkiksi puhehälyssä työskentely heikentää suoriutumista tietotyötehtävissä 10 prosenttia ja tietojärjestelmäongelmat hukkaavat jopa 10 prosenttia työajastamme. Myös toistuvat työn keskeytykset vievät työtehoa: keskeytyvistä tehtävistä jää sen päivän aikana hoitamatta viidesosa ja keskeytykset ja aikapaine lisäävät virheitä ja aiheuttavat stressioireita.
Miten tilannetta voidaan helpottaa? Kalakoski suosittelee, että puhe aivokuormituksesta otetaan vakavasti ja tilannetta arvioidaan yhdessä työnantajan ja työntekijöiden kanssa. Työpaikkaselvityksissä tulee riittävästi arvioida työn psyykkisiä ja kognitiivisia kuormitustekijöitä. Tässä voidaan hyödyntää työpsykologien osaamista ja strukturoituja arviointimenetelmiä, esimerkiksi Tikkaa tai Työterveyslaitoksen Aivotyö toimivaksi -menetelmää. Siinä Aivotyöindeksi -kyselyllä ja haastatteluilla muodostetaan kuva työn kognitiivisista vaatimuksista ja kuormituksesta ja siitä, mitkä ovat keskeiset työn sujuvuuden esteet ja edistäjät työpaikalla. Aivotyöpajassa mietitään yhdessä henkilöstön kanssa ratkaisuja tilanteen helpottamiseksi. Lue lisää Työterveyslääkäri-lehdestä 2/2017 (Paajanen T, Kalakoski V. Mitä työterveyslääkärin tulisi tietää kognitiivisesta ergonomiasta).
Terveystarkastukset työterveyshuollossa
Lääkintöneuvos Riitta Sauni STM:stä oli koonnut seminaariväelle ansiokkaan koosteen siitä, mitä tiedetään terveystarkastusten vaikuttavuudesta ja tavoitteista Suomessa ja muualla. Koko esitys, kuten muutkin seminaariesitykset, löytyvät STLY:n nettisivujen jäsenalueelta.
Vuonna 2012 julkaistussa Cochrane-katsauksessa todettiin, ettei suuntaamattomilla terveystarkastuksilla ole vaikuttavuutta kokonaiskuolleisuuteen, syöpäkuolleisuuteen tai kardiovaskulaarikuolleisuuteen. Katsauksesta ei kuitenkaan voi tehdä johtopäätöksiä työterveystarkastusten hyödyistä, koska siinä oli mukana lapsia ja vanhuksia ja tutkitut päätetapahtumat poikkesivat työterveystarkastusten tavoitteista. Myös Kanadan Choosing Wisely -ohjelma suosittelee välttämään seulovia suuntaamattomia kliinisiä tutkimuksia silloin, kun henkilöllä ei ole todettu erityisiä riskejä tai oireita. Samansuuntainen löydös tehtiin tuoreessa suomalaistutkimuksessa ammattiastmasta ja spirometrioista (Suojalehto ym. 2017). Siinä todetuista herkistävien tekijöiden aiheuttamista ammattiastmoista 82 prosentissa (49) epäily oli herännyt sairausvastaanottokäynnillä ja 18 prosenttia (11) tapauksista oli havaittu terveystarkastuksissa. Yhtään tapauksista ei löydetty oireettomien työntekijöiden terveystarkastusspirometrioilla.
Työterveyshuollon terveystarkastuksista keskusteltaessa ydinkysymys onkin, milloin ja miksi niitä tehdään. Selkeitä tarpeita ovat työn aiheuttaman vaara, työn terveydelliset vaatimukset ja eritysalojen turvallisuusvaatimukset. Lisäksi perusteena ovat terveyden ja työkyvyn seuraaminen, ylläpitäminen ja parantaminen. Terveystarkastukset ovat myös osa työpaikan riskienhallintaa: niissä annettavan ohjauksen ja yksilöllisen sopivuusarvioinnin keinoin työn terveysriskejä voidaan pienentää silloin kun vaara ei ole poistettavissa.
