Henkilösuojaintarve perustuu vaarojen arviointiin
Työnantaja on vastuussa työntekijöiden turvallisuudesta työpaikalla. Vaaratekijöiden ja niiden aiheuttaman terveyshaitan selvittäminen edellyttää työturvallisuuslain nojalla vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia.
Jos työ sisältää terveydelle haitallisia altisteita, esimerkiksi melua, kemikaaleja tai biologisia altisteita, työnantaja suunnittelee toimenpiteet altisteiden poistamiseksi tai niiden haitallisuuden vähentämiseksi riskien arvioinnin perusteella. Tarvittaessa työnantaja käyttää asiantuntijana esimerkiksi työterveyshuollon ammattihenkilöitä tai työhygienian asiantuntijoita.
Suojainten käyttötarpeen arvioinnissa voidaan tarvita myös työhygieenisiä mittauksia, jos vaaran suuruutta ei voida muutoin luotettavasti arvioida.
Samat riskien arvioinnin periaatteet sisältyvät työturvallisuuslain nojalla annettuihin alempiasteisiin säädöksiin, esimerkiksi melu- ja kemikaaliasetuksiin sekä valtioneuvoston päätökseen henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä.
Rakennustyön on katsottu sisältävän sellaisia vaaroja, että sen vaatimia henkilösuojaimia on täsmennetty rakennusalan turvallisuutta koskevassa asetuksessa. Rakentamisen parissa käytetään suojakypärää, henkilökohtaista silmien suojausta, turvajalkineita sekä heijastavaa varoitusvaatetusta. Muita täydentäviä suojaimia valitaan, hankitaan ja käytetään rakennusalalla riskien arvioinnin perusteella.
Henkilösuojaimet ovat viimeinen suojautumiskeino
Henkilösuojainten varaaminen työntekijän käyttöön on viimeinen toimenpide altistumisen vähentämisessä, jos teknisillä toimenpiteillä tai työn organisoinnilla ei saada altisteiden aiheuttamaa riskiä hyväksyttävälle tasolle.
Hengityssuojain tai suojakäsineet voivat olla tarpeen, jos esimerkiksi kemikaalin vaihtaminen vähemmän haitalliseen ei ole prosessin tai lopputuotteen kannalta mahdollista. Tai kuulosuojaimet voidaan tarvita, jos melualtistusta ei voidaan vähentää koteloinnilla tai melupäästöltään alhaisemman laitteen hankinnalla.
Suojaimia valittaessa on varmistuttava siitä, että niiden suojausominaisuudet ovat riittävät eli suojain todella suojelee työntekijää altisteen haitoilta, esimerkiksi valittu pölysuojaimen todella estää pölyhiukkasten kulkeutumisen työntekijän hengitysteihin.
Säädösten mukaan suojaimet on valittava niin, että suojaimet ovat käyttäjille sopivat, eri suojainten käyttö on mahdollista samaan aikaan, ja ergonomia sekä terveydentila otetaan huomioon. Suojainten tulee olla CE-merkittyjä ja tyyppihyväksyttyjä.
Altistuminen työssä on yhteistoiminta-asia
Työsuojelun yhteistoimintaperiaatteiden mukaan työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat asiat, kuten työpaikan altisteet ja niiden aiheuttama terveysvaara suojaintarpeineen, käsitellään työsuojelutoimikunnassa tai vastaavassa työsuojelun yhteistoimintaelimessä.
Suojaintarvetta edellyttävän riskien arvioinnin periaatteista sovitaan siis yhteistoiminnassa. Myös työpaikkaselvityksessä työterveyshuolto tekee arvion työolosuhteiden terveydellisestä merkityksestä. Työnantajalle annettaviin toimenpidesuosituksiin voi silloin sisältyä tarve määrittää tarkemmin suojautumistarvetta. Suunnattu työpaikkaselvitys voi olla myös tarpeen altistumisen ja terveysriskien arvioinnissa.
Tärkeää onkin, että työnantajan riskien arviointi ja työpaikkaselvitys tehdään mahdollisuuksien mukaan yhtä aikaa ja ainakin toisiaan hyödyntäen, yhteistyössä työterveyshuollon ja työpaikan työsuojeluhenkilöiden kanssa. Myös esimies, jolla on turvallisuusvastuu suojautumisesta, osallistuu työpaikkaselvitykseen.
Mistä neuvoja suojainten hankintaan ja käyttöön?
Itse suojainten hankinnassa työnantajan kannattaa kysyä neuvoja suojainten valmistajilta tai maahantuojilta. Kemikaaleilta suojautumisessa tarpeellista tietoa saadaan myös ajantasaisista käyttöturvallisuustiedotteista.
Työterveyshuollon ohjaus ja neuvonta sisältävät myös työtekijöiden ohjaamisen suojainten käyttöön esimerkiksi terveystarkastusten yhteydessä. Työterveyshuolto voi liittää terveystarkastuslausuntoon myös suosituksen suojainten tarpeesta.
Suojainten käyttötarve voi muuttua esimerkiksi, kun prosessi muuttuu. Tällöin työnantaja päivittää riskien arvioinnin, ja sen perusteella arvioidaan, muuttuuko suojainten käyttötarve.
Työterveyshuolto kokoaa yhteen altistetyön terveystarkastuksen tulokset ja tekee niistä tarvittavat johtopäätökset altistumistasosta ja sen muutoksista. Myös uudet työhygieenisten mittausten tulokset voivat olla peruste muuttaa arviota suojainten käyttötarpeesta.
Lainsäädäntöä
- Työturvallisuuslaki (738/2002)
- Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001)
- Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta (85/2006)
- Valtioneuvoston päätös henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (1407/1993)
- Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009)
- REACH-asetus (1907/2006 / Käyttöturvallisuustiedotteet)
FM, asiantuntija,
Työturvallisuuskeskus
pirkko.makinen@ttk.fi
Henri Litmanen
FM, asiantuntija
Työturvallisuuskeskus
henri.litmanen@ttk.fi
