Työterveyslääkäri

Tervetuloa Työterveyslääkärin toimitukseen, Miisa Visakorpi!

Työterveyslääkäri
2017;35(4):70-71

STLY:n puheenjohtaja Satu Rannisto tapasi Työterveyslääkäri-lehden uuden päätoimittajan Miisa Visakorven marraskuisena iltapäivänä Tampereella. Juttutuokion aikana he löysivät menneisyydestään paljon yhteistä ja keskustelivat muun muassa lehden merkityksestä työterveyslääkäriyhteisölle.

Satu: Tervetuloa Työterveyslääkärilehden päätoimittajaksi, Miisa! Meillä on aika pitkä yhteinen historia – tapasimme vuonna 2001, kun tulit Tampereen Seudun Työterveyslääkärien hallitukseen. Itse olin aloittanut vuotta aikaisemmin.

Miisa: Kyllä, olin ollut yhdistyksen yhteislaulutilaisuuksissa, ja Arolan Heikki, joka niitä veti, suositteli laulajaa hallitukseen. Meillä oli kyllä seitsemän vuoden ajan mukavia yhteisiä savusaunailtoja ja kokousmatkoja!

Satu: Jatkoit sittemmin STLY:n hallitukseen. Kun jäit pois vuonna 2014, tulin tilallesi Tampereen seudun edustajaksi.

Miisa: Jäin pois, kun tuli tarve keventää elämää. Olin ollut siinä vaiheessa Tampereen kehyskuntien työterveysliikelaitoksen toimitusjohtajana ja ylilääkärinä neljä vuotta. Liikelaitosten tulevaisuus oli vaakalaudalla, kun kilpailuneutraliteetti edellytti yhtiöittämistä. Mielestäni se oli resurssien hukkaamista ja uhka edulliselle kunnalliselle työterveyspalvelulle. Erityisesti olen ollut huolissani pienten yritysten lakisääteisestä työterveyshuollosta ja toivonut, että yrittäjäyhdistykset nostaisivat omasta puolestaan asiaa esille. Sittemmin kaikki kehyskuntien työterveydet ovat siirtyneet samalle isolle yksityiselle tuottajalle. Se oli minulle kiireistä aikaa, ja karsin siksi yhdistysmenoja. Jatkoin kuitenkin filharmonisessa kuorossa.

Satu: Olet nähnyt työterveyshuoltoa aika monesta näkökulmasta ja erilaisilla tuottajilla.

Miisa: Niin, aloitin erikoistumisen terveyskeskusvuosien jälkeen Tampereen kaupungin työterveydessä ja jatkoin Tampereen Työterveys ry:ssä eli nykyisessä Finlassa. Ennen siirtymistä Viisariin olin pätkän myös Metso Oy:llä integroidussa työterveydessä. Ylilääkärin tehtävien jälkeen oli kyllä virkistävää olla yksi kesä ja syksy 2016 Kangasalan terveyskeskuksen työterveydessä, jossa palasin työterveyden perusteisiin ja tein pikkufirmoihin työpaikkaselvityksiä, terveystarkastuksia ja kunnalle työkykyarvioita. Vuoden 2017 alusta sekin ulkoistettiin.

Satu: Nyt olet sitten muutaman mutkan kautta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin uudessa toimintakykykeskus TOIKEssa työterveyslääkärinä.

Miisa: Aloitin TOIKE-hankkeessa toukokuussa. Ystäväni ja kurssikaverini Virpi Heikkinen näki Taysin kuntoutustutkimuspolin ylilääkärinä tarpeen kevyempään ja varhaisemmin työkykyä tukevaan toimintaan. Hän oli yhdessä professori Jukka Uitin kanssa hakenut ja saanut STM:n hankerahoituksen toimintakykykeskuksen käynnistämiseen. Kuulin hankkeesta ja innostuin. Uutta on erityisesti se, että keskukseen ei tarvita lähetettä vaan kuka vaan voi ottaa itse yhteyttä, jos on huolissaan työkyvystään mutta haluaa jatkaa työelämässä. Hankevaiheessa edellytyksenä on tuki- ja liikuntaelinsairaus ja pirkanmaalaisuus. Keskus käynnistyi 1.8.2017, ja viiden hengen tiimillämme on ollut nyt yli sata asiakasta. Osalle on riittänyt puhelinneuvonta, osa on tutkittu vastaanotolla. Työttömät ja yrittäjistä ne, joilla ei ole työterveyshuoltoa, ovat erityisesti kohderyhmänä. Hankkeeseen kuuluu myös osatyökykyisiä tukevan palveluverkoston kehittäminen. Olemme tavanneet muun muassa Kelan, TE-toimiston, seutukunnan työllisyyspalveluiden, terveyskeskusten, erikoissairaanhoidon ja oppilaitosten edustajia sekä pitäneet yhteisiä työpajoja.