Suunnattujen terveystarkastusten hyödyistä on näyttöä (Taimela 2007-2008). Kun henkilöt luokiteltiin oirekyselyn perusteella pienen, keskisuuren tai suuren riskin ryhmiin, kävi ilmi, että suuren riskin ryhmä näytti aiheuttavan valtaosan sairaslomista. Osalle tehtiin terveystarkastustyyppinen interventio. Interventioryhmän sairauspoissaolot ja terveydenhuollon kustannukset kehittyivät verrokkiryhmää paremmin. Nykypäivänä suositaankin seulovia sähköisiä terveyskyselyitä, joiden perusteella terveystarkastukset ja jatkotoimenpiteet kohdistetaan niille, joilla ilmenee sille tarvetta. Muille kysely ja siitä saatava välitön palaute voi riittää.
Myös terveyden edistämisestä työpaikoilla on näyttöä. Sauni esitteli tutkimuksia (Proper ym. 2006, Van Overbeck ym. 2007), joissa työpaikan interventioilla on voitu muun muassa lisätä liikuntaa, alentaa rasvaprosenttia, vähentää tuki-liikuntaelinoireita ja parantaa sydän-verenkiertoelimistön kuntoa. Työpaikan terveyden edistämisen ohjelmalla on myös saatu aikaan 25–30 prosentin laskuja terveydenhuollon ja poissaolojen kustannuksissa (Chapman 2003).
Vaihtoehtoisia ratkaisuja ja keinoja tukea henkilöstön terveyttä ja työkykyä on myös etsitty. Sähköpostimuistutteiden tehosta terveyden edistämisessä ei kuitenkaan ole juuri näyttöä ja interaktiivisia nettisivujakin käyttää vain puolet kirjautuneista. Myöskään uuden teknologian (mm. sykemittarit) hyödyistä ei vielä ole näyttöä.
Netissä tehtävät terveystarkastukset
Yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma Kustannus Oy Duodecimista kertoi netissä tai muulla tavoin sähköisesti tehtävien terveystarkastusten voivan tuoda uuden ulottuvuuden perinteiseen terveystarkastukseen. Niillä tarkastukset ja niiden perusteella suunniteltavat toimet voidaan kohdentaa riskiprofiilin ja motivaation perusteella henkilöihin, joiden kohdalla odotettavissa oleva terveyshyöty on suurin.
Sähköinen terveystarkastus voidaan toteuttaa kyselynä käyttäjille, joille voidaan tuottaa heti yksilölliset raportit ja ehdotuksia terveyden kohentamiseksi. Oleellista Saarelman mukaan on, että tarjotaan myös välineitä jatkotoimiin. Näitä voivat olla sähköiset valmennusohjelmat sekä linkit ja ohjeet tarpeellisten tukipalvelujen hankkimiseksi. Työterveyshuollossa kyselyyn voidaan liittää työoloja kartoittavat kyselyt ja tarjota paikallisesti sopivat palvelut. Esimerkkinä Saarelma esitteli kuulijoille Duodecimin sähköisen terveyskyselyn ja sen yksilöllisen palautteen. Palaute sisältää suorat linkit lisälukemiseen, tutkittuun tietoon perustuvia ohjeita sekä mahdollisuuden sähköisiin valmennuksiin.
Lopuksi Saarelma totesi, että hyvin toteutetulla sähköisen tarkastuksen liittämisellä työterveydenhuollon prosesseihin voidaan lisätä asiakastyytyväisyyttä, tehostaa työterveyshuollon toimintaa, edistää työntekijöiden terveyttä sekä tuottaa tilastotietoa kyselyyn osallistuneiden riskijakautumista. Toistettujen tarkastusten tulokset kertovat myös tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuudesta.
LL, työterveyshuollon erikoislääkäri
Työterveyslääkärilehden toimitus
Kehitysjohtaja, Mehiläinen
työelämäpalvelut