Satu: Joko toiminnan perusteella on herännyt uusia ajatuksia?

Miisa: No, en tiedä, kuinka uusia ajatukset ovat olleet. Tärkeäksi on kuitenkin todettu, että palveluille saadaan kasvot: tiedetään, ketä voi konsultoida ja että joku ottaa tarvittaessa kopin asiakkaasta. Tärkeää on huomioida jäljellä oleva työkyky ja osa-aikaisen työn mahdollisuudet jo varhaisessa vaiheessa työkyvyn laskiessa tai sairausloman pitkittyessä. Nostaisin erityisesti esille sen, miten tärkeää olisi saada terveyskeskuslääkäreille jotenkin varmistettua taho, jota he voivat konsultoida työkykyasioissa. Toivomme, että toimintakykykeskus saadaan integroitua osaksi sairaanhoitopiiriä ja tulevaa maakuntaa.

Huomasin hankesuunnitelmasta, että olet mukana hankkeen johtoryhmässä. Pienet ovat piirit! Taisit päätyä mukaan ollessasi työterveyshuollon edustajana maakuntauudistuksen valmistelussa? Miten valmistelu etenee?

Satu: Vuosi sitten eli marraskuussa 2016 STLY perusti nopean toiminnan joukot ajatuksena päästä mukaan tulevien maakuntien kehittämiseen. Aloitimme informoimalla alueyhdistyksiä Visa Kervisen johdolla. Riitta Sauni ja minä pääsimme mukaan kahteen Pirkanmaan sote-teemaryhmään ja saimme työterveyshuollon esille loppuraportissa. Vastikään perustettiin ohjausryhmä Pirkanmaalle ja saimme sote-teemaryhmiin oman työterveyshuollon alaryhmän. Tulevissa maakunnissa työterveyshuolto on vaihtelevasti päässyt mukaan valmisteluihin. Keski-Suomessa ollaan pitkällä, ja siellä on suunnitteilla koordinoivan ylilääkärin virka. Hänen tehtävänsä olisivat osittain samanlaisia kuin sinun TOIKEssa. Tämä on ollut myös STLY:n ajatuksena.

Miisa: Sittenhän olimme samaan aikaan myös Lääkäriliiton valtuuskunnassa. Siellä on tärkeää edustaa työterveyslääkäreitä, jotka sijoittuvat kuitenkin terveydenhuoltoon ja terveydenhuollon ja työturvallisuuden välimaastoon eri tavalla kuin muu lääkärikunta.

Satu: Lääkäriliitossakin täytyy pitää työterveyslääkäreiden ja työterveyshuollon puolta, koska työterveyshuollon rahoituksen ja toiminnan tunteminen on huonoa lääkärikunnassakin. Myös se, että meidät on rajattu soten ulkopuolelle, mahdollistaa työterveyslääkäreiden "unohtamisen".

Miisa: Työterveyslääkäri-lehden tärkeä tehtävä on tuoda erikoisalaamme esille ja pitää kollegiaalisuutta yllä – kaikkien työterveyshuollon toimijoiden kesken. Työterveyslääkäri on arvostettu ammattilaisten lehti, ja tavoitteeni on, että se myös pysyy sellaisena. Toimituskunnasta lähes kaikki ovat entuudestaan hyvinkin tuttuja, ja tiedän, että heihin voi luottaa. Juttuaiheita tulee tutkijatahoilta, enemmän voisi olla myös käytännön potilastapauksia ja asiakasnäkökulmaa. Juttuaiheita otetaan vastaan!

Satu: Työterveyslääkärilehti on lippulaivamme ja tenttilehti, jonka tarjoamme jäsenillemme jäsenmaksun katteeksi laadukkaiden koulutusten lisäksi. Olen varma, että laadukkuus säilyy ja toimituksen, hallituksen sekä koko jäsenistön yhteistyö kehittyy yhä paremmaksi!